Työelämä - 15.02.2021 klo 09.25

Pääministeri Sanna Marin: "Naisvaltaiset alat pitävät tämän maan pystyssä"

Sadan maailman vaikutusvaltaisimman naisen joukkoon lukeutuva Sanna Marin haluaa tasa-arvoistaa työelämää. Kuva Heli Sorjonen

Vielä on puhuttu vähän siitä, miten erilaisissa tilanteissa ihmiset voivat koronakriisin johdosta olla, sanoo Sanna Marin. Hän haluaa edistää työelämän tasa-arvoa pandemiasta huolimatta.

On kirkas ja kylmä tammikuun iltapäivä. Ulkona on lähes kaksikymmentä astetta pakkasta ja Helsingin Meilahdessa sijaitseva Kesäranta on saanut pehmeän lumipeitteen. Vuonna 1873 valmistunut pitsihuvila on tullut tunnetuksi pääministerin virka-asuntona sekä hallituksen neuvottelu- ja kokouspaikkana. Sen seiniä koristavat paksuihin kehyksiin ripustetut historialliset maalaukset ja ikkunoista avautuu talvinen näköala merelle.

Kesärannan nykyinen asukas Sanna Marin nousi pääministeriksi joulukuussa 2019. Hän on suurimman osan tähänastisesta kaudestaan johtanut maata kriisioloissa. Se on vaatinut ympäripyöreitä päiviä usein viikon jokaisena päivänä, kun hallitus on tehnyt vaikeita kansalaisten terveyttä, taloutta ja työllisyyttä koskevia päätöksiä.

Koronapandemian eteneminen ja sen vaikutukset ovat olleet päivittäisenä puheenaiheena viime maaliskuusta lähtien. Marinin mielestä yhdestä asiasta on kuitenkin puhuttu vain vähän.

”Tämä pandemia on kohdellut eri aloilla työskenteleviä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä hyvin eri tavoin. Kun jotkut meistä sinnittelevät yhteisen globaalin pandemian kanssa, toiset ponnistelevat sen lisäksi myös henkilökohtaisten kriisien keskellä”, hän sanoo.

Samaan perheeseen voi osua useampi kriisi samanaikaisesti, kuten työn menetys ja läheisen sairastuminen tai menehtyminen.

”Lapsilla ja perheillä on myös erilainen kyky sopeutua etäopiskeluun ja erilaiset mahdollisuudet etätyöhön.”

”Palvelualojen työntekijät huolehtivat monista niistä toiminnoista ja palveluista, joita me kaikki käytämme lähes päivittäin”, sanoo Sanna Marin. Kuva: Heli Sorjonen

Kriisin etulinjassa


Palvelu-, sosiaali- ja terveys- sekä opetusalojen työntekijät ovat olleet kriisin etulinjassa. Heistä suurin osa on naisia. Marin sanoo koronakriisin tuoneen näkyväksi sen, miten arvokasta työtä näillä aloilla tehdään. Monia tehtäviä yhdistää se, ettei niitä voi tehdä etänä.

”Naisvaltaiset alat pitävät tämän maan pystyssä niin poikkeusoloissa kuin normaaliaikana.”

Marin myöntää, että hallitus on joutunut tekemään raskaita päätöksiä monista ihmisten elämään vaikuttavista rajoituksista. Rajoitukset ovat koetelleet erityisesti kulttuuri-, tapahtuma-, matkailu- ja ravintolatoimintaa.

Hän kantaa huolta erityisesti niiden puolesta, jotka ovat kriisin seurauksena menettäneet työnsä.

”Pyrimme tekemään kaikkemme, jotta taloudelliset vauriot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi ja lyhytkestoisiksi, jotta ihmiset pystyisivät työllistymään nopeasti uudelleen.”


Pandemia osui myös tasa-arvoon


Kaupunginvaltuutettu, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja, liikenne- ja viestintäministeri, pääministeri, SDP:n puheenjohtaja. Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana Sanna Marinin työ- ja luottamustehtävät ovat vaihtuneet tiiviiseen tahtiin. Talouslehti Forbes ja BBC nostivat Marinin myös 100 maailman vaikutusvaltaisimman naisen listalle.

Marin tunnetaan ennen kaikkea tasa- arvon puolestapuhujana. Nyt hän on huolissaan sen heikkenemisestä.

”Tämä kriisi on osunut paitsi terveyteen ja talouteen, myös tasa-arvoon”, hän sanoo.

”Monissa maissa tasa-arvotilanne on heikentynyt koronakriisin seurauksena ja monet ihmisryhmät ovat jääneet kriisin jalkoihin.”

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon mukaan esimerkiksi satojen miljoonien lasten ja nuorten koulunkäynti on keskeytynyt rajoitustoimien myötä ja perhe- ja parisuhdeväkivallan riski on kasvanut maailmanlaajuisesti.

Marin painottaa, että koronan seurauksena ei saisi tulla pysyvää takapakkia, vaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon pitää kulkea eteenpäin kaikesta huolimatta.

”Suomen täytyy toimia kansainvälisesti tämän kehityssuunnan kääntämiseksi.”

Helsingin Meilahdessa sijaitseva Kesäranta on tullut tunnetuksi pääministerien virka-asuntona. Kuva: Heli SorjonenKohti tasa-arvoisempaa työelämää


Haastattelua edeltävät illat venyivät Marinilla pitkiksi. Päällepäin se ei kuitenkaan näy. Hän kertoo olevansa tehtäväorientoitunut ihminen, jolla on erinomainen keskittymiskyky ja hyvät unenlahjat – oli tilanne mikä hyvänsä. Ne ovat piirteitä, jotka ovat auttaneet häntä valtakunnan vaativimmissa tehtävissä ja omassa jaksamisessa. Tukena on ollut myös oma perhe.

”Oma Emma-tytär tuo valoa elämään ja vie ajatukset työasioista toisaalle”, hän sanoo ja hymyilee.

Kun Emma syntyi kolme vuotta sitten, Sanna Marin jakoi perhevapaat yhdessä miehensä Markus Räikkösen kanssa. Se ei ole vielä Suomessa kovin yleistä, sillä äidit käyttävät valtaosan perhevapaista.

Miten työelämään sitten saataisiin enemmän tasa-arvoa?

”Siihen on useita keinoja, joita pitää ottaa yhtä aikaa käyttöön. Yksi tulokulma on perhepolitiikka. Tulemme tekemään vanhempainvapaauudistuksen, jonka tavoitteena on se, että isät ja äidit käyttäisivät tulevaisuudessa perhevapaita ja vanhempainvapaita tasaisemmin. Perhepolitiikalla voidaan laajemminkin tukea ihmisiä heidän arkielämässään työn ja perheen yhteensovittamisessa."

”Perhepolitiikan lisäksi on myös se työ, jota voidaan tehdä tasa-arvon edistämiseksi muuten, esimerkiksi edistämällä palkka-avoimuutta, palkkatasa-arvoa ja puuttumalla perusteettomiin palkkaeroihin”, hän jatkaa.

Palvelualoilla töitä riittää kaikkina vuorokauden aikoina. Monen työntekijän haasteena on julkisten palvelujen saatavuus virastoaikojen ulkopuolella.

”Emme ole eläneet enää pitkään aikaan kahdeksasta neljään yhteiskunnassa. Päivähoito on yksi esimerkki niistä palveluista, joita ihmiset tarvitsevat työntekonsa mahdollistamiseksi sekä työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Toisille esimerkiksi joukkoliikenteen kulkeminen erilaisina kellonaikoina on tärkeää siinä, miten työpaikalle päästään”, Marin sanoo.

Päivähoidosta ja monista muista palveluista tehdään päätöksiä kunnissa, joihin valitaan uudet päättäjät huhtikuussa järjestettävissä kuntavaaleissa. Ne ovat vaikuttamisen paikka myös palvelualojen työntekijöille.

”Pidän tärkeänä sitä, että kuntapäättäjinä on eri alojen ja sukupuolten edustajia sekä eri ikäisiä ihmisiä, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduiksi.”


Sanna Marin toivoo kaikille työntekijöille voimia ja jaksamista vaikeiden tilanteiden keskelle. Kuva: Heli Sorjonen

Kestävän tulevaisuuden askelmerkit


Työelämä on murroksessa. Marin uskoo, että elämme käännekohdassa erityisesti digitalisaation näkökulmasta. Kaikkein tärkeintä hänelle on kuitenkin pitää huolta siitä, että työllä tulee tulevaisuudessa toimeen.

”Se on kaiken a ja o.”

Eri tyyppiselle työlle tarvitaan hänen mielestään lisäksi selkeitä pelisääntöjä. Esimerkiksi alustatalous hyödyttää yhteiskuntaa monilla tavoin, mutta siihen liittyy myös lieveilmiöitä, kuten kysymys työnantajavastuusta. Työntekijöiden oikeudet on pystyttävä turvaamaan.

Marin pitää myös tärkeänä, että palvelualoillakin esiintyvään ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön tai ihmiskauppaan rinnastettavan työhön puututtaisiin.

”Nämä ilmiöt ovat vahingollisia paitsi yhteiskunnan näkökulmasta, niin myös yritysten näkökulmasta. Rehelliset yritykset kärsivät siitä, että osa toimii väärin.”

Reilujen työehtojen rinnalla Marin haluaa kehittää työelämää ja yhteiskuntaa kestävämmäksi myös ympäristön kannalta.

”Me voimme olla kokoamme suurempi ilmastovaikuttaja.”

Juuri ympäristökysymyksistä hän sai aikanaan myös kimmokkeen poliittiselle uralleen. Siihen ei ollut mitään yksittäistä hetkeä tai tapahtumaa, vaan pikkuhiljaa vuosien myötä Marin turhautui siihen, että silloiset päättäjät eivät edenneet riittävän nopeasti ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lisäksi hän halusi myös puolustaa suomalaista hyvinvointivaltiota.

”Meillä on niin paljon vaalimisen arvoista! Halusin vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessakin yhteiskunta olisi tasa-arvoinen ja hyvä kaikille, sen sijaan että se olisi sitä vain harvoille”, Marin avaa ajatteluaan.

Nyt ilmastoasioissa edetään ja vauhdilla. Marinin johtaman hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali ja fossiilivapaa yhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Hänen mielestään Suomi voi näyttää esimerkkiä muille siinä, että samaan aikaan on mahdollista sekä torjua ilmastonmuutosta, että luoda työpaikkoja ja hyvinvointia.

”Me voimme olla kokoamme suurempi ilmastovaikuttaja.”


Miten pitkään pandemia tulee vaikuttamaan meidän kaikkien arkeen ja työelämään, sitä Marin ei tiedä. Hän kuitenkin muistuttaa, että joka tapauksessa valoa on jo näkyvissä tunnelin päässä.

”Vaikka tilanne on vaikea, niin sitä mukaa kun väestöä päästään kattavammin rokottamaan, tilanne tulee myös helpottamaan”.

Ulkona hämärä on jo laskeutunut. Marinin aviomies Markus Räikkönen ja pastellinsävyiseen toppahaalariin pukeutunut Emma-tytär tervehtivät iloisesti lumileikkien keskeltä.

Emma pysähtyy vilkuttamaan, kääntyy ympäri ja hypähtelee riemukkaasti. Hän taitaa tietää, että pääministerin loppuilta on varattu hänelle.

16.2.2021 klo 13:03 Alustataloutta koskeavaa kohtaa on täsmennetty. 

Teksti: Minna Raitapuro

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

Moniin kysymyksiin löydät  vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 
Esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat
030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat
Esimerkiksi palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat
030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska
Ärenden som bland annat hänför sig till medlemskapet, medlemsavgifter samt medlemsförmåner och frågor som bland annat hänför sig till lön, arbetstider, semester och uppsägning.
030 100 640 klo 10-14

Membership services in English
Matters concerning among others your membership, membership fees and benefits
030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English
Questions you have about salary, working hours, holiday and dismissal etc.
030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle