Artikkeli - 28.08.2017 klo 16.00
Palkkasaatava

Palvelualojen työnantajat pimittävät palkkoja vuosittain satojen tuhansien eurojen edestä

Palkkaporkkana olisi kiva saada kokonaisena. Kuva: Anja Reponen

Palkkaporkkana olisi kiva saada kokonaisena. Kuva: Anja Reponen

PAMin toimitsijana Ismo Karstinen selvittelee palkkasaatavia työnantajien kanssa. Eniten ongelmia on ravintola-alalla. Jos työnantaja ei halua neuvotella, mennään oikeuteen.

Ravintoloitsija jättää tarjoilijan ilta- ja viikonloppulisät maksamatta. Myyjä epäilee saaneensa liian vähän lomarahaa. Opiskelija suostuu hommiin kuuden euron tuntipalkalla ja ymmärtää vasta työsuhteen päätyttyä, että työehtosopimuksen mukaan hänelle olisi kuulunut huomattavasti enemmän.

Tällaisia tapauksia PAMin toimitsija Ismo Karstinen pui jatkuvasti. Työpöydällä Kouvolan aluetoimistossa on nytkin 14 valtakirjaa, joilla liiton jäsenet ovat valtuuttaneet ammattiliiton edustajan auttamaan saamaan maksamatta jääneet palkat. Tänä vuonna Karstinen on neuvotellut 29 jäsenen palkkasaatavat ja saanut työnantajat tilittämään heille yhteensä 53 000 euroa.

"Muutaman tonnin saatava on normikeissi. Tämä on etenkin palvelualojen ongelma."

Karstinen ja hänen 21 kollegaansa työskentelevät eri puolilla maata PAMin aluetoimistoissa. He ratkovat vuosittain noin 350 palkkasaatavatapausta, mikä tarkoittaa satojen tuhansien eurojen pottia.

Tuhansia tapauksia

PAM saa jäseniltään vuosittain noin 50 000 yhteydenottoa. Niistä vajaa viidennes koskee palkkasaatavia. Tavallisesti jäsentä mietityttää, menikö palkanmaksussa kaikki kuten piti, onko lomarahat maksettu oikein ja mitä pitää tehdä, jos tilipäivänä rahaa ei kuulukaan.

Liiton toimitsijat neuvovat sekä puhelimitse että sähköpostitse. Aluksi ratkaisijat kehottavat tekemään kirjallisen laskelman siitä, paljonko palkkaa on jäänyt saamatta ja listaamaan perusteet. Asiantuntijat myös opettavat ja auttavat laskelman tekemisessä.

”Työntekijän kannattaa vaatia oikaisua aina ensin itse. Useimmiten työnantaja maksaa puuttuvat rahat. Kysehän voi olla ihan inhimillisestä virheestä.”

Jos tilanne ei ratkea, liitto voi ottaa tapauksen hoitaakseen. Sitä varten jäsen kirjoittaa valtakirjan ja ilmoittaa työnantajalle, että tapaus siirtyy liiton edustajalle. Olennaista on, että työntekijä on tapahtuma-aikana liiton jäsen. Saadakseen ilmaista oikeusapua hänen tulee olla ollut liitossa vähintään kuusi kuukautta.

”Mutta käytämme ilman muuta maalaisjärkeä. Erityisen törkeissä hyväksikäyttötapauksissa autamme toki aina ihmisiä.”

Suoraan oikeuteen

Kun PAMin toimitsija Karstinen soittaa työnantajalle, hän kysyy ensimmäiseksi, haluaako tämä neuvotella asiasta. Toisinaan työnantaja kieltäytyy koko keskustelusta.

”Silloin menemme suoraan oikeuteen.”

Joka vuosi PAM vie satakunta palkkasaatavatapausta käräjille. Liitto on voittanut melkein kaikki palkkasaatavajuttunsa, mutta oikeuslaitoksen kautta kulkeva käsittely on hidas. Jäsen voi joutua odottamaan ratkaisua kolmekin vuotta.

”Ihmettelen kovasti, miksi työnantaja haluaa lähteä selvittämään parin tonnin tapausta oikeuteen, sillä siinä joutuu todennäköisesti maksamaan sekä omat että meidän oikeudenkäyntikulumme. Siten 2 000 euroa muuttuu helposti 20 000 euroksi.”

Useimmiten työnantajat haluavatkin neuvotella asiasta. Karstinen pyrkii aina tapaamaan heidät kasvotusten. Paikan saa valita työnantaja.

”Usein he kutsuvat minut työpaikalleen. Ehkä he tuntevat olonsa turvallisemmaksi siellä.”

Karstinen tekee tapaamisesta aina tarkat muistiinpanot. Osapuolet lähettävät toisilleen myös sähköpostia.

”Työnantaja perustelee, miksi palkkaa ei tarvitse maksaa ja me perustelemme, miksi palkka täytyy maksaa. Olennaista on saada perustelut kirjallisina.”

Ravintola-ala pahin

Useimmiten palkkoja jää Karstisen kokemuksen mukaan maksamatta ravintola-alalla. Eniten puuttuvista rahoista kärsivät nuoret ja maahanmuuttajat.

”Työnantajat käyttävät hyväkseen ihmisten halua päästä töihin ja tekevät pokkana työsopimuksia alle työehtosopimuksessa määritellyn palkan. He saattavat väittää, että sopimus on sopimus eikä sitä muka voi muuttaa.”

Yleissitova työehtosopimus kuitenkin velvoittaa kaikki työnantajat maksamaan vähintään siinä määriteltyä palkkaa, luki työsopimuksessa mitä tahansa. Toisinaan palkkaa on jäänyt maksamatta kuukausien jopa vuosien ajalta. Karstisen mielestä työntekijät suhtautuvat työnantajiinsa liian sinisilmäisesti eivätkä usein edes tarkasta palkkatositteitaan.

PAMin tavoitteena on, että alipalkkaus kriminalisoitaisiin. Karstinen pitää ongelmallisena, ettei toistuvasti palkkoja maksamatta jättäviä työnantajia rangaista millään tavalla.

”Jos palkkojen maksamatta jättämisestä koituisi seuraamuksia, palkkoja maksettaisiin paremmin.”

Lue myös:

Onko sinulla palkkasaatavia - Toimi näin

Myyjä taisteli itselleen kokemuslisät pomon vastustuksesta huolimatta

Oululaismiehen palkkasaatavat kipusivat 5000 euroon

 

 

Teksti: Kaisa Viitanen

 

Uusimmat

Suosituimmat