Uutinen - 25.09.2015 klo 09.23

Pam-lehti 11/2015: Tuottavuusloikka Prismassa

Kun aloin saada kuukausipalkkaa, loppui se säästöön laskeminen, Pia Majuri sanoo. Kuva: Paula Myöhänen

Kun aloin saada kuukausipalkkaa, loppui se säästöön laskeminen, Pia Majuri sanoo. Kuva: Paula Myöhänen

Pia Majuri myy taulutelevisioita viihdeosastolla Mikkelin Prismassa. Välillä hän rientää purkamaan kassajonoja. Monen työn taitaminen takaa Majurille ja muille talon moniosaajille täyden työviikon. Se tuo lisätuloja – ja parantaa liikkeen tuottavuutta.

Mikkelin Prisman noin 100 työntekijästä jokainen on käynyt tai tulee käymään läpi koulutuksen kassatyöskentelyyn, vaikka oma asemapaikka olisi osastolla. Kun kassataidot on opittu, työntekijä voi käyttää taitojaan sekä kassalla että osastolla. Myyjä Pia Majuri työskentelee molemmissa, ja hänen osa-aikainen työsopimuksensa muutettiin 37,5 tuntiin. Työaika voi vaihdella tasoittumisjakson sisällä, mutta palkka ei enää vaihtele. Siitä perheellinen Majuri on helpottunut.

Prisma on ponkaissut omaan tuottavuusloikkaan. Vauhtia otettiin viime vuoden keväällä, kun osuuskauppa Suur-Savon uusi pääluottamusmies Ulla Leskinen ja Prisman johtajaksi vasta noussut Sami Marttinen huomasivat ajattelevansa monesta asiasta samalla tavalla. He alkoivat kehittää mallia, joka antaisi ihmisille koulutuksen kautta taitoa tehdä erilaisia töitä sen mukaan mitä työnantaja tarvitsee ja päästä siten paremmille ansioille. Työnantaja saisi vastineeksi motivoituneita ja tiukemmin taloon sitoutuneita työntekijöitä.

Pilotointivaiheeseen päästiin kesällä 2014. Se tehtiin kassalla siten, että kassalinjalta lähdettiin välillä hyllyttämään. Sitä ennen oli käyty keskustelu jokaisen työntekijän kanssa. Pilotin jälkeen malli päätettiin ottaa käyttöön.

Marttisen oli ennen loikkaan lähtöä kypsyttänyt eräs kesäinen ilta, jolloin hän oli tuskaillut asiakkaiden kiukkua yllättävän ruuhkan keskellä.

– Meille pamahti iltaseitsemän jälkeen mielettömät kassajonot, vaikka oli ihan normaali tiistai. Alkoi tulla asiakaspalautetta, Marttinen muistelee.

Tämä ruuhka oli kuulemma moniosaajuusmallin lähtölaukaus, eikä pääluottamusmiestä paljon tarvinnut houkutella mukaan. Nyt yllätysruuhkiin saadaan nopeasti ihmisiä talon eri osastoilta.

Itsekin aiemmin Prismassa, rakentamisen osastolla, työskennellyt Leskinen sanoo myyjän työn olevan mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Ongelma vain on se, että se on usein osa-aikaista eikä siitä saatavalla palkalla tule toimeen.

Prismassa tehdään yhä reilusti enemmän osa- kuin kokoaikaista työtä, kuten tämänkokoisissa marketeissa yleensäkin. Suunta on kuitenkin muuttunut: vuonna 2013 kokoaikaisia oli 20 % henkilökunnasta, mutta viime elokuussa heidän osuutensa oli noussut 32 %:iin. Koko maan tasolla on tapahtunut päinvastainen kehitys, ja osa-aikaisten osuus on kaupan alalla kasvanut.

– Menneisyyden siteet ovat tällä toimialalla hyvin vahvat. Asioita on katsottu kapeasti. Nyt pitää alkaa katsoa laajemmin, Marttinen filosofoi.

Osa-aikaisuudesta on tullut itsestäänselvä tapa hoitaa ruuhkahuiput. Siitä pitäisi Marttisen mielestä päästä pois.

Prisman loikka on lähtenyt hyvin käyntiin ja näyttää jo vähentäneen jopa henkilökunnan sairasteluja. Se näkyy myös muuttuneena asenteena: kun maito-osaston vastaava tai kodinkonemyyjä huomaa tauolta palatessaan jonon kassalla, hän pysähtyy ja avaa uuden kassalinjan: "Täällä on vapaa kassa, tervetuloa".

– Ihmisten omatoimisuus ja vastuunotto on kasvanut, samoin toisten tekemän työn arvostus. Se näkyy ihan tuolla kahvihuoneessa, Marttinen sanoo.

Lue lisää Pam-lehdestä 11/2015, joka ilmestyi 25.9.

Näköislehdessä myös:

Kaukaa tulleet palvelualojen työntekijät kertovat, miksi joutuivat pakenemaan kotimaistaan

Liitto X:n aktiivit etsivät uutta potkua ay-toimintaan

Karaoke-emännän ohjeet kaamoksesta selviämiseen

 

 

Teksti: Tiina Ritala

 

Uusimmat

Suosituimmat