PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne Kalevassa: "Tärkeimmät vaalit eivät kiinnosta pienituloisia"
Kuva: Jaakko Lukumaa
Risto Kalliorinne on huolissaan siitä, ettei äänestäminen kuntavaaleissa kiinnosta, vaikka kunnissa päätetään pienituloisten arkeen laajasti vaikuttavista asioista.
Kuntavaalien äänestysprosentti oli viimeksi 58,8% eli lähes puolet kansasta jäi vaalipäivänä kotiin.
”Kun tarkastellaan tarkemmin ikää ja koulutustasoa, huomataan, että äänestysprosentti jää vielä huomattavasti alemmaksi. Nuorista 18-24 -vuotiaista vain 35% käytti äänioikeuttaan ja perusasteen koulutuksen saaneista 45,6%”, toteaa Kalliorinne.
Vertailun vuoksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden äänestysprosentti oli 80,9%.
Julkisen liikenteen hinnoilla ja toimivuudella on iso merkitys nuorten ja pienituloisten arkeen. Samoin kuin terveyskeskusmaksuilla on huomattava vaikutus työttömän talouteen ja terveyteen. Asumisen kalleus ajaa pahimmillaan pienituloisen yhä ahtaammalle ja kauemmas palveluista.
”Kunnissa tehdään päätöksiä, joilla vaikutetaan eniten juuri pienituloisten arkeen. Näihin faktoihin nojaten luulisi, että kuntavaaleissa pienituloiset suorastaan ryntäävät vaaliuurnille vaikuttamaan”, pohtii Kalliorinne.
Kalliorinne korostaa kolumnissaan, että jos päättäjät valikoituvat hyväosaisten äänillä valtuustoihin, niin on päivänselvää, että myös päätökset ovat hyvätuloisia suosivia. Tällöin hiljaisten ääni ei kuulu.
Kuntavaalit ovat Kalliorinteen mukaan pienituloisille kaikista tärkeimmät vaalit, mutta silti he äänestävät vilkkaammin esimerkiksi presidentinvaaleissa, joilla taas ei ole heidän arkeensa juuri vaikutusta.
”Tilanne on järjenvastainen”, ihmettelee Kalliorinne.
Huhtikuussa on taas mahdollisuus muuttaa historiankirjoitusta ja äänestää valtuustot täyteen pienituloisten puolustajia, kirjoittaa Kalliorinne kolumnissaan.
Teksti on julkaistu sanomalehti Kalevassa 20.2.2021. (vain tilaajille)
Lue lisää PAMin kuntavaaliteemoista
