PAMplus-artikkeli - 11.12.2014 klo 12.14

Nollasopimusten ongelmat näkyvät jo tasa-arvovaltuutetun pöydällä

Nollasopimusten ongelmat näkyvät jo tasa-arvovaltuutetun pöydällä

Epätyypilliset sopimusmuodot voivat olla joustavia, mutta ne eivät ole oikeudenmukaisia, sanoo tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen. Hän toivoo parannusta varsinkin nollatuntisopimuslaisten asemaan.

Nollasopimuksiin liittyvät yhteydenotot tasa-arvovaltuutettuun ovat lisääntyneet. Yhteydenotot tulevat Pirkko Mäkisen mukaan nimenomaan palvelualoilla, kuten ravintoloissa, kaupoissa ja siivousfirmoissa, työskenteleviltä. Ongelmallisia ovat varsinkin tilanteet, joissa nollasopimuksella työskentelevä tulee raskaaksi.

- Kun nollasopimuksella työskentelevän raskaus tulee työpaikalla ilmeiseksi, työtunnit vähenevät. Se vaikuttaa esimerkiksi äitiyspäivärahaan ja vanhempainrahaan, jotka ovat tulosidonnaisia.

Ei ole varmuutta, onko nollasopimuslaisella enää töitä perhevapaalta palatessaan. Joissakin työehtosopimuksissa on kirjauksia työtuntimäärän vakiintumisesta todellisia tunteja vastaavaksi, mutta lainsäädännön suhteen ole päästy eteenpäin, Mäkinen harmittelee.

- Erityisesti toivon nollasopimuslaisten asemaan parannuksia. Sopimusmuodot voivat olla joustavia, mutta ne eivät ole oikeudenmukaisia, koska sopimusosapuolet (työntekijä ja työnantaja) eivät ole samanveroisessa asemassa.

Mäkinen kaipaisi selkeyttä esimerkiksi siihen, mikä on nollasopimuksella työskentelevän oikeus kieltäytyä tarjotuista työvuoroista.

- Miten monta kertaa voi kieltäytyä pätevästä syystä, että työmahdollisuutta vielä tarjotaan? Vai voiko yleisesti ottaen kieltäytyä ollenkaan? Miten hyvissä ajoin työntekijän pitäisi tietää työtuntinsa?

Työelämä muuttuu vauhdilla

Joskus nollatuntisopimus tai vuokratyö voi sopia elämäntilanteeseen. Perheellisillä ja yksinhuoltajilla taas pitää olla lastenhoito, jotta työtehtävän voi ottaa vastaan lyhyellä varoitusajalla. Tasa-arvovaltuutettu pitää vuokratyöläisten asemaa ongelmallisena.

- Vuokratyöntekijät vertaavat usein omaa asemaansa yrityksen kirjoilla olevaan työntekijään, vaikka oma työnantaja on vuokrafirma. Entä kuka käyttää oikeutta antaa palautetta henkilölle, jos ei olla tyytyväisiä työsuoritukseen?

Palaute pitäisi tulla vuokrafirmalta, mutta käytännössä sen antaa usein vuokratyövoimaa käyttävä yritys.

Myös ns. pakkoyrittäjyys on ilmiö, joka Mäkisen mukaan kasvaa kaiken aikaa. Siinä aiemmin palvelussuhteessa olevaa työntekijää kehotetaan ryhtymään tekemään samaa työtä toiminimellä.

- Työnantajan vastuu ja velvoitteet siirtyvät näin työntekijälle. Kuinka moni kykenee ottamaan hinnoittelussaan huomioon tulevan eläkkeensä, ammattitaitonsa ylläpitämisen ja lomat?

Lainsäädäntömme ei tuo turvaa toimeksiantosopimuksella työskenteleville. He jäävät esimerkiksi palkkakartoitusten ja tasa-arvosuunnitelmien ulkopuolelle.

Mäkisen mukaan työelämän muutokset tapahtuvat nyt nopeutetussa tahdissa. Ne ovat haaste myös sosiaaliturvalle, joka on tehty toistaiseksi voimassa olevaa, kokoaikaista työtä ajatellen.

- Meillä on kasvava joukko ihmisiä, jotka joutuvat yhdistämään pieniä palasia ja kokoamaan toimeentulonsa erityyppisistä työsuhteista, Mäkinen kuvaa.

Lue Pirkko Mäkisen koko haastattelu joulukuun PAMplus-lehdestä (s.24–25)

Kirjoittanut: Annemari Anttila