Artikkeli - 10.09.2019 klo 08.32
Hyvinvointi

Pelko on usein esteenä mielenterveyden edistämiselle työpaikoilla

Susanna Kososen mukaan työpaikoilla ei mielenterveyden ongelmista uskalleta kertoa tai keskustella. Kuva: Susanna Kekkonen

Susanna Kososen mukaan työpaikoilla ei mielenterveyden ongelmista uskalleta kertoa tai keskustella. Kuva: Susanna Kekkonen

MIELI ry:n Susanna Kososen mukaan mielenterveys on sekä yksilön, työyhteisön että johtajuuden asia. Mielenterveyttä edistävät käytänteet ja työkulttuuri muodostuvat johtajuuden ja organisaation rakenteiden kautta.

Työelämän kaikilla sektoreilla on tärkeää havahtua siihen, että mielenterveyden edistäminen ennen mielenterveyden häiriöiden ja ongelmien puhkeamista on kannattavaa ja vaikuttavaa, selvittää MIELI Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntijakoordinaattori Susanna Kosonen.

Vaikka maailma ja asenteet muuttuvat, niin edelleen mielenterveysongelmiin liittyy leimautumisen pelkoa eikä mielenterveyden ongelmista uskalleta työpaikoilla puhua, Kosonen jatkaa.

”Pelkoja liittyy myös siihen, miten kohdata – työkaverina tai esimiehenä – henkilö, jolla on mielenterveyden ongelmia. Usein mielenterveys nähdään edelleen sairauksien näkökulmasta, eikä oivalleta tai tiedetä sitä, että mielenterveys on terveyttä siinä, missä muukin terveys. Terveyttä, jota voi vaalia, ja terveyttä, mihin sisältyy taitoa ja tietoa, mitä voi kartoittaa ja opetella läpi elämän.”

Mielenterveys on sekä yksilön, työyhteisön että johtajuuden asia. Kosonen pitää tärkeänä, että kaikilla näillä tasoilla tiedostetaan mahdollisuudet vaikuttaa mielenterveyteen.

”Yksilön tasolla opeteltava mielenterveystaito voisi olla esimerkiksi oman työn rajaamisen teemat ja vapaa-ajalla riittävään palautumiseen huomion kiinnittäminen. Työyhteisön tasolla esimerkiksi avoin keskustelu yhdessä tunteiden ilmaisusta on mielenterveystaitojen ydintä.”

Kosonen korostaa, että mielenterveyden edistämiseen ei ole olemassa yhtä ainutta oikeaa mallia.

”Työyhteisö, ammattiala, työnteon mallit ja muodot vaikuttavat siihen, miten työyhteisön mielenterveyttä voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla."

"Johtajien ja johdon on tärkeää oivaltaa tehtyjen linjausten ja olemassa olevien käytänteiden vaikutus ja heijastus koko työyhteisön mielen hyvinvointiin. Miten esimerkiksi työvuorot tai arjen järjestelyt toimivat niin, että jokaiselle työntekijälle mahdollistuu ruokatauko tai hän saa esimiehen kanssa kokemuksen siitä, että tulee kuulluksi ja nähdyksi.”

Mielenterveyden edistämistä ei siis voi ulkoistaa pelkästään esim. työterveyshuollon asiaksi, Kosonen varoittaa.

”Sairauksien ja ongelmien hoito on aina kaikilla mittareilla laskettuna kallista ja ennen kaikkea se on yksilön elämän kannalta traagista. Siksi työyhteisöjen tulee saada tietoa ja taitoa sekä välineitä siihen, miten työn arkea voidaan kehittää mielenterveyttä tukevaan ja hyvinvointia edistävään suuntaan.”

Kososen mukaan erityisesti johtajat ja esimiehet tarvitsevat tietoa, taitoa ja tukea siihen, että ymmärrys mielenterveyden edistämisen ja tukemisen mahdollisuuksista ja vaikuttavuudesta aukeaa.

”Mielenterveyttä tukevan johtajuuden ja organisaation rakenteiden kautta mahdollistuu mielenterveyttä edistävät käytänteet ja työkulttuuri.”

Haluaisitko oppia työelämän mielenterveystaitoja?

PAM järjestää loppuvuoden aikana luottamushenkilöille ja esimiehille suunnattuja Työelämän mielenterveystaitoja -kursseja Helsingissä ja Tampereella. Koulutuksen tavoitteena on edistää työyhteisöjen käytäntöjä niin, että mielenterveysosaamisesta tulee luonteva osa työelämän arkea ja ihmisten välistä toimintaa. Koulutuksella halutaan myös vähentää mielenterveysongelmiin liittyviä ennakkoluuloja.

Hae Työelämän mielenterveyskurssille kurssikalenterin kautta! 

 

 

Teksti: Satu Ahonen

 

Uusimmat

Suosituimmat