Uutinen - 16.05.2014 klo 12.00

Piian ja Jarin meppitesti

(Pam-lehti/EU) Suomen työlainsäädännöstä suuri osa, arviolta noin 70 prosenttia, syntyy EU-säädösten pohjalta. Pamilaiset kysyivät eri puolueiden eurovaaliehdokkailta, miten nämä ajaisivat työntekijöiden asioita EU:ssa.

(Pam-lehti/EU) Suomen työlainsäädännöstä suuri osa, arviolta noin 70 prosenttia, syntyy EU-säädösten pohjalta. Pamilaiset kysyivät eri puolueiden eurovaaliehdokkailta, miten nämä ajaisivat työntekijöiden asioita EU:ssa.

 

Myyjä Piia Kyrö Kouvolasta kysyi:

1. Minulla on kokoaikatyö – pärjään sillä, mutta en mitenkään leveästi. Jos minulla olisi 20 viikkotyötunnin sopimus, en pärjäisi mitenkään. Millaisin keinoin parantaisit pätkä- ja osa-aikatyöntekijöiden asemaa EU:ssa?

2. Yritysverotuksesta: EU-lainsäädäntöä pitäisi rukata niin, etteivät yritykset voisi kikkailla veroparatiiseilla. Oletko samaa mieltä?

3. Millaisiksi työntekijöiden oikeudet EU:ssa ovat kehittyneet vuoteen 2032 mennessä, kun tyttäreni on täysi-ikäinen?

 

Myyjä Jari Koskinen Vantaalta kysyi:

4. Onko EU-parlamentti plasebonappula vai voiko Euroopan taloutta oikeasti ohjailla?

5. Olin yllättynyt, ettei ammattiliitoilla ole Suomessa oikeutta nostaa kannetta työntekijän puolesta, jos hänelle on vaikkapa maksettu alipalkkaa, vaan työntekijän pitää aina tehdä se itse. Erityisesti muista kulttuureista tulevat eivät tiedä omia oikeuksiaan eivätkä uskalla ajaa omaa etuaan. Aiotko ajaa EU:ssa kanneoikeutta ammattijärjestöille?

6. Jos maailma jaetaan palkanmaksajiin ja palkansaajiin, kumman asioita ajat?

 

Näin ehdokkaat vastasivat:

Johannes Koskinen, SDP, kansanedustaja, Hämeenlinna

1. Pätkä- ja osa-aikatöistä pitää säätää EU-tasolla vähimmäisehdot, jotka turvaavat kattavasti oikeuden lomiin, sosiaali- ja eläketurvaan sekä oikeuden lisätyöhön, kun työnantajalla on sellaista tarjolla. Lisäksi kirjalliset sopimukset ynnä perustellut syyt normaalityöajasta poikkeamiseen.

2. Olen samaa mieltä. Veroparatiisien ja 1000 miljardin euron veronkierron kitkemisessä riittää työtä viisivuotiskaudelle tämän kauden vaatimattoman alun jälkeen.

3. Parhaasta pohjoismaisesta työolojen, työsuojelun ja työsuhdeturvan tasosta on kehittynyt yleiseurooppalainen minimitaso. Työaikoja joustavoitetaan työntekijän ja perheen tarpeiden mukaan – ei työnantajan sanelusta.

4. Euroopan talouden ohjailussa jäsenmaiden hallituksilla, komissiolla ja Euroopan keskuspankilla on enemmän pelimerkkejä kuin parlamentilla. Mutta kaikkien näiden on käännettävä talous- ja rahapolitiikkaa työllistävän kasvun suuntaan. Europarlamentin värillä ja voimasuhteilla on siinä oikeata eikä vain lumevaikutusta, kunhan muutos puhaltaa "Työn Euroopan" puolesta!

5. Kyllä, ammattiliittojen kanneoikeus on Euroopan sosialidemokraattien ja palkansaajajärjestöjen yhteinen tärkeä tavoite.

6. Palkansaajan, samalla huolehtien työllistämisen edellytyksistä.

 

Arto Ojala, Kokoomus, konsulttiyrittäjä, Helsinki

1. Määrä- ja osa-aikaisilla työntekijöillä pitää olla samanlaiset oikeudet lomiin, sosiaaliturvaan ja eläkekertymään kuin kokopäiväisilläkin. Osa-aikaisen ensisijaista mahdollisuutta siirtyä kokoaikatyöhön pitää parantaa.

2. Veron kierto veroparatiisien kautta on tietysti tuomittavaa ja laitonta ja siihen pitää EU:ssa(kin) puuttua voimakkaalla kädellä.

3. Työntekijöiden oikeudet kehittyvät EU:ssa yhdessä sopien työnantaja- ja ay-liikkeen välisessä sosiaalidialogissa. Arvelen, että 20 vuodessa harmonisointi on edennyt pitkän harppauksen. ”Sosiaalisen Euroopan” kehitys on tärkeä asia.

4.  EU-parlamentilla on valtaa. Aloiteoikeus on komissiolla, ja siihen me voimme kansallisesti vaikuttaa. Päätöksenteko on parlamentilla ja ministerineuvostolla, johon osallistuu suomalaisministeri. Yhteispäätösmenettelyn kautta on löydettävä ministerineuvoston ja parlamentin välinen yhteinen näkemys. Siis myös Euroopan taloutta kyetään ohjaamaan yhteisin direktiivein ja sopimuksin.

5. Kyse on ns. ryhmäkanteesta. En halua amerikkalaismallista ryhmäkannetta, jossa mikä tahansa ryhmä voi nostaa kanteen melkein mistä tahansa asiasta. Tiukasti rajattuna ryhmäkannetta voidaan edistää.

6. Ajan sellaista maailmaa ja Eurooppaa, jossa parhaat mahdolliset edellytykset harjoittaa yritystoimintaa joka tuo mahdollisimman hyvän työllisyyden ja mahdollisimman hyvät tulot palkansaajille. Vain näin voi eurooppalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentua. Ajan siis kummankin ryhmän asiaa.

 

Hanna Holopainen, Vihreä Liitto, diplomi-insinööri, Lappeenranta

1.Vihreiden perustulomalli parantaisi huomattavasti pätkä- ja osa-aikatyöntekijöiden elämää. Perustulo helpottaa epätyypillisessä työsuhteessa elävän oman talouden suunnittelemista, kun tulot eivät vaihtele ennakoimattomalla tavalla. Perustulomallin kaltaista järjestelmää voitaisiin käyttää muuallakin Euroopassa.

2. Kyllä. Verokikkailu pitää saada kuriin. Veronkierron torjuminen tulee ottaa EU:n kärkihankkeeksi. EU:n jäsenmaat menettävät erään arvion mukaan noin biljoona - siis 1000 miljardia - euroa vuosittain veronkierron vuoksi. Se on seitsemän kertaa koko EU:n budjetin verran ja hankaloittaa merkittävästi julkisten palveluiden rahoittamista.

3. Työntekijöiden oikeusturvaa tulee entisestään kehittää ja parantaa EU:ssa. Vuonna 2032 EU-maiden työaikaa ja työoloja koskevaa lainsäädäntöä on yhtenäistetty ja työntekijöiden asema on nykyistä parempi.

4. Talouspolitiikan lähtökohtana tulee nykyistä vahvemmin olla hyvinvoinnin edistäminen. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan vahvempaa Euroopan parlamenttia. Euroopan parlamentti edustaa kansalaisten ääntä ja parlamentin vallan lisääminen kehittää päätöksentekoa avoimemmaksi ja vahvistaa demokratiaa.

5. Vihreät ovat puolueena vaatineet yhtenäistä kanneoikeutta ammattijärjestöille EU:n sisällä. Aion edistää asiaa, mikäli tulen valituksi.

6. Noin mustavalkoista jaottelua ei mielestäni enää voida tehdä. Minä haluan edistää hyvinvointia ja tukea heikommassa asemassa olevia, jotta työnteon kautta kaikilla on mahdollisuus itsenäiseen toimeentuloon ja hyvään elämään. On myös palkanmaksajia, joiden asema työmarkkinoilla kaipaa vahvistusta. Esimerkiksi yhteiskunnalliset yritykset ja pienyrittäjät jäävät usein lainsäädäntötyössä ja työmarkkinaneuvotteluissa väliinputoajiksi.

 

Merja Kyllönen, Vasemmistoliitto, kansanedustaja, Suomussalmi

1. Nykyinen lainsäädäntö ei edellytä osa-aikatyön käytölle perusteita. Tarvitsemme yhteiset pelisäännöt sille, milloin osa-aikatyön teettämiselle on aidot perusteet.

2. Ehdottomasti samaa mieltä, verokeinottelu kuriin. Harmaisiin taskuihin katoaa yli 1000 mrd. euroa vuosittain Euroopassa.

3. Ay-liikkeen kanneoikeus on totta, pätkä- ja osa-aikatyöntekijöiden asema on parantunut ja työelämän pelisäännöt kaikkineen ovat saaneet isomman jalansijan eurooppalaisessa keskustelussa.

4. Taloutta voi ohjailla, kunhan ohjaajilla on järki päässä.

5. Kyllä aion.

6. Palkansaajien, muistaen ettei palkansaajia ole ilman palkanmaksajia, mutta tietäen, että palkanmaksajien edunvalvonta hoituu kyllä, duunari tarvitsee enemmän ääntä parlamentissa.

 

Anne Louhelainen, Perussuomalaiset, kansanedustaja, Hollola

1. Työnantajalle pitäisi löytää verotuksellisia keinoja kokoaikaisen työntekijän palkkaukseen. Tavoite pitäisi olla, että työntekijä tulee toimeen palkallaan eikä yhteiskunnan tukea tarvita.

2. Ehdottomasti! Arvioiden mukaan EU-maat menettävät verotuloja jopa 1 000 miljardia euroa vuodessa veronkierron ja veroparatiisien vuoksi. Tämän tavoitteen onnistumiseksi pitää saada kaikki EU-jäsenmaat sitoutumaan toimintaan.

3. Pahoin pelkään, että osa-aikatöiden teettäminen lisääntyy. Myös tekniikka ja erilaiset ohjelmistot kehittyvät eikä perinteisiä työpaikkoja useilla aloilla enää ole. Jos ammattijärjestöjen toiminta hajautuu, päätetään työntekijöiden oikeuksista työpaikkakohtaisesti.

4. Kyllä ja ei. Esimerkiksi EU-parlamentti pystyi yhdessä kansallisten parlamenttien kanssa estämään EU:n seuraavan kehyskauden budjetin kasvattamisen. On tärkeää, että parlamentissa ajetaan sääntelyn vähentämistä ja päätöksenteon siirtämistä takaisin kansallisille parlamenteille.

5. Käsittääkseni parlamentti olisi hyväksynyt keväällä 2014 direktiivin, joka sisältäisi kanneoikeuden. Omalla kohdallani ammattijärjestöt ovat näyttäneet voimansa, jos työntekijät ovat pysyneet liiton takana.

6. Olen aina ollut palkansaaja, mutta tehnyt töitä kuin olisin ollut palkanmaksaja. Molempia tarvitaan, yhteistyössä.

 

Alina Böling, RKP, opiskelija, Helsinki

1. Haluaisin nostaa tähän etenkin nuorten tilanteen: nuorten työntekijöiden heikompaa asemaa työmarkkinoilla ei saa hyväksikäyttää luomalla epäreiluja työehtoja.

2. Veroparatiiseihin häviää tänä päivänä hyvin paljon yhteisiä varojamme ja on selvää, että tämä on asia, joka pitää ratkaista EU- ja kansainvälisellä tasolla. Itse haluaisin helpottaa eri jäsenmaiden viranomaisten tiedonjakoa sekä maakohtaista raportointia.

3. Toivon, että EU:n päätöksenteossa on vuoteen 2032 mennessä otettu huomioon talouskysymysten sosiaalinen ulottuvuus, ja että kaikilla EU:ssa olisi mahdollisuus tehdä töitä reiluilla työehdoilla.

4. Euroopan parlamentti voi vaikuttaa ja sillä on valtaa. Erityisesti talouskysymyksissä parlamentille olisi kuitenkin tärkeää antaa enemmän valtaa ohjata ja päättää demokraattisesti unionin taloudesta.

5. EU:lla ei ole suoraa toimivaltaa päättää jäsenvaltioiden työlainsäädännöstä, vaikkakin EU siihen toki epäsuorasti vaikuttaa. Vapaan liikkuvuuden takia olisi tärkeää, että myös muualta saapuneet työntekijät saisivat tarpeeksi tietoa työskentelyvaltion työnlainsäädännöstä ja tarpeen vaatiessa oikeussuojakeinoista.

6. Ajan mielelläni molempien asioita, pitäen kuitenkin mielessä, että vahvojen on tuettava heikompia ja heikommassa asemassa olevia suojata.

 

Tom Himanen, KD, avaruustutkimuskouluttaja, Kouvola

1. Minimoisin paperisodan määrän ja varmistaisin, että satunnaisten keikkojen ottaminen on aina kannattavaa. Lisätienestin hankkiminen ei saa aiheuttaa turhaa kärsimystä paperisodan tai tulonmenetysten muodossa. Olen tehnyt suuren osan elämästäni pätkätöitä ja joskus myös dyykannut ruokani.

2. Kyllä. Laillinen ryöstö on moraalisesti edelleen ryöstö.

3.  Vuonna 2032 maailma lienee jo niin robotisoitunut, että käytössä on jonkinlainen perustulojärjestelmä. Kaikkien ihmisten ei ehkä tuolloin edes tarvitse tehdä työtä, koska ihmiskunnan selviämisen kannalta välttämättömät työt on jo ehkä automatisoitu.

4. Talouden ohjailemiseen liittyy monia arvaamattomia muuttujia, mutta olen vakuuttunut siitä, että taloutta voi jossain määrin ohjailla. Taloudellisille toimenpiteille voidaan arvioida todennäköiset seuraukset, mutta lopputulos ei ole oikeastaan koskaan varma.

5.  Valehtelisin, jos väittäisin ajavani ammattiliitoille kanneoikeutta EU:ssa, mutta jos joku ajaa sitä, hän saa tukeni. Käytän pääosan energiastani teknologisen kehityksen edistämiseen.

 6. Riippuu täysin tilanteesta. Samalla tavalla kuin mehiläinen tarvitsee kukkia ja toisin päin, työntantaja tarvitsee työntekijää ja toisin päin. Jos toinen ajaa toisen liian ahtaalle, molemmat kärsivät. Työskentelen itse koko ajan sekä yrittäjänä että työntekijänä.

 

Petrus Pennanen, Piraattipuolue, toimitusjohtaja, Helsinki

1. Perustulolla, joka voidaan ensin ottaa käyttöön Suomessa ja myöhemmin EU:n laajuisesti. Perustuloon liittyvän verotusmallin pitää olla sellainen, että kaikki tehdyt työtunnit, vähäisetkin, antavat selvää lisätuloa.

2. Kyllä, on ongelma kun esimerkiksi amerikkalaiset suuryritykset myyvät palveluitaan EU:n alueella mutta välttävät verojen maksun. Verotulojen vähenemisen lisäksi se heikentää verot maksavien eurooppalaisten työnantajien asemaa.

3. Käytössä on EU:n laajuinen perustulo, joka perustoimeentulon lisäksi takaa, että kaikki työnteko kannattaa. EU:ssa on nykyistä vähemmän byrokratiaa ja sääntelyä, mikä tarkoittaa menestyvämpiä yrityksiä ja parempaa työllisyyttä. Työntekijät voivat vaikuttaa lainsäädäntöön halutessaan suoran demokratian kautta.

4. Euroopan taloutta voidaan ohjata rahamarkkinoiden säätelyllä, valvomalla jäsenvaltioiden talouden terveyttä ja vaikuttamalla yritysten toimintaedellytyksiin. Liika säätely on huono asia, esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten on nykyään mahdotonta saada lainoja investointeja varten, mikä estää työntekijöiden palkkaamista.

5. Ammattiyhdistysten kanneoikeus sopii minulle, kyseessä voisi olla myös ryhmäkanne useamman työntekijän puolesta samaan aikaan.

6. Molempien. Olen itse yrittäjä ja tiedän että työntekijöillä pitää olla hyvät työehdot ja -olot, vastuu omien tehtäviensä hoidosta ja mahdollisuus vaikuttaa yrityksen asioihin ja käytäntöihin. Näin saadaan asiakkaat tyytyväisiksi, yritys menestymään ja kasvamaan eli palkkaamaan lisää ihmisiä.

 

Terttu Savola, Köyhien Asialla, toimittaja, Espoo

1. Pätkä- ja osa-aikatöiden avulla työllistäminen pitää kokonaan lopettaa sellaisten kohdalla, jotka tarvitsevat ja haluavat vakituista kokopäivätyötä.

2. Ehdottomasti samaa mieltä. Otin Suomessa asian esiin suorassa tv-vaalitentissä 2003. Tietoa veroparatiisien olemassa olosta ei haluttu vielä silloin tavallisen rahvaan tietoon, enkä saanut enää toista puheenvuoroa, vaikka se oli luvattu. Nyt 11 vuotta myöhemmin jotkut isommat puolueet ovat ottaneet asian listalleen ja siksi siitä saa myös puhua.

3. Ainoa toivo on, että EU olisi jo silloin hajonnut. Rahan valta ottaa yhä vankempaa asemaa EU:ssa, eikä tavallisilla työntekijöillä ole silloin enää juuri oikeuksia.

4. EU ohjailee jo liikaakin. Jokaisen maan olisi saatava itse määrätä talousasiansa.

5. Järjestöt on tarkoitettu pitämään jäsenten puolia. Tottakai järjestöllä täytyy olla kanneoikeus. Yksittäisen jäsenen on joskus mahdotonta edes osata tehdä sitä.

6. Molempien asioita kuuluu ajaa oikeudenmukaisuuden periaatteella. Kun haluan aina ajaa kärsimään joutuvan asiaa, olisi se nähtävästi useimmiten palkansaaja.

 

Kristiina Ilmarinen, Riippumaton, rahoituspäällikkö, Helsinki

1. Ensimmäinen asia, mitä Suomessa pitäisi tehdä, on saada asumisen hinta alas! EU:ssa ongelmana on keinotekoinen korkotaso, joka on ajanut asumisen hinnan Suomessa väärälle tasolle. En näe enää tässä tilanteessa muuta vaihtoehtoa kuin erota EU:sta.

2. Kyllä.

3. Europarlamentaarikkona pyrkisin tekemään kaikkeni, jotta työntekijöiden oikeudet kehittyvät parempaan suuntaan.

4. Kyllä voi ohjailla.

5. En. Kanneoikeuden tulee kummuta yksilöstä ja ammattiliittojen tulee avustaa yksilöä.

6. Ilman palkanmaksajia ei ole palkansaajia. Ilman palkansaajia ei ole palkanmaksajia. Koska niitä ei voi erottaa toisistaan, yhtä ei ole ilman toista: ajan kummankin asioita.

 

Näin juttu tehtiin:

Toimitus lähetti kysymykset yhdelle ehdokkaalle jokaisesta 15 ryhmästä, jotka ovat asettaneet ehdokkaita europarlamenttivaaleihin. Vastaajien valinnassa kiinnitettiin huomiota PAMin jäsenyyteen, palvelualojen tuntemiseen sekä alue-, sukupuoli- ja ikäjakaumaan. Vastauksia tuli 10 ryhmän ehdokkailta. Loput eivät vastanneet muistutusten jälkeenkään.

Eurovaalien ennakkoäänestys jatkuu 20.5. asti. Varsinainen vaalipäivä on 25.5.2014. Vaaleissa valitaan 751 europarlamentin jäsentä eli meppiä, joista 13 Suomesta.

Lisää ehdokkaiden kantoja työelämäkysymyksiin löytyy Ääniä Suomesta -kampanjan Työkoneesta.

Tämä juttu kuvineen on julkaistu tiivistettynä myös 16.5. ilmestyneessä Pam-lehdessä 6/2014.

Josetta Nousjoki

 

 

 

 

Teksti: Josetta Nousjoki

 

Uusimmat

Suosituimmat