Työelämä - 14.06.2022 klo 16.20

Pikavauhtia suomalaiseen työelämään

Ukrainasta paennut Inesa Laptieva löysi kerrossiivoojan töitä ammattiopiston kurssin avulla. Samalla tutuiksi tulivat työehtojen perusteet.

Salon seudun ammattiopistolla oli keväällä poikkeuksellista tunkua ravitsemisalan koulutukseen. Kahdelle kurssille tulijoita oli 60, kun mukaan voitiin ottaa 17 osallistujaa. Opisto tarjosi ukrainalaispakolaisille pikakoulutusta, johon kuului hygieniapassin suorittaminen ja siivouksen perusteet.

Yksi Salon ensimmäisen kurssin osallistujista oli Inesa Laptieva, joka saapui Suomeen Itä-Ukrainan Harkovasta maaliskuun lopulla. Saloon Laptieva päätyi parin mutkan kautta, kun hänelle ja hänen pojalleen löytyi sieltä kotimajoitus. Laptievan mies ja vanhempi poika ovat edelleen Ukrainassa.

Hän kuuli ammattiopiston seitsenpäiväisestä koulutuksesta vastaanottokeskuksen infotilaisuudessa ja päätti hakea mukaan. Kotimaassa Laptieva oli työskennellyt kampaajana 25 vuotta ja hänellä oli oma kampaamo.

”Kurssi ja opettajat olivat hyviä, ja ilmapiiri kodikas sekä mukava”, hän kertoo.

Kurssilaisista yhteisö

Laptievan kanssa kurssilla oli yhteensä yhdeksän ukrainalaista, ja he opiskelivat tulkin välityksellä. Osalla kurssilaisista oli kokemusta ravintola- ja catering-alalta, joillain jo työpaikkakin etsittynä.

”Ryhmään syntyi äkkiä hyvä henki ja opiskelijat olivat hyvin motivoituneita. Tilanne varmasti yhdisti heitä, vaikka ryhmäläiset eivät entuudestaan tunteneet toisiaan”, kurssilla opettanut Veronika Eriksson pohtii.

Porukan kesken syntyi omia viestiryhmiä, mikä helpotti arjen asioiden selvittelyä. Laptieva ehti myös liittyä useisiin ukrainalaisten Facebook-ryhmiin löytääkseen tietoa Suomessa elämisestä. Kommunikointi majoittajan ja muiden suomalaisten kanssa on sujunut tulkin, muutamien englannin sanojen sekä Google Translate -sovelluksen avulla.

Koulutuksen jälkeen liki kaikki opiskelijat ovat työllistyneet siivoustehtäviin, keittiö- ja kahvilatöihin sekä hotelli- ja majoitusalalle. Eriksson pitää tärkeänä sitä, että kurssi tarjosi ukrainalaisille tilaisuuden irrottaa ajatukset kotimaan tilanteesta ja saada luontevaa käytännön tekemistä. Tiedossa oli, että välillä esimerkiksi kurssilaisten perheenjäseniä joutui sotatoimiin.

Tietoa työelämästä

Kevään kursseilla käytiin läpi työsopimusten ja -ehtojen perusasioita muun muassa lisistä, lomien kertymisistä ja sairauslomista. Eriksson on lisäksi auttanut ryhmäläisiä suomalaisen byrokratian kanssa. Esimerkiksi henkilötunnusten saaminen ei ollut aivan yksinkertaista.

“Inesaa autoin pankkiasioissa ja verokortin kanssa. Pankissa oli 12 eri asiakaspalvelunumeroa, joihin piti soittaa – ammatillinen opetus oli siihen verrattuna helppoa. Jatkossa olemme tässä paljon viisaampia.”

Töiden löytymisessä ukrainalaisille ovat auttoivat Erikssonin sekä ryhmän toisen opettajan Sari Talvon verkostot alalta, samoin kuin Salon kaupungin yrittäjyyden palvelukeskus Yrityssalo.

Tietoa suomalaisesta työelämästä ja yhteiskunnasta he ovat saaneet opettajien lisäksi muun muassa kurssin tulkeilta sekä pidempään Suomessa asuneilta maanmiehiltään. Esimerkiksi Laptievan työpaikalla Original Sokos Hotel Rikalassa työskenteli entuudestaan kaksi ukrainalaista, mistä on ollut suuri apu.

Sivutoimisena ravintolayrittäjänä työskentelevä Eriksson tietää, että ravintola-alalla on huutava pula työvoimasta, mutta sen koulutuksen suosio on laskenut. Hän peräänkuuluttaakin alalle parempaa valmiutta ottaa vastaan muita kuin suomenkielisiä työntekijöitä.

“Jos saamme näille tulijoille kielipohjan, jolla pärjää avustavissa tai perustyötehtävissä nyt kesällä, meidän pitäisi toimia samoin kuin vihannesviljelyssä ja kasvintuotannossa on tehty. Heillä on vahvat verkostot, joiden kautta sesonkityöntekijät tulevat, eikä vuokrafirmoja tarvita.”

Salossa ukrainalaisten tulijoiden kouluttaminen jatkuu ammattiopistossa syksyllä.

Työehtojen tulkkaaminen tarpeen

Laptieva aloitti hotellin huonesiivoojana huhtikuun lopulla eli noin kuukausi sen jälkeen, kun hän saapui Suomeen. Työpaikka löytyi Laptievan suomalaisen majoittajan kautta. Työ on vakituinen ja työtunteja viikossa on 20–40. Koeaika kestää neljä kuukautta.

Hänen työsopimuksensa kuuluu kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen piiriin. Sopimuksen sisältöä kokemuspistekertymineen hänelle selvitti Eriksson.

“Töissä on mennyt hyvin. Vielä on tutustumista ja paljon uutta opittavaa. Opettaja näytti PAMin sivuilta palkkataulukon, joka on työsopimuksessa. Itse sopimus näytti viidakolta”, Laptieva kertoo.

Vertailua ukrainalaisiin työehtoihin Laptieva ei osaa tehdä, koska hän työskenteli kotimaassaan yrittäjänä. Nyt hän haluaa järjestää elämänsä Suomeen. Omaan vuokra-asuntoon Laptieva pääsi poikansa kanssa kesäkuun alussa.

“Suunnitelmani on opiskella suomen kieli ja mennä töihin kampaamoon täällä. Mutta ensin opettelen tämän uuden työn ja toivon, että se jatkuu, sillä haluan jäädä Suomeen.”

Hyvä tietää Ukrainasta paenneiden työnteosta

Ukrainasta sotaa paennut ja tilapäistä suojelua saava henkilö saa aloittaa työnteon heti, kun on rekisteröitynyt poliisilla tai rajaviranomaisella.

Oikeus tehdä töitä

Ulkomaalainen ei saa tehdä Suomessa töitä ilman lupaa. Työnteko-oikeus vaihtelee sen mukaan, minkälainen oleskelulupa hänellä on. Työnantajan pitää aina tarkistaa, että työnteko-oikeus on kunnossa.

Tilapäistä suojelua saava saa aloittaa työnteon heti, kun on rekisteröitynyt poliisilla tai rajaviranomaisella. Tällaisen henkilön työntekoa ei ole rajoitettu mitenkään.

Henkilötunnus ja verokortti

Palkan maksamiseen tarvitaan suomalainen henkilötunnus, verokortti ja tili, jolle palkka maksetaan.

Verokortti haetaan verotoimistosta ja siihen tarvitaan suomalainen henkilötunnus. Henkilötunnuksen saa, kun maahanmuuttovirasto tekee päätöksen oleskeluluvasta.

Henkilötunnuksen voi myös hakea käymällä henkilökohtaisesti verotoimistossa, joka myöntää henkilötunnuksia. Samassa yhteydessä voi hakea verokorttia.

Verotoimistoon voi varata ajan soittamalla numeroon 029 497050. Ajanvaraus kannattaa, sillä ilman sitä asiointi on hitaampaa.

Mukana käynnillä pitää olla voimassa oleva passi, oleskelulupa tai rekisteröitymistodistus ja työsopimus. Käsittely voi ruuhkan takia kestää kolme arkipäivää.

Pankkitili

Pankkitili avataan käymällä henkilökohtaisesti pankissa. Siihen tarvitaan voimassa oleva passi tai virallinen henkilökortti.

Tilin avaaminen on helpompaa, jos on henkilötunnus. Näin saa varmasti maksukortin sekä verkkopankin, joilla voi tunnistautua erilaisissa verkkopalveluissa.

Palkka on mahdollista maksaa myös prepaid-kortille. Tämä vaatii, että työnantaja voi tehdä maksuja ulkomaiselle tilille. Tarkempaa tietoa prepaid-kortille maksamisesta saa vastaanottokeskuksesta.

Samat työehdot

Suomessa työelämän säännöt − lait ja työehtosopimukset − ovat samat Suomen kansalaisille ja ulkomaalaisille. Ulkomaalaisia ei saa kohdella huonommin. Ammattiliittoon voivat liittyä kaikki Suomessa työskentelevät.

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n Työelämän pelisäännöt -sivustolta löytyy tietoa työelämästä Suomessa 23 eri kielellä, myös ukrainaksi tyoelamanpelisaannot.fi/uk.

Teksti: Minna Uusivirta

Uusinta uutta

Yhteystiedot

Katso tarkemmat yhteystiedot

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

PAMin toimistot
Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-1H4

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme