Artikkeli - 27.03.2015 klo 11.52

Puh.Joht.: Jaana Ylitalo

Työelämän #sääntelyn lähtökohta ei voi olla vain yrityksen voiton maksimointi. Se vie lähtökuoppiin.

Viime viikkoina on esitetty sopimusjärjestelmän muuttamista, koeaikojen pidentämistä ja ylityökorvauksista luopumista. Joku on peräänkuuluttanut myös mahdollisuutta alentaa palkkoja. Onko ilmassa vaalihuumaa vai pysyvämpi yhteiskunnallinen ilmastonmuutos?

Yritystoiminnan tarkoituksena on taata sijoitetulle pääomalle mahdollisimman hyvä tuotto. Tavoitteen ei toki tarvitse olla ristiriidassa työntekijöiden edun kanssa. Valitettavasti arkitodellisuus on kuitenkin usein toinen. Siksi työelämää koskeva lainsäädäntö ja sopimusjärjestelmät ovat syntyneet: tarpeeseen suojella työntekijöitä sellaiselta voiton maksimoimiselta, joka ei ole yksilön eikä yhteiskunnan kannalta kestävää.

Keskustelussa vallitsee mielestäni vakava näkökulmaharha. Jos työelämän sääntelyn lähtökohdaksi otetaan vain yritystoiminnan tarpeet, palataan siihen alkupisteeseen, josta koko sääntelyn tarve on syntynyt. Sitä paitsi jos yritysten toimintaedellytyksissä on viilaamista, paljon on vielä asioita korjattavana työelämässäkin. 83 000 nollatuntisopimuslaista olkoon tästä yksi esimerkki.

Olen silti samaa mieltä siitä, että muutosta tarvitaan. Sitä tarvitaan ennen kaikkea siksi, että ihmiset ja työelämä heidän mukanaan muuttuvat. Työmarkkinaosapuolten pitää yhdessä pystyä uudistamaan ja uudistumaan. Tämä edellyttää kuitenkin luottamusta, joka on – ainakin tähän saakka – ollut kantava voima suomalaisessa työmarkkinamallissa.

Luottamusta ei rakenneta syyllistämällä ay-liikettä ja työntekijöitä eikä esittämällä työelämän perusoikeuksiin liittyviä heikennyksiä. Toivottavasti keskustelun virittäjillä on malttia olla rikkomatta luottamusta lopullisesti. Nyt pitäisi päinvastoin rakentaa.

 

 

Teksti: Jaana Ylitalo, PAMin 1. varapuheenjohtaja

 

Uusimmat

Suosituimmat