23.01.2015 klo 10.04

Puh.Joht.: Jaana Ylitalo

#Eduskuntavaaleihin on aikaa kolmisen kuukautta. #Työelämäasioissa jakolinjat alkavat muotoutua.

Kansanedustaja Harri Jaskari (kok.) esitti Iltalehdessä 14.1., että ensimmäisen sairauslomapäivän tulisi olla palkaton. Karenssipäivä onkin jo vuosia ollut poliittisen kentän oikean laidan patenttiratkaisu työelämän uudistamiseksi.

En väitä, etteivätkö sairauslomat aiheuttaisi yrityksille kustannuksia. Niiden määrää on syytä tarkastella kriittisesti. Se vaatii kuitenkin perehtymistä teemaan halpojen mantrojen hokemisen sijasta.

Ensiksi on hyvä huomioida, että Suomessa sairauspoissaolopäivien määrä on EU:n keskitasoa. Määrä on myös pysytellyt pitkään aikaa suhteellisen vakaana, 4–5 prosentissa säännöllisestä työajasta.

Poissaolojen määrät vaihtelevat ala- ja ammattikohtaisesti. Pamilaisittain niitä on eniten siivousalalla, jonka työ on fyysisesti kuormittavaa ja tehdään usein urakkavauhdilla. Työntekijän mahdollisuudet järjestellä työtään ovat rajalliset: hotellihuonetta ei voi jättää yhtenä päivänä siivoamatta tai hoitaa työtä etänä. Jos sairastuu, on vaihtoehtona tehdä työ sairaana entiseen tahtiin tai jäädä kotiin.

Voi toki olla, että karenssipäivän myötä raskaan fyysisen työn tekijä menisi nykyistäkin useammin sairaana töihin. Jo päivän palkka kun tekee tuntuvan loven muutoinkin pieniin ansioihin.

Mitä sillä sitten saavutettaisiin? Uskallan väittää, että vain lisää sairastuneita ja entistä vakavampia sairauksia. Pitkän päälle siis kasvavia kustannuksia työnantajille ja yhteiskunnalle, inhimillisistä vaikutuksista puhumattakaan.

Poissaoloja voidaan tutkitusti vähentää panostamalla työhyvinvointiin. Se tarkoittaa työn järkevää mitoitusta, työolosuhteiden parantamista, työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja hyvää johtamista, työterveyshuoltoa unohtamatta. Lähinnä siis tahtoa pureutua poissaolojen syihin.

Jaskaria on toki pakko kiittää rehellisyydestä. Ensimmäisen sairauspoissaolopäivän nimittäminen krapulapäiväksi kertoo paljon hänen (ja edusta-miensa tahojen?) suhtautumisesta työntekijöihin.

Teksti: Jaana Ylitalo, PAMin 1. varapuheenjohtaja

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

PAMin ja työttömyyskassan puhelinpalveluissa on ruuhkaa. Huomioithan, että suurin ruuhka on puhelinpalveluiden avautuessa. Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle