Toimeentulo - 17.01.2022 klo 16.50

Ravintola-alan lomautukset ovat syöneet säästöt ja painavat kivenä rinnassa

Päivi Voutilla on takana pitkiä lomautusjaksoja. Kuva: Annina Mannila

Koronarajoitusten vaikutukset osuvat kohtuuttomasti ravintola-alan työntekijöihin. Toistuvien lomautusten aikana toimeentulo ja jaksaminen ovat koetuksella.

”Maaliskuussa 2020 ravintola meni kokonaan kiinni ja meidät lomautettiin. Elokuussa pääsimme takaisin töihin, mutta lokakuussa alkoi taas uusi lomautus, tällä kertaa 10 kuukauden mittainen. Töihin palasimme vasta viime elokuussa. Joululahjaksi tuli viimeisin lomautus, sen pituudesta ei ole tietoa.”

Näin kuvaa ravintola-alan lomautuskurimusta Päivi Vouti, 39, joka työskentelee Tampereella opiskelija- ja henkilöstöravintolassa. Yhteensä lomautuskuukausia on kahden vuoden ajalta kertynyt noin 15.

Marraskuussa 2021 ravintola-alan työntekijöille toteutetussa jäsenkyselyssä 80 % vastaajista kertoi olleensa työttömänä tai lomautettuna vuoden 2020 alun jälkeen. 94 prosenttia kertoi syyksi koronatilanteen.

Säästöt on jo syöty - ja vähän enemmänkin

”Ei ostettu pitkään suunniteltua omistusasuntoa, pankin kanssa on neuvoteltu lainojen lyhennysvapaista ja jopa koiran hankintaa piti lykätä”, kuvaa Jesse Barck lomautusten vaikutusta omaan ja avopuolisonsa elämään. Jyväskyläläinen Jesse, 31, on työskennellyt ravintola-alalla 12 vuotta, viimeisimpänä nimikkeenään ravintolapäällikkö.

Jesse Barckin työpaikka sulki ovensa joulunalla koronarajoitusten vuoksi. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen.Matalapalkkaiselle alalla työttömyyden aiheuttama romahdus tuloissa voi olla merkittävä. Ravintola-alan kokoaikaisen työntekijän 2000 euron keskipalkasta ansioturva on noin 1300 euroa. Verojen jälkeen siitä jää käteen noin 1000 euroa.

Marraskuisessa ravintola-alan työntekijöille kohdistetussa kyselyssä 52 % vastaajista kertoi käyttäneensä säästöjä lomautuksista tai työttömyysjaksoista selviämiseen. Läheisiltä tukea oli saanut lähes 40 % ja omaisuuttaan oli joutunut myymään 13 % vastaajista. Lähes 80 % vastanneista kertoi kärsineensä taloudellisista vaikeuksista ja yli 20 % vaikeudet olivat suuria.

Tilanne on ikävän tuttu myös Päivi Voutilalle ja Jesse Barckille. Vaikka tulot romahtavat, menot eivät jousta alaspäin. Maksettavana ovat lainan lyhennykset, vakuutusmaksut ja muut normaalin elämän menot.

”Kaikki mikä on tullut, on mennyt - ja vähän enemmänkin. Säästöt on käytetty ihan normaalia elämää varten. Onneksi miehen työpaikka ei ole ollut uhattuna”, summaa Päivi Vouti, jonka perheeseen kuuluu mies ja kolme lasta.

Tilannetta hankaloittaa se, ettei suomalaista työttömyysturvaa ole rakennettu koronan kaltaisia poikkeustilanteita varten. Työttömyysturva on väärä väline tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole todellista mahdollisuutta saada töitä, kun kaikilla alan työntekijöillä on sama tilanne.

Pahinta on jatkuva epätietoisuus tulevasta

Pitkittynyt pandemia, rajoitusten vuoristorata ja toistuvat lomautukset ovat vaikuttaneet henkiseen jaksamiseen. Pahinta monelle on ollut jatkuva epätietoisuus tulevasta. Jesse Barck muistelee, kuinka pahalta ensimmäinen, maksimipituinen, lomautuslappu keväällä 2020 tuntui.

”Työnantaja koitti lohdutella, että lomautus tuskin kestää puolta vuotta. Omaa mieltä jäyti kuitenkin epätietoisuus, kukaan ei osannut sanoa, kuinka kauan tämä kestäisi. Tuntui kuin painava kivi olisi jysähtänyt rinnan päälle.”

Päivi Voutia ovat painaneet ennätyspitkät lomautusjaksot ja epätietoisuus tulevasta. Vaikka irtisanomisuhkaa ei olekaan, ei töihin paluusta ole toistaiseksi mitään tietoa. Päivi on tehnyt lomautusjaksojen aikana jonkin verran ravintola-alan keikkahommia. Työt virkistävät mieltä, mutta kokonaistuloja ne eivät juuri nosta. Tukia joudutaan laskemaan uudestaan, ja usein niihin jää myös virheitä.

”Tällä alalla voisi olla valoisa tulevaisuus”

Korona-aika on saanut monet ravintola-alan työntekijät vaihtamaan alaa tai harkitsemaan sitä. Syksyllä 2021 työntekijäpula aiheutti haasteita monelle ravintolalle. Joulukuussa alkanut lomautusvyöry lisännee edelleen hakeutumista pois alalta.

Päivi Vouti ja Jesse Barck tunnistavat ilmiön. Molempien tuttavapiirissä on paljon ravintola-alalta pois lähteneitä ja Päivi myöntää asian käyneen myös omassa mielessä. Molemmat ovat kuitenkin halunneet pysyä ravintola-alalla. Haluja siivittävät korona-aikana alkaneet opinnot: sekä Päivi että Jesse opiskelevat ammattikorkeakoulun monimuoto-opinnoissa ravintola-alan jatkotutkintoa.

Jesse toivoo, että alan vetovoimaisuus nuorten − ja muidenkin − silmissä säilyisi.

”Näen ja uskon, että alalla voisi olla valoisa tulevaisuus. Kaksi vuotta on taisteltu ja vieläkin tulee vastoinkäymisiä. Mutta ei luovuteta, vielä päästään näyttämään nuorille, että ala on vetovoimainen. Me tarjoamme ihmisille elämyksiä.”

 

Liian iso lasku yhdelle

PAM vaatii koronarajoitusten vuoksi lomautetuille täyttä korvausta ansionmenetyksistä. Suoraan rajoituksista kärsineille työntekijöille ei ole toistaiseksi rakennettu yhtään tukipakettia. Nyt tähän halutaan muutos. Lue lisää.

Teksti: Minttu Sallinen

Uusinta uutta

Yhteystiedot

Katso tarkemmat yhteystiedot

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

PAMin toimistot
avoinna maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme