Artikkeli - 23.09.2019 klo 09.56
Toimeentulo

Ruokalähetin ansiot ovat algoritmin armoilla

Miran Hamidulla toivoo parannusta ruokalähettien asemaan.

Miran Hamidulla toivoo parannusta ruokalähettien asemaan. "Tein aiemmin jakelutyötä työsuhteessa opiskelujeni ohessa. En ymmärrä miksi tässä ruokalähetin työssä on pakko olla yrittäjä", hän sanoo. Kuva: Anna Autio

Miran Hamidulla kuljettaa ruoka-annoksia kotioville. Hän on itsensä työllistäjä, jonka toimeentuloa ohjaa mobiilisovellus.

Miran Hamidulla

Ikä: 36
Asuinpaikka: Helsinki
Ansiot: n. 1000 euroa kuukaudessa
Työ: Polkupyörälähetti, poliittisen historian opiskelija
Perhe: asuu yksin
Harrastukset: Vapaaehtoistoiminta

Miran Hamidulla, 36, lukitsee pyöränsä tukevalla lukolla. Helsingin aamuruuhka on jo täydessä käynnissä, ja henkilöautot vilahtelevat Kauppakeskus Kampin takana olevan kahvilan ohi. Tämä on Helsingin kantakaupunkia, polkupyörälähettien toiminta-aluetta.

Istahdamme hetkeksi aamukahville ennen kuin Foodoralle työskentelevän Hamidullan shift eli työvuoro alkaa. Hän on monien muiden lähettien tapaan freelancer, itsensä työllistäjä, ja työskentelee keskimäärin noin 20–25 työtuntia viikossa. Enempää on kesäaikaan harvoin tarjolla. Kun lähettejä on enemmän kuin vuoroja, keikoista on kova kilpailu.

Yleensä Hamidulla saa tililleen noin 1000 euroa kuukaudessa. Sillä hän tulee toimeen, kun asumiskustannukset ovat keskimääräistä alhaisemmat ja aiemmat säästöt antavat talouteen pelivaraa. Työtuntien laskuttamiseen hän käyttää kevytyrittäjän laskutuspalvelua. Sillä on hintansa, mutta aikaa säästyy paperityöltä muuhun.

Hamidulla hörppää kahvia ja kaivaa älypuhelimen taskustaan. Se on lähettien keskeinen työväline. He varaavat sovelluksen kautta työvuorot ja saavat tiedot ruokatilauksista vuoron aikana.

Se, miten paljon vuoroja Hamidullalle on milloinkin tarjolla, riippuu siitä miten korkealle (tai matalalle) sovellus hänet pisteyttää.

Sovellusten jatkuva käyttö laittaa puhelimen kovalle kulutukselle. Hamidullan puhelimesta akku meni vaihtoon vuoden käytön jälkeen ja sen lisäksi hän on investoitunut usean kympin maksavaan vara-akkuun. Kuva: Anna Autio

”Työvuoroja jaetaan neljässä osassa. Ne, jotka ovat korkeimmalla pisteissä, saavat valita ensin. Sen jälkeen toisessa, kolmannessa ja neljännessä ryhmässä olevat. Viikonloput ja illat ovat haluttuja vuoroja, sillä kuljetuksia on tarjolla enemmän ja perustuntiansioonkin saa pienen lisän. Ne vuorot menevät ensin”, hän kertoo.

Miten sovellus lähettejä arvioi, sitä Hamidulla ei tarkalleen tiedä. Mutta sen hän tietää, miten luokituksissa voi tippua alempaan kategoriaan.

”Viime vuonna minulle sattui vapaa-ajalla haaveri, jonka johdosta en pystynyt tekemään toukokuussa juurikaan työvuoroja. Silloin tipahdin pisteissä alas."

"Pisteytyksiä laskevat myös niin sanotut luvattomat poissaolot eli no show’t. Työvuoron voi perua, jos sen alkuun on enemmän kuin 24 tuntia. Mutta jos vaikka pyörä rikkoutuu tuon vuorokauden sisällä, eikä pääse paikalle, niin pisteet laskevat.”

Viiden minuutin ylittävä myöhästyminen voi myös johtaa pisteiden laskuun sovelluksessa tai jopa työn loppumiseen kokonaan. Hamidulla kertoo esimerkin kolme vuotta lähetin työtä tehneestä tuttavasta, joka oli myöhästynyt muutamia kertoja huonojen sääolosuhteiden vuoksi. Siitä oli seurannut ilmoitus töiden loppumisesta.

”En usko, että palkkatyössä tällaisista muutaman minuutin myöhästymisistä saisi potkuja. Algoritmia ei kiinnosta, jos liikenteessä on ollut ruuhkaa tai autoilevan lähetin kulkuneuvo juuttui lumeen”.

Hamidulla hoitaa työnsä usein englannin kielellä, jota hänelle puhutaan usein ravintoloissa isovanhempien tataarijuurista juontuvan nimen vuoksi. Kuva: Anna Autio

7 799,37 euroa. Kun sen yli tienaa, niin jokaisen yrittäjän tulee maksaa lakisääteistä yrittäjän eläkevakuutusta (YEL-vakuutus). Se on merkittävä kuluerä, johon Hamidullan tuloista menee noin viidennes. Siitä, ja muista yrittäjälle kuuluvista maksuista Hamidullan on täytynyt ottaa itse selvää. Esimerkiksi sairausvakuutus, tapaturma- ja henkivakuutus, työvälinekustannukset kuuluvat maksettavaksi läheteille itselleen. Työsuhteessa niistä huolehtisi työnantaja.

”Meillä ei ole myöskään minkäänlaisia taukoja tai lomia. Ja onhan tässä työssä myös riskejä”, Hamidulla muistuttaa.

Hänen ilmeensä vakavoituu. Tänä vuonna hänen korviinsa on kantautunut tieto ainakin 12 kuolemantapauksesta, jotka ovat sattuneet läheteille kesken työvuoron eri puolilla maailmaa.

”Ihmiset ovat valmiita ottamaan riskejä, kun heidän toimeentulonsa riippuu siitä”, hän sanoo.

Ruokalähetit saavat tietää lähetyksen määränpään vasta hyväksyttyään keikan. ”Olen joutunut toimittamaan tilauksen myös sellaiselle kansalaisjärjestölle, jonka toimintaa pidän erittäin epäeettisenä. Jos todella olisin yrittäjä, niin minulla pitäisi olla mahdollisuus myös valita asiakkaani”, Hamidulla sanoo. Kuva: Anna Autio

Erityisesti ulkomaalaistaustaisille työntekijöille lähettikeikat tarkoittavat usein ainoaa tulonlähdettä. Juuri heidän, heikoimmassa asemassa olevien lähettien, puolesta Hamidulla suostui haastateltavaksi tähän juttuun. Hän toivoo, että lähettityötä tekevien asemaa parannettaisiin. Suomen uudessa hallitusohjelmassa siitä on jo kirjaus, johon hänen mielestään pitäisi tarttua pikimmiten.

”Norjassa lähetit katsotaan työntekijöiksi eikä yrittäjiksi. Miksi se ei voisi toimia myös meillä?” Hamidulla kysyy.

On aika päättää aamukahvit. Hän kiinnittää kypärän hihnan, hyppää pyörän selkään ja sujahtaa liikenteen sekaan. Päivän työvuoro on alkanut.

Tulot yht. 750 euroa

Bruttopalkkio: 1250 euroa
Nettopalkkio: 750 euroa*

*Bruttosummasta on vähennetty maksetut arvolisäverot, tuloverot, yrittäjän eläkevakuutusmaksu sekä OP-kevytyrittäjän provisio.

Menot yht. 710 euroa

Asuminen: 290 euroa
Pyörän huolto varaosineen: 150 euroa
Vapaa-aika ja harrastukset: 70 euroa
Ruoka: 200 euroa

Taulukossa on käytetty keskimääräisiä kuukauden tulo- ja menotietoja.

 

 

Teksti: Minna Raitapuro

 

Uusimmat

Suosituimmat