Artikkeli - 15.08.2019 klo 09.40
Koulutus

Ryhtiä ammatilliseen opiskeluun–vähemmän luppopäiviä, enemmän lähiopiskelua opettajan kanssa

Mikko Laakkosen mukaan ammatillisessa koulutuksessa on nyt myönteinen vire. Kuva: Jaakko Lukumaa

Mikko Laakkosen mukaan ammatillisessa koulutuksessa on nyt myönteinen vire. Kuva: Jaakko Lukumaa

Ammatillista koulutusta pitäisi PAMin Mikko Laakkosen mielestä toteuttaa ehjinä opiskeluviikkoina ilman kotona vietettäviä luppopäiviä. Tähän suuntaan ollaan menossa, hän iloitsee.

PAMin koulutuspoliittisena asiantuntijana yli kuuden vuoden ajan toiminut Mikko Laakkonen on tyytyväinen:
”Nyt on koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen kentässä sellaista optimismia, mitä ei ole neljään vuoteen ollut, ja se on tosi tervetullutta”, Laakkonen sanoo.

Laakkonen on lukenut ristikkäin maan uutta hallitusohjelmaa ja niitä selvityksiä, joita on tehty ammatillisen koulutuksen uudistamisesta eli reformista. Ammatillinen koulutus uudistettiin puolitoista vuotta sitten.

Mistä optimismi sitten juontaa? Siitä, että Laakkonen uskoo, että uusi hallitusohjelma auttaa paikkaamaan sitä, että reformi on toteutettu vajaasti.

”Hallitusohjelmassa panostetaan ammatillisessa koulutuksen laatuun ja tasa-arvoon. Selvitysten mukaan juuri ne ovat kärsineet, kun reformia on toteutettu yhdessä rahallisten leikkausten kanssa”, Laakkonen sanoo.

Laakkonen poimii amislaisten kannalta yhden erityisen tärkeän kirjauksen hallitusohjelmasta. Sen mukaan jatkossa panostetaan siihen, että opiskelupäivät ja -viikot ovat kokonaisia.

”Nyt 16-vuotiaalla voi perjantai ja tiistai olla tyhjää. Pitää olla ennennäkemättömän motivoitunut opiskelija, että jaksaa niinä päivinä opiskella omaehtoisesti kotona ja ottaa sen kirjan esille”, Laakkonen sanoo.

”Opiskelijoilla on ollut liikaa omaehtoista opiskelua ja liian vähän rakennetta – ehkä voisi sanoa ryhtiä”, Laakkonen muotoilee.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pui opetusministeri Li Anderssonin johdolla sitä, miten hallitusohjelman kirjauksia käytännössä toteutetaan. Laakkosen mukaan lopullisten päätösten puuttuessakin se jo tiedetään, että ammatilliseen koulutukseen tulee enemmän opettajan johdolla tapahtuvaa oppimista ja vähemmän itseopiskelua.

Edellinen hallitus leikkasi ammatillisesta koulutuksesta 190 miljoonaa euroa vuodessa tai laskutavasta riippuen enemmän. Opettajia vähennettiin 1600.

”Nyt hallitusohjelma lupaa ammatillisen koulutukseen opettajien palkkaamiseen kertaluontoisesti 235 miljoonaa euroa.”

Ammatillisen koulutuksen uudistaminen on selvitysten mukaan jäänyt kesken. Esimerkiksi aiempaa isompaa osaa opinnoista ei suoriteta työpaikalla oppien, kuten oli tarkoitus. ”Tämä johtuu siitä, että työpaikoilla ei ole ollut resursseja ottaa vastaan opiskelijoita”, Laakkonen kertoo.

Kun työpaikalla oppimista ei ole tullut lisää, ja kun opettajien määrää oppilaitoksissa vähennettiin, on juuri jouduttu siihen itseopiskelun lisääntymiseen kotioloissa.

”Paineet ovat kovat saada leikkauspolitiikkaan stoppi. Näin näyttää käyvän. ”

"Yhteistä aikaa opettajan kanssa"

Mikko Laakkonen poimi ammattiin opiskelevien kannalta tärkeäksi parannuskohteeksi kokonaisten opiskelupäivien ja –viikkojen aikaansaamisen. Ongelma on tunnistettu. Ammatillisessa koulutuksessa lähiopetusta on liian vähän. Tiedetään, että opiskelijat haluavat saada enemmän yhteistä aikaa opettajan kanssa.
Uutta mallia haetaan parhaillaan yhdessä koulutuksenjärjestäjien, kuten kuntien ja oppilaitosten, kanssa. Ei tämä tietenkään tule voimaan vielä tänä syksynä, mutta asia on valmistelussa. Pidän edessä olevaa muutosta hyvänä.
Toinen merkittävä uudistus, jota valmistellaan, on oppivelvollisuusiän nosto 18-vuoteen. Se koskee koko toista astetta, myös siis ammatillista koulutusta.

Anna Mäkipää
Opetusministerin erityisavustaja

"Luppopäivinä ei tehty läksyjä"

Opiskelin liiketaloutta ja valmistuin keväällä merkonomiksi. Opintoihini kuului juuri noita luppopäiviä, jolloin ei oltu koulussa eikä työpaikalla harjoittelemassa. Läksyjäkään ei silloin tehty. Tehtävät hoidettiin nopeasti alta pois koulussa, ja loppuaika katsottiin YouTubea. Tulevia opiskelijoita ajatellen on hyvä, jos opintoihin saadaan enemmän ammattiin liittyvää opetusta. Tehtäviä voisi vaihtaa niin, etteivät ne olisi samat kymmenen vuotta.
Työpaikalla tapahtuvaa harjoittelua ei tarvita enempää. Sitä on jo aika paljon, itselläni 9 kuukautta kolmessa vuodessa. Ei siinä lopulta opi uutta, jos on kuukausitolkulla varastossa.

Veikka, merkonomi

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat