Artikkeli - 10.09.2014 klo 10.46

Saako Oivan portsari lantin?

Raimo Kärnä Kolmannella linjalla. Kuvat: Lassi Kaaria, paitsi Seija Pramilan kuva Jukka-Pekka Moilanen

Raimo Kärnä Kolmannella linjalla. Kuvat: Lassi Kaaria, paitsi Seija Pramilan kuva Jukka-Pekka Moilanen

Respa paheksuu örveltäjiä. Asiakas on lääpällään lähikaupan kassaan. Näin kertovat laulut, jotka käsittelevät palvelualojen töitä ja työpaikkoja. Etsimme henkilöt laulujen takaa ja kysyimme heiltä, ovatko laulujen sanomat totta vai tarua. Katso myös juttua varten tehdyt uudet levynkannet!

Lähikaupan tyttö

Kappale: Lähikaupan tyttö, säv., san. ja es. Johannes Väisänen eli Joma (2013)
Sanoma: Miesasiakas ihastuu lähikaupassa kassatyöntekijään. Asiakkaan pulssi nousee tuhanteen ja häneltä tippuu ostoksia lattialle. Hän ei saa myyjää mielestään.

Seija Pramila
Oulun Heinäpään Salen osa-aikainen myyjä

Seija, ihastuuko asiakas myyjään?
"Kyllä, laulu perustuu tositapahtumiin. Sitä en kuitenkaan muista, pudottiko asiakas oikeasti ne rahkat lahkeilleen nähtyään kassalla hymyni, kuten laulussa sanotaan. Asiakkaita käy niin paljon.

Siinä kävi niin, että eräs asiakkaamme, lauluntekijä Joma, kirjoitti minusta kappaleen ja laittoi sen Youtubeen. Kuukausia myöhemmin hän asteli kauppaan ja kertoi kappaleesta silloin töissä olleelle työkaverilleni, joka kertoi siitä eteenpäin minulle. Olin todella otettu ja yllättynyt. Joma vahvisti asian Facebookissa ja pyysi minua kahville, mutta seurustelin tällöin, enkä sitten lähtenyt.

Myöhemmin Joma kertoi, että kappaleesta tehtäisiin musiikkivideo. Hän kysyi, voisinko minä näytellä videolla. Aluksi epäröin, mutta suostuin ajatellen, että kerran täällä eletään. Myöhemmin olisi jäänyt harmittamaan, jos joku toinen olisi esittänyt minua.

Kuvaukset kestivät kaksi päivää. Video kuvattiin kaupan ollessa auki ja palvelinkin asiakkaita kuvausten ohella. Tanssikohtaukset kuvattiin studiolla. Olen tyytyväinen, että lähdin mukaan.

Kuulen Lähikaupan tytöstä kassalla vielä nytkin, vaikka videon julkaisusta on puolitoista vuotta. Viimeksi eilen eräs mies kysyi, että olenko minä se videon tyttö. Hän oli käynyt kaupassa katsomassa minua, mutta olen ollut töissä pääasiassa vain viikonloppuisin ja kun koulusta on ollut lomaa.

Se vain on niin, että katsekontakti ja hymy kuuluvat asiakaspalveluun. Tykkään työstäni, ja hymyni on aina aito. Oulu on aika pieni paikka, ja jotkut asiakkaat moikkailevat kaupungilla. Itsellenikin jotkut myyjät jäävät paremmin mieleen kuin toiset. Stalkkausta en ole kokenut.

En osaa sanoa, kuinka yleistä on, että asiakkaat ihastuvat myyjiin. Kyllä sitä varmasti tapahtuu muissakin kaupoissa. "

Kolmatta linjaa
Kappale: Kolmatta linjaa, säv. Jackie Trent ja Tony Hatch, suom. san. Juha Vainio, es. Fredi (1969).
Sanoma: Tyhjätasku palaa Helsingin Kallioon rikkaana miehenä ja maksaa velkansa jokaiselle, jolle on jäänyt auki, myös Oiva-ravintolan portsarille. Sanoitus henkii loukattua ylpeyttä aiemmasta köyhyydestä, ylpeyttä rikastumisesta ja haikeutta siitä tiedosta, että rahalla ei saa nuoruutta.

Raimo Kärnä
Helsinkiläisen Oiva-ravintolan työntekijä

Maksellaanko Oivassa vanhoja lantteja, Raimo?
”Asiakas tulee pitkän matkan päästä ja kysyy, että 'onko tämä se legendaarinen Oiva, josta Fredi laulaa?' On, olen sanonut. Ja sitten portsari saa lantin.
Muutenhan meillä ei ole täällä enää narikkaa, emme ole enää portsareita, vaan tarjoilija-vahtimestareita. Olen ollut Oivassa töissä 19 vuotta.

Viime vuoden Kallio Block Partyssa Fredi käveli Kolmatta linjaa alas, lauloi tämän laulun ja toi Oivan portsarille lantin, mutta itse en ollut työvuorossa silloin.
Kuulen sitä laulua jatkuvasti karaokessa työpaikallani. Se tuo ihmisille hyvänolontunteen, että he voivat Oivassa laulaa Oivasta. Olen kuullut kappaleen ooppera- ja slangiversiona, ja jos jonkinlaisena amatöörilauluna. Parhaimpana iltana kuulin sen 15 kertaa ja sitten sanoin, että seuraava esittäjä saa porttikiellon.

Tulkitsen laulun niin, että siinä Kallion kasvatti on vanhemmalla iällä palannut kotikonnuilleen. Kallio on entinen työläiskaupunginosa. Se kalskahtaa silleen, että rahatilanne on nyt hyvä. Siinä on sisua ja uhoa. Haikeuttakin.

Onhan meillä Oivassa käynyt asiakkaina rikkaita ja velan maksajia. Eräs kaveri voitti aikoinaan ison potin Viking-Lotossa. Hän tarjosi muille, muttei leveillyt rahoillaan. Tai kaverit sopivat fattapäiväksi tai eläkepäiväksi treffit Oivaan ja maksavat velkoja toisilleen. Siitä muistuu mieleen tuo sanoitus, että 'jonka velkaa jäin'.”

Kesäkaverit
Kappale: Kesäkaverit, säv. Jori Sjöroos, san. Paula Vesala, es. PMMP (2006).
Sanoma: Joukko nuoria, vastatutustuneita kesäkaveruksia juhlii kuumana heinäkuun yönä aamuun asti ja tulee sitten aamiaiselle Hilton-hotelliin. Siellä paheksutaan näiden kaikesta vakavuudesta irti olevien nuorten liiallista alkoholinkäyttöä.

Antonia Bäckman
Helsingin Hilton Strandin vastaanottotyöntekijä

Paheksutko nuoria yön yli juhlijoita, Antonia?
”Kesällä Hilton Strandissa käy enemmän nuoria asiakkaita kuin talvella. Kesällä on häitä, festivaaleja tai vaikkapa Cheekin konsertit.
Se on meille työntekijöille mukavaa. Nuoret kyselevät kaikenlaista, katselevat ympärilleen ja kommentoivat: vau! He tuovat mukavaa vastapainoa talveen, jolloin asiakaskuntana on kiireisiä bisnesmiehiä. He tietävät jo tullessaan, mitä tahtovat.

Heinäkuu oli nyt samalla lailla kuuma kuin tuossa laulussa. Sellaista en juurikaan nähnyt, että aamiaiselle olisi tullut hotelliasiakkaiden ulkopuolista nuorisoa, joka olisi juhlinut yön muualla. Toki he ovat meille tervetulleita. Osaan itsekin nauttia kesällä loma-ajan vapaudesta juhlimisineen. Mutta niin pitkälle se ei omalla kohdallani menisi, että en tietäisi kesäkavereideni nimiä!

Se paheksuva 'Hiltonin väki' tarkoittaa tässä mielestäni nimenomaan henkilökuntaa eikä asiakaskuntaa. Mutta emme me paheksu juhlijoita. Niin ei voi sanoa. Ehkä käymme katsomassa, että tyhjiä pulloja ei jää kerroksiin. Eri asiakasryhmien kanssa vain toimitaan eri tavoin. Joskus nuorille saa olla äitihahmona. Neuvomme heille turvallisen reitin hotelliin tai korjaamme tavoille, ettei ympäristöä roskattaisi. Joskus muiden asiakkaiden rauhan vuoksi meidän on puututtava siihen, jos joku ryhmä metelöi liikaa.

Vaikka tiesinkin tämän PMMP:n kappaleen, niin viittaus omaan työpaikkaan on mennyt jotenkin ohi. Taidan kuunnella enemmän englanninkielistä, lenkkeilyyn sopivaa musiikkia, kuten vaikka Aviciitä ja Skrillexiä.”

Tosimiäs
Kappale: Tosimiäs, säv. V. Jokinen, san. T. Pitkäsalo, es. Klamydia (1993).
Sanoma: Vartija kutsutaan paikalle kirjastoon, jossa kiljupöhnäinen humalainen on piruuttaan rikkonut oven lasin. Vartija kuvataan ironisesti miesten mieheksi, joka pamputtaa ja käyttää kyynelkaasua.

Antti Asikainen
5 vuotta turvallisuusalalla Vantaalla

Pamputatteko humalaisia, Antti?
"Laulussa vartija käyttää patukkaa ja kaasusumutinta tavalla, joka oikeassa elämässä käsiteltäisiin oikeudessa. Kappale on ironinen ja alusta asti ilkeäsävyinen vartijoita kohtaan. Olin hiekkalaatikolla, kun laulu on tehty, enkä tiedä niistä ajoista mitään. Menneisyydessä asioita on saatettu hoitaa toisin kuin nykyään.

Suhtaudun kappaleeseen huumorilla – taiteen muotona. Klamydia on nimekäs suomalainen tekijä. Tyylilaji on tuttu, vaikka mieluummin ehkä kuitenkin kuuntelen country-rockia.

Yksi asia laulussa tuntuu sentään todenmukaiselta. Todellisuudessakin iso osa työstämme on sitä, että olemme tekemisissä päihteiden väärinkäyttäjien kanssa, työkohteesta riippuen.

Jos humalainen hajottaa kirjaston oven, niin oikeassa elämässä se olisi vartiointitehtävänä kiinniotto. On tehty vahingonteko, ja tekijä tavoitetaan paikan päältä. Siinä poliisia odotellessa vartija joutuu rajaamaan aggressiivisesti käyttäytyneen yksilön perustuslaillista oikeutta liikkua vapaasti. Vartijan on oltava jämpti.

Tosiasia on, että voimankäyttö tietyissä tilanteissa kuuluu työhömme. Voimankäyttö on voimankäyttöä, mutta pahoinpitely on pahoinpitelyä. Teleskooppipatukan käyttö on äärimmäistä, ja siihen turvaudutaan harvoin.

Usein mielikuva on, että kokoa ja näköä pidetään vaatimuksena vartijan työlle, mutta tärkeämpää on, että korvien välissä on kaikki kunnossa. Tuntuu, että suurella yleisöllä on muutenkin ennakkoasenteita. Viimeistään ne tilanteet, joissa ihminen tarvitsee apua ja ammattitaitoinen vartija on ensimmäisenä paikalla, murtavat stereotypioita.

Saattaa olla, etten edes haluaisi kuulla työstäni todenmukaista kappaletta, koska siitä voisi tulla tylsä. Usein olemme vain odottamassa, jos jotain tapahtuisi."

Muista myös nämä:


Turo's Hevi Gee: Shellin paariin. "Ostan jäävettä lasillisen, ilmatteeks luen iltalehden. Pelaamaan tänne vain himoitsen, Shellin paariin."

Herra Ylppö & Ihmiset: Videovuokraamon tyttö. "Videovuokraamon tyttö, älä ikinä mene pois. Ilman sinua, videovuokraamon tyttö, kaupunki tylsempi ois."

Haloo Helsinki!: Linnanmäki palaa. "Linnanmäki palaa, vain liekit nuolee hattaroita. Linnanmäki palaa, nyt lämmitellään!"

Antti Tuisku: Kaunis kaaos. "Mä ostan ruokani Stokkan herkusta, vaikka oikeesti mun lähikauppa ois Alepa."

Juha Vainio: Apteekin ovikello. ”Apteekin ovikello, usein yöllä niin turhaan soi, eihän sielun lääkitykseen sieltä apua saada vois.”

Jaakko Teppo: Viinurin ylistys. ”Kun sä aina illan suussa mänet kapakkaan, on siellä eräs ryhmä jota haukut vaan, eivät muka juota känniin vaikka yöllä nojjaat ränniin...”

Hector: Hannikaisen baari. ”No, kai se portimokin ties, ettei ollut aikamies meistä silloin vielä ainutgan! Se sano: 'Huitata hujaa, menkää lujaa pöytään kahdeksan!'" (Turun 90-luvulla avattu, yhä toimiva Hannikaisen Baari ei ole sama, josta Hector lauloi.)

Kiitokset myös lukijoillemme, jotka vinkkasivat osan näistä kappaleista Facebook-sivuillamme!

 

 

Teksti: Marja Ikkala

 

Uusimmat

Suosituimmat