Selkeyttä alustatyöhön
PAMin lakimies Suvi Vilches sanoo, että työn murrokseen hitaasti reagoiva lainsäädäntö uhkaa jättää osan työntekijöistä reilujen työehtojen ulkopuolelle. Kuva: Eeva Anundi
PAMin eduskuntavaalitavoitteisiin kuuluu saada työsopimuslakiin työnantajaolettama: esimerkiksi työtä tarjoava alusta katsottaisiin lähtökohtaisesti työnantajaksi. Näin sillä olisi myös työnantajan velvoitteet.
Alustatyö leviää palvelualoilla, ja ennuste onkin, että uudet työn tekemisen ja teettämisen muodot lisääntyvät edelleen.
”Palvelujen digitalisoitumiseen ja työn murrokseen hitaasti reagoiva lainsäädäntö uhkaa pahimmillaan syrjäyttää osan työntekijöistä esimerkiksi kohtuullisten työehtojen ulkopuolelle”, sanoo PAMin lakimies Suvi Vilches.
Monet alustataloudessa toimivat yritykset yrittävät myydä ajatusta, että he eivät ole työnantajia ja että heidän työntekijänsä työskentelevät yrittäjinä. Näin yritykset välttävät työnantajalle kuuluvat velvollisuudet.
Moni alusta määrittelee palkkion etukäteen, eikä työn tekijä voi valita muuta kuin ottaako hän keikan vastaan vai ei. Monessa tapauksessa työntekijän odotetaan maksavan itse yrittäjävakuutuksensa, sosiaaliturvansa, työtapaturmavakuutuksensa sekä myös työasunsa ja -välineensä.
Jos vaikkapa siivouskeikan hinnaksi on määritelty 15 euroa tunnissa, jää siitä kulujen jälkeen työntekijälle hyvin pieni osa. Työn suorittajilla ei näin ole myöskään aitoon yrittäjyyteen kuuluvaa itsenäisyyttä tai vaurastumismahdollisuuksia.
”Nykyinen työsopimuslaki on periaatteessa selvä: epäitsenäisessä asemassa työskentelevä henkilö ei ole yrittäjä. Myös alustataloudessa henkilö on työsuhteessa, kun hän suorittaa työtään työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena korvausta vastaan, kuten työsopimuslaissa pakottavasti säännellään”, Vilches sanoo.
”Nykyinen työsopimuslaki on periaatteessa selvä: epäitsenäisessä asemassa työskentelevä henkilö ei ole yrittäjä.”
Asian selkiyttämiseksi, ja jotta vältyttäisiin pitkiltä oikeusprosesseilta, on PAM esittänyt eduskuntavaalitavoitteissaan työnantajaolettaman lisäämistä työsopimuslakiin. Työnantajaolettaman mukaan työsuorituksen vastaanottaja olisi aina lähtökohtaisesti työnantaja. Näyttötaakka poikkeuksesta, eli ettei kyse olekaan työsuhteesta, olisi työnantajalla.
Jos työnantajaolettamaa sovellettaisiin myös uusiin työnteon muotoihin, sovellettaisiin työntekijöihin heidän suojakseen tehtyjä lakeja. Keskeisimpiä näistä ovat työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki, työturvallisuuslaki sekä tapaturma- ja ammattitautilaki.
PAM ajaa myös sitä, työsuojeluviranomaisten velvollisuutta valvoa työsuhteen tunnusmerkkejä vahvistettaisiin ja siihen annettaisiin lisää resursseja. Työneuvoston tulee lisäksi voida jatkossa antaa suositusten sijaan sitovia lausuntoja työsuhteen tunnusmerkkien täyttymisestä. Silloin niitä voitaisiin saada suhteellisen nopeasti.
Pahimmillaan halvat kuluttajahinnat ilman työnantajavelvoitteita vääristävät alan kilpailua merkittävästi, ja velvoitteensa hoitavia yrityksiä häviää, Vilches pohtii.
PAMissa toivotaan kuluttajilta ymmärrystä sille, ettei alustataloutta pyritä suitsimaan kuluttajien kiusaksi, vaan koska nykyinen tilanne ei ole pidemmän päälle inhimillisesti tai yhteiskunnallisesti kestävä.
Juttua muokattu 18.2.2019 kello 13:27. Tarkennettu lausetta työneuvoston sitovien lausuntojen antamisesta.
”Uudistukselle on tarve”
”Alustayritykselle työtä tekevän ruokalähetin näkökulmasta työnantajaolettama on kipeästi kaivattu uudistus, jolla näennäisyrittäjien työolot ja oikeusturva saataisiin työlainsäädännön piiriin. Vaikka työsopimuslaki on asiassa yksiselitteinen – jos työ tapahtuu epäitsenäisessä asemassa, ei ole yrittäjä – ei käytännön tasolla kukaan takaa alustatyöntekijöiden ja muiden näennäisyrittäjien oikeusturvan toteutumista.
Alustataloudessa vallitsee nyt sääntötyhjiö työvoiman suhteen. Yritykset käyttävät hyväkseen haavoittuvassa asemassa olevien, etenkin maahanmuuttajien, olosuhteiden pakkoa ottaa töitä vastaan ehdoilla millä hyvänsä.”
”Nykyinen määritelmä riittää”
”PAMin esittämän työsopimuslakiin lisättävän työnantajaolettaman mukaan työsuorituksen vastaanottajaa pidettäisiin lähtökohtaisesti työnantajana. Työsopimuslaki on pakottavaa oikeutta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että osapuolet eivät voi sopia, että kyseessä ei ole työsuhde, jos laissa määritellyt työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.
Nykyinen työsopimuksen määritelmä on hyvä eikä muutostarvetta ole. Lain mukaan kyseessä on työsuhde, jos työntekijä tekee palkkaa vastaan työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. Lain soveltamista ei estä pelkästään se, että työ tehdään esimerkiksi työntekijän kotona.”
Teksti: Lotta Jokinen