Suomen yleissitovasta työehtosopimusjärjestelmästä kantelu EU:hun – Norjassa yleissitovuus laajenee

Ajatuspaja Libera on yhteistyössä asianajotoimisto Boreliuksen kanssa tehnyt kantelun EU:hun työsopimusten yleissitovuudesta. Siinä nykyisen yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän katsotaan olevan Suomelle vahingollinen ja vaikeuttavan järjestäytymättömien työnantajien toimintaa erityisesti paikallisesti sovittavissa asioissa.

PAM tyrmää nämä väitteet. Suomessa voimassa oleva yleissitova työehtosopimusjärjestelmä ei estä paikallista sopimista vaan luo sille pelisäännöt, jotka takaavat reilua kilpailua sekä estävät työntekijöiden hyväksikäyttöä.

PAMin puheenjohtaja Ann Selinin mukaan kattava työehtosopimusjärjestelmä ja yleissitovat työehtosopimukset turvaavat yrittäjien mahdollisuuksia pärjätä ja toteuttaa omaa visiotaan liiketoimintasuunnitelmiensa mukaisesti sekä reilusti kilpaillen. Viimeksi kesäkuussa Selin totesi aiheesta näin:

”Rehelliset toimintatavat ja työehtosopimuksilla luotu pohja työnteon minimisääntöihin luo edellytykset terveelle yritystoiminnalle. Näistä poikkeaminen tarkoittaa valitettavan usein sitä, että yrityksen menestys ei synny toimivasta yritysideasta vaan ihmisten ja hyvinvointiyhteiskunnan luomien instrumenttien hyväksikäytöstä”.

Selinin mukaan tilanne, jossa työehtosopimusjärjestelmää ei olisi, lisäisi myös harmaan talouden riskiä.

Norjassa yleissitovuus kattaa majoitus- ja ravintolatyöntekijät

Samaan aikaan kun Libera näkee yleissitovat työehtosopimukset kilpailun hidastajana, Norjassa on viime vuosina julistettu monien alojen työehtosopimuksia yleissitoviksi. Viimeksi vuorossa olivat majoitus-, ravintola- ja catering-alat, jotka työllistävät 91 000 työntekijää.

Norjan liittyessä Euroopan talousalueeseen ulkomaisen työvoiman palkkojen polkeminen haluttiin estää. Siksi säädettiin laki, joka tekee mahdolliseksi määrätä jonkin alan työehtosopimus yleissitovaksi kokonaan tai osin. Tällöin jokaisen työnantajan on noudatettava sopimuksen määrittelemiä vähimmäispalkkoja tai muita työehtoja.

Keino havaittiin toimivaksi ja vuosien mittaan yleissitovuutta on laajennettu useille aloille. Päätökset tekee valtiollinen Tariffnemnd. Tällä hetkellä yleissitovuus kattaa Norjassa yhdeksän alaa, muun muassa rakennustyön, laivanrakennuksen ja telakat, tavaran maantiekuljetukset, maatalous- ja puutarhatyön, sähkötyöt ja siivouksen.

Yleissitovia ovat yleensä vain työehtosopimusten määräykset vähimmäispalkoista, mutta toisinaan muutkin määräykset kuten lisät, työvaatetus tai matkakulujen korvaaminen. Tämän vuoden alusta majoitus-, ravintola- ja catering-alojen työntekijöiden sopimus määrättiin vähimmäispalkkojen osalta yleissitovaksi. Asiaa ajanut Fellesforbundet-liitto pitää tätä tärkeänä koko alalle. Palkoille on nyt alalla lakisääteinen alaraja.

Samaan aikaan määrättiin siitä, paljonko työnantaja saa tarjoamastaan majoituksesta korkeintaan veloittaa. Alipalkkausta ei voi laillisesti siirtää ketjussa eteenpäin. Työnantajan on huolehdittava siitä, että alihankkijatkin maksavat yleissitovien työehtosopimusten vähimmäispalkat.

Norjassa luottamusmiehillä on oikeus vaatia työnantajaansa osoittamaan, että alihankkijat noudattavat työehtosopimusta. Ellei pääurakoitsijalla ole luottamusmiestä, lähimmän alihankkijan luottamusmiehellä on sama oikeus tietoon oman yhtiönsä alihankkijoilta. Työviranomaiset ovat julkaisseet muun muassa ohjeistuksen varmistamiseen sen, että alihankintana ostettu siivoustyö täyttää säädösten vaateet. 

PAMin eduntavalvontajohtaja Jaana Ylitalon mukaan yleissitovilla työehtosopimuksilla taataankin juuri työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu sekä riittävä palkka.

"Norjan esimerkki osoittaa sen, että meidän valinnat yleissitovasta järjestelmästä, jolla on luotu tasavertaista yhteiskuntaa, ovat olleet oikeita. Nyt ei ole mitään syytä lähteä miettimään mitään muuta", Ylitalo kommentoi.