Artikkeli - 12.07.2019 klo 10.38
Työelämä

Suomenkin työoikeuksien noudattamista seurataan kansainvälisesti

ILO:n satavuotisjuhlavuoden avajaisia vietettiin 22. tammikuuta Genevessä. Kuva: Crozet M./ILO

ILO:n satavuotisjuhlavuoden avajaisia vietettiin 22. tammikuuta Genevessä. Kuva: Crozet M./ILO

Kansainvälinen työjärjestö ILO täyttää tänä vuonna sata vuotta. Kesäsarjassa käydään läpi ILOn keskeisiä sopimuksia suomalaisittain.

Suomalaistenkin työntekijöiden oikeudet turvataan viime kädessä kansainvälisillä sopimuksilla. Pääosa näistä sitovista ns. perussopimuksista on Kansainvälisen työjärjestön ILOn solmimia.

Tänä vuonna 100 vuotta täyttävän järjestön tavoitteena on taata työntekijöiden perusoikeudet, turvata ihmisarvon mukainen työ ja ansiot, saada yhä useampi toimivan sosiaaliturvan piiriin sekä vahvistaa kolmikantaista päätöksentekoa ja yhteiskunnallista vuoropuhelua.

Pääosan ILOn työstä vievät nykyisin kehittyvät ja kehitysmaat, mutta myös eurooppalaisten maiden kanssa ongelmia. Suomi ei ole noussut työkonferenssin käsiteltäväksi vuosikymmeniin hyvässä eikä pahassa.

ILOn sopimukset antavat työntekijöille hyvän selkärangan. Viime vuonna hallitus yritti vesittää irtisanomislakia siten, että pienille yrityksille olisi sallittu väljemmät keinot henkilökohtaisista syistä johtuviin irtisanomisiin.

Esitys kaatui, ja yhtenä syynä kaatumiseen oli laki työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Kyseinen laki on syntynyt Kansainvälisen työjärjestön ILOn myötävaikutuksella. Jäsenvaltioiden tulee hyväksyä yleissopimukset ja sitoumukset ja soveltaa ne lainsäädäntöönsä.

Suomella ongelmia alkuperäiskansojen oikeuksissa

Historian saatossa suomalaistenkin työntekijöiden oikeuksia on saatu pykäliin ja asetuksiin kansainvälisten sopimusten turvin.
Suomi on ratifioinut 102 yleissopimusta ja suositusta kaikkiaan ILOn 189 asiakirjasta. Viimeksi vahvistettiin pakkotyötä koskevat uusimmat asiakirjat.

Kielteistä julkisuutta Suomi on saanut siitä, että sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista on yhä allekirjoittamatta. Osa yleissopimuksista on aikojen saatossa vanhentunut tai korvattu uusilla, mutta edelleen työlainsäädäntömme perusta nojaa pitkälti ILOn yleissopimuksiin ja suosituksiin.

Lakko-oikeus ja kolmikanta ILOn sopimuksissa

Lakko-oikeus taataan kansainvälisellä sopimuksella. Tästä ay-liike joutuu muistuttamaan työnantajapuolta aika ajoin. Myös työlainsäädännön kolmikantaisesta valmistelusta on sovittu ILOn yleissopimuksella.

Jokaisen jäsenmaan tulee vastata ILOn lähettämiin kysymyksiin raportein. Suomelta on kysytty viime aikoina mm. edustusoikeudesta sekä päivittäisen 11 tunnin vuorokausilevon noudattamisesta. Työaikalaissamme on ILOn mukaan puutteita, koska laki sallii joustotyössä vuorokausilevon rikkomisen.

Vuosittain Suomi on raportoinut vajaasta kymmenestä pyydetystä asiasta. ILOn lähettämät kysymykset perustuvat järjestön saamaan valitukseen tai sen omien asiantuntijoiden tai työmarkkinaosapuolten tekemiin havaintoihin.

Vain kerran Suomi on joutunut selittämään tarkemmin toimintaansa. Kyse oli Suomen Merimies-Unionin oikeudesta neuvotella jäänsärkijöitä koskevasta työehtosopimuksesta vuonna 1963. Taustalla oli järjestöriita SAK:n ja sen kilpailijan SAJ:n välillä. Vaikka valitus vedettiin pois, valtion piti selvittää ILOlle tarkoin, kuinka neuvottelujärjestelmämme toimii ja ettei järjestöä ollut painostettu.

  • Kansainvälinen työjärjestö ILO on YK:n alainen kansainvälinen työjärjestö, joka luo kansainvälisiä työelämän yleissopimuksia sekä valvoo ja tukee jäsenmaitaan sopimusten noudattamisessa.
  • ILO täyttää tänä vuonna 100 vuotta.

 

 

Teksti: UP/Birgitta Suorsa

 

Uusimmat

Suosituimmat