Artikkeli - 19.09.2017 klo 09.20
Yhteiskuntavastuu

Systembolaget tarttui ay-liikkeen haasteeseen viinintuotannon vastuullisuuden parantamiseksi - Alkoa kiinnostaa Ruotsin esimerkki

Alko olisi valmis yhteistyöhön ay-liikkeen kanssa sosiaalisen vastuunkannon nimissä. Ruotsin Systembolaget jo terävöitti yhteiskuntavastuullista linjaansa ja solmi sopimuksen ammattiliittojen kanssa. Kuva helsinkiläisestä Alkon myymälästä: Susanna Kekkonen

Alko olisi valmis yhteistyöhön ay-liikkeen kanssa sosiaalisen vastuunkannon nimissä. Ruotsin Systembolaget jo terävöitti yhteiskuntavastuullista linjaansa ja solmi sopimuksen ammattiliittojen kanssa. Kuva helsinkiläisestä Alkon myymälästä: Susanna Kekkonen

Ruotsalaiset skoolailevat tulevaisuudessa entistä eettisemmin, mikäli maan alkoholimyynnin monopoli Systembolaget noudattaa elokuun lopulla kansainvälisen ay-liikkeen kanssa allekirjoittamaansa aiesopimusta. Suomessa Alko on valmis samaan, jos ay-liike sitä ehdottaa.

Naapurimaan ay-väki on solidaarisuudesta köyhien maiden työntekijöitä kohtaan tarttunut toimeen. Ruotsalaisen ammattiliitto Unionenin aloitteesta sen jäseniä työllistävä Systembolaget solmi elokuun lopulla niin sanotun aiesopimuksen, jonka avulla yrityksen toivotaan saavan paremmin tietoa esimerkiksi huonoista työoloista ja työehdoista alkoholijuomien hankintaketjun eri vaiheissa. Sopimusta voi pitää tärkeänä siksi, että nyt osapuolena on myös ay-liike: sekä paikallinen Unionen että kansainvälinen elintarvike- sekä hotelli- ja ravintola-alojen alojen työntekijöitä edustava maailmanliitto IUF. Sikäli sopimus on askel kohti avoimempaa ja läpinäkyvämpää vastuunkantoa.

"Kuinka paljon sopimuksella voidaan saavuttaa, riippuu myös siitä, kuinka hyvä valmius Unionenilla todella on haastaa Systembolaget ja siitä, mikä rooli Systembolagetin alihankintaketjuihin kuuluvien maiden ammattiliitoilla on sopimuksen toimeenpanon valvonnassa", Suomalaisyritysten toiminnan eettisyyttä valvovan Finnwatch -järjestön tutkija Anu Kultalahti huomauttaa.

Yhteistyö ei siis saisi merkitä pelkkiä vuotuisia lasinkilistelyjä.

Aiesopimus tarkoittaa, että Systembolaget sitoutuu neljästi vuodessa yhteisvastuullisesti toteutettuihin tapaamisiin IUF:n ja Unionenin kanssa. Niissä käydään läpi Systembolagetissa käytössä olevan BSCI -mallin (Business Social Compliance Initiative) puitteissa ilmenneet ongelmat alkoholin tuotantoketjun joka vaiheessa ja sovitaan toimenpiteistä, joilla niihin puututaan. BSCI on yritysten melko yleisesti käyttämä ja niiden keskenään luoma järjestelmä, jonka puitteissa valvotaan työoloja tuotantolaitoksissa.

Suomessa yli 4,7-prosenttisten alkoholijuomien vähittäismyyntiä toistaiseksi hallitseva Oy Alko Ab on sekin viitisen vuotta kantanut sosiaalista vastuutaan BSCI:n mukaisesti. Alkon vastuullisuuspäällikkö Marja Aho kuuli Systembolagetin aluevaltauksesta ruotsalaiselta kollegaltaan. Ahon mielestä suomalainen ay-liike on toistaiseksi ollut ruotsalaista huomattavasti passiivisempi tekemään yritysmaailman suuntaan suoria aloitteita esimerkiksi yritysvastuullisuutta parantavan yhteistyön aikaansaamiseksi.

"Meillä tällainen toimintamalli on vielä harvinainen. Mutta sanottakoon, että jos ammattiliittojen suunnalta meille jotain tällaista ehdotettaisiin, erittäin suurella kiitollisuudella kuittaisin yhteydenoton", Aho kommentoi.

PAMin kansainvälisen järjestötyön asiantuntija Mari Taivainen on Alkon terveisistä iloinen, vaikka onkin sitä mieltä, ettei aloitteellisuus yritysvastuukysymyksissä voi olla vain ay-liikkeen varassa.

"Hienoa, että on Systembolagetin solmima sopimus kiinnostaa. Olisikin erinomaista, jos Alko solmisi vastaavan sopimuksen maailmanliittomme IUF:n kanssa. Varmasti olen yhteydessä tämän asian tiimoilta!”

Taivainen muistuttaa, että yrityksiä velvoitetaan monella tapaa huomioimaan ihmisoikeudet toiminnassaan ja parhaan lopputuloksen edellytys on, että se tehdään vuorovaikutuksessa ay-liikkeen kanssa. Tarkalleen ottaen ay-liike on tehnytkin päänavauksia Alkon suuntaan, kun PAM muutama vuosi sitten yhdessä muun muassa Eettisen kaupan puolesta -kansalaisjärjestön kanssa nostatti Reilut rypäleet -kampanjan avulla keskustelua viinintuotannossa todetuista ihmisoikeusloukkauksista. Tuolloin Alkon toimitusjohtajalle luovutettiin vetoomus, jossa näihin asioihin toivottiin panostettavan enemmän.

"On tärkeää, että säällinen työ ja elämiseen riittävä palkka toteutuvat koko alihankintaketjun matkalta. Monet sertifikaatit, kuten BSCI, eivät korosta näitä seikkoja tarpeeksi tai lainkaan, joten kaikki lisätoimenpiteet ovat tarpeen", Taivainen sanoo.

Hän mainitsee Finnwatchin viimevuotisen raportin, joka vertailee yritysten erilaisia järjestelmiä, joilla ne pyrkivät kantamaan yhteiskuntavastuutaan. Raportin mukaan BSCI ei edellytä hankintaketjussa valvottavien yritysten omia, ihmisoikeuksia koskevia huolellisuusvelvoitteita. BSCI ei myöskään velvoita aktiivisesti edistämään työntekijöiden järjestäytymisvapautta, ei edellyttämään elämiseen riittävää palkkaa, eikä sen johtoon kuulu ay-liikettä tai kansalaisjärjestöjä.

Sikäli Systembolagetin tuore sopimus ottaa askeleen kohti avoimempaa ja läpinäkyvämpää vastuunkantoa. Taivaisen mukaan muitakin työkaluja kyllä löytyy. Onhan jo YK antanut ohjeita yrityksille siitä, miten ihmisoikeuksia tulee toteuttaa. Ja muutama vuosi sitten Työ- ja elinkeinoministeriö valmisteli YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien periaatteiden kansallisen toimeenpanosuunnitelman.

Taivainen on tyytyväinen myös siihen, että Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla kauppapoliittisen mietinnön, jolla tavoitellaan lisää ihmisoikeusvaikutuksia ja eriarvoistumisen vähentämistä nimenomaan paneutumalla pitkien monikansallisten alihankintaketjujen säällisyyteen.

"Alihankintaketjuissa työskentelevien ihmisten tilanteen parantaminen ei siis ole ainoastaan globaalin ay-liikkeen ja yritysten asia", hän toteaa.

 

 

Teksti: Sini Saaritsa

 

Uusimmat

Suosituimmat