Tiedote - 17.05.2016 klo 12.06

Kysely: Palvelualoilla koettu suhdannetilanne aiempaa valoisampi

Palvelualojen työntekijöiden kokema suhdannetilanne on parantunut vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä, selviää Palvelualojen ammattiliitto PAMin tuoreesta suhdannebarometristä. Tilanteensa kohentumista kuvaavien vastausten suhteellinen osuus on kasvanut, ja kokonaiskuva on huomattavasti aiempaa positiivisempi. Vaikka tilanne on parantunut, yleiskuva on edelleen synkkä ja huolet omasta taloudesta ja työttömyyden uhasta vaivaa edelleen monia.

Suhdannetilanne jatkoi parantumistaan palvelualojen työntekijöiden parissa tammi-maaliskuussa 2016. Tilanne on parantunut edelliseltä neljännekseltä ja positiivisempi kuin samaan aikaan vuotta aikaisemmin. Kuitenkin vastaajien omaa taloutta kuvaavien kysymysten vastauksista useampi on negatiivisia kuin positiivisia. Lähes neljännes vastaajista koki oman taloudellisen tilanteensa huonontuneen edellisen neljänneksen aikana. Viidennes vastaajista kertoi omakohtaisen työttömyyden uhkan kasvaneen.

Vastaajien työnantajien talouden koetaan kehittyneen paremmin kuin vastaajien oma taloudellinen tilanne. Ensimmäistä kertaa kyselyn historiassa useampi koki työnantajayrityksen myynnin edellisvuoteen verrattuna ennemmin kasvaneen kuin vähentyneen. Myös työnantajan talous edelliseen neljännekseen verrattuna oli kehittynyt positiivisemmin kuin aiemmin. Lähes puolet vastaajista arvioi työnantajan taloudellisen tilanteen säilyvän ennallaan. Kolmannes arvioi työnantajan talouden parantuvan ja noin viidennes huonontuvan. Parempaan kehitykseen uskovia oli enemmän kuin huonontumiseen varautuvia.

– Myös EK:n suhdannebarometrin mukaan palvelualojen yritysten suhdannetilanne on parantunut. Mikäli yritysten vahvistuva taloustilanne näkyy myös palkansaajien työtuntien kasvussa, jatkossa voisi toivoa vastaajien omaa taloustilannetta kuvaavien mittarien paranevan, toteaa PAMin ekonomisti Aino Kalmbach.

Oman talouden kehitys koettiin epävarmana. Yli puolet vastaajista (56 %) arvioi taloudellisen tilanteensa pysyvän ennallaan ja lopuista useampi arvioi tilanteensa ennemmin huonontuvan (29 %) kuin parantuvan (16 %).

Vaikka näkemykset suhdannetilanteesta ovatkin parantuneet, vastausten yleistunnelma on edelleen synkkä ja heijastelee heikkoa taloustilannetta. Useampi koki omakohtaisen riskinsä jäädä työttömäksi ennemmin kasvaneen kuin pienentyneen edelliseen neljännekseen verrattuna. Huolet oman talouden suhteen olivat myös useammilla yleistyneet kuin vähentyneet. Negatiivisesta kehityksestä kertovien vastausten suhteellinen määrä on kuitenkin pienentynyt aiemmasta.

Vuosineljänneksen lopulla tapahtuneet muutokset vaikuttavat merkittävästi kyselyn tuloksiin, sillä ne ovat ajallisesti lähimpänä keruuajankohtaa ja siten usein päällimmäisinä vastaajien mielissä.

– Maaliskuun lopulla eteenpäin nytkähtäneet kilpailukykyneuvottelut todennäköisesti heijastuvat vastaajien tunnelmiin, Kalmbach pohtii. Neuvotteluihin mukaan lähteminen tuo ennustettavuutta työmarkkinoille, mikä saattaa hivenen vahvistaa palkansaajien luottamusta, Kalmbach sanoo.

Tiedot perustuvat PAMin tekemään kyselyyn, joka toteutettiin 5.4.2016–19.4.2016. Kyselyyn vastasi 346 PAMin jäsentä. Heistä 93 prosenttia oli työsuhteessa ja 4 prosenttia työttömänä. PAM julkaisee suhdannebarometrin vuosineljänneksittäin.