Sosiaalipolitiikka - 21.06.2022 klo 11.14

Turvan arvoitus

Suuri sosiaaliturvan uudistushanke on ollut käynnissä vuodesta 2020. Mitä siitä ajattelevat kaupan alan ammattilaiset Anne Kuronen ja Riikka Salminen. 

Sosiaaliturvauudistusta tehdään komiteassa, mukana ovat kaikki puolueet, ja aikaa hankkeelle on annettu peräti 7 vuotta.  

Puhuimme aiheesta eräänä toukokuisena iltana kemiläisen Anne Kurosen  ja porilaisen Riikka Salmisen   kanssa. He ovat 5-kympin kieppeillä olevia kaupan ammattilaisia. Kuronen on pääluottamusmies ja Salminen luottamusmies. 

Keskustelun pohjaksi oli toimitettu muistio PAMin kannoista. Molemmat kertovat ällistyneensä. 

”Ajattelin, että kun hiukan lukaisen, niin olen kartalla”, Anne kertoo. Hetken luettuaan hän kertoo tajunneensa, etteivät ratkaisut olekaan yksiselitteisiä ja että niillä on monenlaisia vaikutuksia. 

”Sekin tuli selväksi, että asia tosiaan koskettaa periaatteessa kaikkia ennemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella” Anne pohtii. 

Riikka sanoo samaa. Kokonaisuutta ei tule ajatelleeksi, varsinkin kun ei ole saajan roolissa. 

Sosiaaliturvauudistus 

käsittelee perusturvaa, ansioturvaa, toimeentulotukea, niiden välistä yhteyttä ja rahoitusta sekä palveluiden ja etuuksien yhteensovittamista. Tavoitteena selkeämpi, toimivampi ja työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen eri elämäntilanteissa mahdollistava järjestelmä. 

Jokainen maksaa 

Sosiaaliturvan isoja kysymyksiä ovat kuka sen maksaa, kuka sitä saa, kuinka paljon ja sitten vielä se, mitkä sen vaikutukset ovat.  

Anne ja Riikka eivät tällä hetkellä saa etuuksia, mutta rahoittavat niitä työssä käydessään sosiaaliturvamaksuilla, veroilla ja työttömyyskassan jäsenmaksuilla. Myös molempien työnantajat maksavat sosiaaliturvamaksuja. Se on myös olemassa koko ajan turvaamassa tulevaisuutta esimerkiksi sairastumisen varalta. 

Kun kysyy, millaisia uudistustarpeita he näkevät, sanoo Riikka: 

”Kaikista isoin kysymys ensimmäiseksi on, että jos ei palkallaan elä. Sehän tässä tarvitsisi korjata. Aika pirstaleista on, jos pitää tukiviidakosta kerätä erilaisia lisiä.” 

Anne komppaa. ”Kyllähän se kokoaikainen työ olisi ideaalitilanne.” 

Mitä useampi kokki, sitä… 

Riikka Salminen

Heti alkuun tulee selväksi, että molempien mielestä työ on ihmisen ensisijainen toimeentulon lähde. 

Yksi sosiaaliturvajärjestelmän perusratkaisuista onkin syyperusteisen ja universaalin järjestelmän valinta. 

Suomessa sosiaaliturva on pääasiassa syyperusteista. On eri suuruisia tukia esimerkiksi sairastumisen, asumiskulujen, työttömyyden, opiskelun tai lasten hoidon varalta. Tukea saa, jos ei jonkun syyn vuoksi kykene hankkimaan toimeentuloaan. 

Universaalissa järjestelmässä taas tukea saavat kaikki ja yleensä samansuuruisena.  

Syyperusteisuudessa naisia arveluttaa sen monimutkaisuus. Tietävätkö ja osaavatko ihmiset hakea heille kuuluvia tukia? Kun etuuksia myöntää moni, tietääkö yksi taho, mitä toinen on tekemässä? 

Uudistuksen yksi perustelu onkin, että kun eri tuille on omat lainsäädäntönsä, saatetaan yksilön kannalta päätyä lopputulokseen, jota kukaan ei ole tavoitellut. 

Anne Kuronen

Turva tasoittaa polkua

Työstä saadut ansiot parantavat sosiaaliturvaa. Puhutaan ansiosidonnaisesta sosiaaliturvasta, jonka kustantavat pääasiassa työntekijät ja työnantajat. 

”Kun on tottunut siihen, että tuet tulevat sen mukaan, mitä on aiemmin tienannut, niin se tuntuu loogiselta”, Anne sanoo. 

Ansiosidonnaisuuden on ajateltu kannustavan työntekoon. Lisäksi se vie paremmin väliaikaisten ongelmien yli. Ihminenhän mitoittaa menonsa tuloihin, ja tällä systeemillä ne eivät romahda yht´äkkiä. 

Riikka sanoo kannattavansa nykyistä mallia, mutta ehtokin sille on: ”Se, että kaikkien pitää saada jotain, ettei kukaan joudu kadulle.” 

Se ehto periaatteessa täyttyy, sillä ansiosidonnaisen rinnalla kulkeva perusturva on tarkoitettu kaikille.  

Lisäksi ihmisellä on oikeus toimeentulotukeen, jos mikään syysperusteisista sosiaalieduista ei takaa riittävää toimeentuloa. 

Suomea on kuitenkin moitittu perusturvan pienuudesta. Toisaalta pienimmät ansiopäivärahatkaan eivät ole paljon perusturvaa korkeampia. 

Tarvitaanko kattoja?

Mutta mikä sitten on riittävää ja mikä liikaa? Kannattaako maksaa kaikille esimerkiksi tasasuuruista lapsilisää?

”Joku tienaa kolme-neljää kertaa sen, mitä kaupan myyjä. Mihin hän tarvitsee sen satasen. Rahan voisi osoittaa niille, joille sillä olisi oikeasti merkitystä”, Riikka pohtii.

Annekin miettii, josko olisi hyvä, että tietyn rajan jälkeen tukea ei enää maksettaisi, mutta toisaalta se on kuitenkin sille lapselle.

Universaaleja ja isojakin ansiosidonnaisia etuja on perusteltu sillä, että kun myös hyvätuloiset kokevat hyötyvänsä, he ovat valmiimpia tukemaan ja maksamaan hyvinvointivaltiosta.

”Ei lapsilisällä hyvätuloisille ole taloudellista merkitystä, mutta ehkä sillä sitten tämmöinen merkitys on”, Riikka myöntää.

Vapaamatkustajuus on legendaa 

Juttelun lomassa Anne ja Riikka ovat maininneet, että töissä lisävuoroihin on toisinaan vaikea löytää tekijöitä. 

Sosiaaliturvasta puhuttaessa ei voi olla törmäämättä keskusteluun helposta elämästä sosiaalituilla. Onko tämä osoitus sen todenperäisyydestä?  

”Minusta on kyllä todella harvassa sellaiset, jotka vain hakisivat tukia ja haluaisivat sillä lailla elättää itsensä. Kyllä on enemmän intressi siihen työhön”, sanoo Anne. 

Riikka selittää syyksi enemmänkin sen, että nuoremmat tuntuvat osaavan arvostaa paremmin omaa vapaa-aikaansa ja mahdollisuutta sen suunnitteluun. 

”Ja se on kyllä hyvä.” 

PAMin kantoja sosiaaliturvauudistukseen

Syyperusteisuus ja ansiosidonnaisuus +

Hakeminen yksinkertaisemmaksi ja ennustettavammaksi

Etuuksien ja palvelujen yhteensovittaminen +

Osa-aikatyön ja etuuksien parempi yhteensopivuus

Lisätuntien vastaanottaminen helpommaksi +

Työttömyysturvalla opiskelu +

Aikuiskoulutustuen ja opintotuen kehittäminen aikuisille

Näennäisyrittäjyyden ongelmaan vastaaminen +

Uudenlaisen epidemiatuen valmistelu +

Teksti: Auli Kivenmaa

Uusinta uutta

Yhteystiedot

Katso tarkemmat yhteystiedot

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

PAMin toimistot
Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-1H4

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme