Työmarkkinat - 14.04.2021 klo 13.17

Työehtosopimuksia pidetään arvossaan–tietoa sopimisesta työmarkkinoilla kaivataan lisää

Nuoret kokevat tietävänsä ammattiliitoista ja sopimisesta työmarkkinoilla vähemmän kuin keski-ikäiset. E2 Tutkimuksen tekemä raportti vertailee nuorten ja keski-ikäisten näkemyksiä työelämästä.

Tänään julkaistun raportin mukaan noin puolet suomalaisista, 53 prosenttia,  pitää työmarkkinajärjestöjen käymiä työehtosopimusneuvotteluja parhaana tapana huolehtia työelämän pelisäännöistä. Alle viidennes ilmoittaa olevansa toista mieltä. Tutkimuksen Työn sukupolvet – tutkimus nuorten ja keski-ikäisten työelämänäkemyksistä  ohjelmajohtaja Jenni Simonen kuvaa, että eri osapuolia huomioivan sopimisen katsotaan istuvan hyvin suomalaiseen kulttuuriin:

”Kuunnellaan eri osapuolia, sitten sovitaan asioita ja pidetään sovitusta kiinni”, Simonen sanoo.

Suomalaiset siis antavat tukensa työehtosopimusten kautta tapahtuvalle sopimiselle aikana, jolloin sopimusjärjestelmämme myös yskii.  Ovathan metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden isot työnantajaliitot tehneet irtiottoja työehtosopimusten neuvottelusta.

Noin kaksi kolmasosaa suomalaisista, 69 prosenttia, pitää ammattiyhdistysliikettä tarpeellisena. Eri ikäryhmät nuoria myöten ovat vieläpä melko yhtä mieltä siitä, että ammattiliitoilla on paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Samalla niin nuoret kuin keski-ikäiset patistavat ammattiliittoja uudistumaan ketterämpään suuntaan sekä vastaamaan  paremmin työelämän muutoksiin ja uusiin työsuhdemuotoihin.

PAM on ollut kumppani mukana tutkimuksessa yhdessä JHL:n, Pron ja Paperiliiton ja Teollisuuden palkansaajien kanssa. E2 Tutkimuksen tekemä raportti koostuu kyselystä ja ryhmähaastatteluista eli se hyödyntää niin määrällistä kuin laadullista tutkimusta.


 

Yksilöllinen sopiminen saattaa eriarvoistaa

Se, että työehdoista sopisi itse työnantajan kanssa,  ei saa suurta kannatusta. Vain joka neljäs, 26 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että jokaisen tulisi voida itse neuvotella oman työsuhteensa ehdot työnantajan kanssa riippumatta työehtosopimuksista. Nuorilla halu yksilölliseen työehdoista sopimiseen on hiukan yleisempää kuin muissa ikäryhmissä.

Tutkimusta kommentoiva SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila tulkitsee, että suomalaiset eivät halua, että puhelahjat, kaveruus tai pärstäkerroin näyttelevät roolia palkankorotuksissa, vaan että samasta ja samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka.  

Tutkimusten haastatteluissa tulee ilmi, että yksilöllisen työehdoista sopimisen riskinä pidetään eriarvoistumista. Eräs  haastateltu kuvaa asiaa näin: ”Koska on ihmisiä, jotka osaa hyvinkin neuvotella ja on ihmisiä, jotka ei osaa neuvotella.” Nuoret pohtivat, että yksilöllinen sopiminen voi lisätä sukupuolten välistä palkkakuilua ja heikentää joittenkin ryhmien, kuten maahanmuuttajien, asemaa.

 

 

Tietoa työmarkkinoista tarvitaan enemmän

Raportin perusteella noin puolet suomalaisista arvioi tuntevansa melko hyvin sopimisen perusteita. Kun nuorilta ja keski-ikäisiltä kysyttiin asiasta tarkemmin haastatteluissa, niin Jenni Simosen mukaan tietämys paljastuikin epävarmemmaksi.  Erityisesti nuoret arvioivat, että heidän ikäpolvensa tietää vain vähän ammattiliitoista ja sopimisesta työmarkkinoilla.

Tutkimuksesta ilmenee, että vain hyvin harva nuori kokee omaavansa erittäin hyvät tiedot. Liittoon kuuluvat tiesivät ammattiliitoista ja niiden tehtävästä luontevasti enemmän kuin liittoon kuulumattomat. 

Työelämätietoutta tarvittaisiin lisää. Eräs haastateltu arvioi näin: ”No mun mielestä tämän asian käsittelyä laiminlyötiin tosi paljon jo ihan yhteiskuntaopin tunneilla silloin 9-luokalla.”

PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen puntaroi tutkimustuloksia näin:

”Työmarkkina-asioiden ja ay-liikkeen heikko tuntemus tarkoittaa, että asioihin vaikuttaminen on vaikeaa. Erityisesti huolettaa nuorten vähäinen tietämys. Jos tietoa ei ole, nuoria voidaan kohdella huonosti ja heidän näkemyksensä voivat jäädä huomiotta sekä työpaikoilla että ammattiliittojen päätöksenteossa. ”

Tutkimuksen ovat tehneet  Jenni Simonen,  Aino Heikkilä ja Jussi Westinen E2 Tutkimuksesta

 

 

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

Moniin kysymyksiin löydät  vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 
Esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat
030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat
Esimerkiksi palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat
030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska
Ärenden som bland annat hänför sig till medlemskapet, medlemsavgifter samt medlemsförmåner och frågor som bland annat hänför sig till lön, arbetstider, semester och uppsägning.
030 100 640 klo 10-14

Membership services in English
Matters concerning among others your membership, membership fees and benefits
030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English
Questions you have about salary, working hours, holiday and dismissal etc.
030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle