Työnantajan edustaja tuomittiin sakkoihin yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta
Kuva: iStock
Helsingin käräjäoikeus antoi 7.9. tuomion tapauksesta, joka koski työnantajan edustajan menettelyä vuokratyövoiman käytössä Lassila & Tikanoja Oyj:ssä. Käräjäoikeus katsoi, että työnantajan edustaja syyllistyi yhteistoimintavelvoitteen rikkomiseen vuosina 2015-2019. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Vuokratyövoiman käyttö Lassila & Tikanoja Oyj:ssä vuosina 2015-2019 sai yrityksen henkilöstön edustajat epäilemään yhteistoimintalain vastaista menettelyä. Vuokratyövoiman käyttö oli lisääntynyt yrityksessä merkittävästi, mutta henkilöstön edustajat oli pidetty merkittäviltä osin pimennossa käytön valmistelusta.
Yhteistoimintalain mukaan yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet. Työnantajan on jo harkitessaan sopimusta vuokratyövoiman käytöstä ilmoitettava asiasta niille henkilöstöryhmien edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokrattavien työntekijän tekemä työ vaikuttaisi. Henkilöstön edustajat kokivat, että näin ei oltu yrityksessä toimittu.
”Me kiinteistöpalvelualan työntekijät aloimme hämmästellä vuokratyövoiman käytön vaivihkaista kasvua yrityksessä. Luen itse yrityksen vuosikertomukset huolella läpi ja sieltä kävi ilmi, että vuokratyövoiman käyttö oli kasvanut henkilötyöpäivissä merkittävästi. Keskustelimme muiden neuvottelevien luottamusmiesten kanssa asiasta ja kukaan ei ollut saanut yhteistoimintalain mukaisia ilmoituksia työnantajan aikeista palkata vuokratyövoimaa. Heti heräsi kysymys, onkohan nyt toimittu yhteistoimintalain vastaisesti”, pääluottamusmies Raimo Penttilä kuvailee tapauksen taustaa.
Työntekijöiden edustajat päättivät saattaa asian yhteistoiminta-asiamiehen tietoon. Asiamies tarttui tapaukseen ja myöhemmin asiasta nostettiin kanne Helsingin käräjäoikeuteen. Syyskuussa käräjäoikeus ratkaisi tuomiossaan asianomistajien eduksi. Se totesi työnantajan edustajan syyllistyneen yhteistoimintavelvoitteen rikkomiseen. Käräjäoikeuden tuomio ei ole lainvoimainen.
Yhteistoimintalaki on tehty käytettäväksi
Yhteistoimintalain tarkoituksena on turvata henkilöstön vaikutusmahdollisuus muun muassa vuokratyön käyttöön ja siihen liittyviin sopimuksiin. Käräjäoikeuden tuomion mukaan työnantajan antamat tiedot olivat vajavaisia. Niiden perusteella luottamusmiehet eivät tosiasiassa pystyneet arvioimaan, miten vuokratyön käyttö vaikuttaa yrityksen vakituisiin työntekijöihin.
”Näen tuomiolla laajempaakin merkitystä työpaikoille eri puolilla Suomea. Toivon, että tuomio rohkaisee työntekijöiden edustajia hyödyntämään yhteistoimintalakia ja nostamaan vuokratyövoiman käyttöön liittyviä epäkohtia esiin. Työnantajien taas olisi ymmärrettävä, että yhteistoiminta on pakollista. Sen varmistamiseksihan koko yhteistoimintalaki on alun perin laadittu”, Penttilä toteaa.
Käräjäoikeus tuomitsi toisen vastaajista sakkoihin yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Toinen vastaajista jätettiin rangaistukseen tuomitsematta, koska käräjäoikeus katsoi tämän menettelyn olleen anteeksiannettavaan tekoon rinnastuva, erityisesti hänen tilapäisen asemansa huomioiden.