Työnantaja - 08.04.2021 klo 09.00

Työnantajan tulee luetteloida koronalle työssä altistuneet työntekijät

Kaupan alalla asiakaskontaktit ovat pääsääntöisesti nopeita, mutta mahdollisuus joukkoaltistumiselle on läsnä työntekijöiden arjessa. Kuva: Gettyimages.

Päätavoite koronan aikana olisi, ettei kukaan altistuisi koronatartunnalle työn yhteydessä. Mikäli näin kuitenkin tapahtuu, työturvallisuuslaki vaatii, että työssä altistumiset kirjataan työpaikalla olevaan luetteloon.

Työnantajan on pidettävä luetteloa työntekijöistä, jotka ovat altistuneet työssä koronalle. Mahdolliset altistumiset merkitään työpaikalla olevaan luetteloon.

”Tämä on verrattavissa ASA-rekisteriin, jota käytettiin aikoinaan tupakansavulle altistuneisiin”, kertoo PAMin työympäristöasiantuntuja Erika Kähärä

”Työturvallisuuslain (738/2002) 40 §:n nojalla työnantajan on ylläpidettävä biologisille tekijöille altistuneiden luetteloa”

Kähärän mukaan merkinnän tekeminen vaatii selkeää osoitusta siitä, että altistuminen on tapahtunut työssä.

”Altistuminen ei edellytä, että henkilö on sairastunut, vaan että hän on ollut tosiasiallisessa vaarassa saada tartunta. Se vaatii varmaa tietoa tarttuneesta kontaktista vaikkapa asiakkaaseen. Ja jälkikäteen saadaan varmistus tartunnasta, tai että siellä työpaikalla joku on sairastunut koronaan”, Kähärä tarkentaa.  

Altistuminen arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Pelkkä koronavilkku ei tähän kuitenkaan riitä, koska se ei kerro, missä kontakti on tapahtunut. 

THL:n määrittelee altistumisen seuraavasti: henkilöitä, jotka ovat olleet suljetussa tilassa, kasvotusten tai kahden metrin etäisyydellä tartunnan saajan kanssa yhteensä 15 minuuttia 24 tunnin sisällä.

”Esimerkiksi luetteloon merkitään työntekijä, joka on käynyt kahvilla työkaverinsa kanssa työvuoron aikana, jos jälkikäteen ilmenee, että toinen on sairastunut koronaan”, Kähärä lisää. 
 

"Palvelualoilla on vaikea saada asiakkailta jälkikäteen tietoa koronan altistamisista”, toteaa PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä. Kuva: Eeva Anundi

Ilmoitusvelvollisuus kaikilla aloilla

Palvelualoilla merkinnän tekeminen saattaa olla Kähärän mukaan ongelmallista siitä syystä, että palvelutilanteissa saadaan huonosti jälkikäteen tietoa siitä, onko asiakas sairastanut. 

Kähärä veikkaa, että palvelualoilla tuleekin enemmän altistumiskirjautumisvelvoitteita tilanteista, joissa työkaverit ovat lähekkäin. 

”Alistuminen tartuntaan voi olla hyvinkin vaikea selvittää asiakaskontaktista, muttei mahdotonta”, hän arvioi.

Kähärä jatkaa:
”Kaupassa asiakaskontaktit ovat pääsääntöisesti nopeita. Pahimmassa tapauksessa yksi altistuminen voi johtaa sairastumiseen ja joukkoaltistumiseen työpaikalla. Jos niin käy, todennäköisesti kaikki samassa vuorossa olevat työntekijät merkittäisiin tällaiseen luetteloon”.  

Toinen ala, jonka Kähärä nostaa esille tässä yhteydessä on siivousala. Siivoustyössä työntekijä voi joutua käsittelemään myös saastuneita materiaaleja. Luetteloa on pidettävä myös työntekijöistä, jotka tulevat kosketukseen biologisten vaaratekijöiden kanssa tai ovat työssään altistuneet biologisille tekijöille, kuten bakteereille, viruksille, hiiva- ja homesienille sekä loisille. 

”Jos esimerkiksi kotisiivooja menee henkilön kotiin, ja saa siivouksen jälkeen tietää kodinomistajalla olevan korona, tämä siivooja merkitään luetteloon riippumatta siitä, saako työntekijä tartunnan vai ei. Altistuksesta tulee tehdä merkintä.”

Tartuntaketju määritellään työpaikalla ja luetteloidaan

Luettelo on henkilörekisteri, eikä se siksi ole julkisesti nähtävissä. Kähärän mukaan luettelon voi tarvittaessa pyytää työsuojeluviranomainen, työterveyshuolto, lääkäri, sairaanhoitopiiri ja tartuntatautilääkäri. Yksittäisellä työntekijällä on kuitenkin oikeus nähdä itseään koskevat tiedot. Luetteloa säilytetään 10 vuotta.

”Työntekijä ei voi kieltäytyä kirjauksesta”, Kähärä lisää.  

Kähärä muistuttaa siitä, että luetteloa voidaan työsuojelutarkastuksen yhteydessä pyytää nähtäväksi. 

Viimeistään työntekijän sairausilmoituksen yhteydessä tulee työnantajan tarkistaa, keiden kaikkien kanssa tämä on ollut tekemisissä yli 15 minuuttia sinä vuorokauden aikana. Tieto tulee raportoida eteenpäin työntekijöille ja kirjata luetteloon. 

”Tämä on osa sitä jäljittämisprosessia, mitä muutenkin tehdään tällä hetkellä koronan osalta”, Kähärä mainitsee. 

Tutustu työsuojeluviranomaisten tuottamiin tarkempiin ohjeisiin ja altistuneiden luottelointia koskeviin usein kysyttyihin kysymyksiin työsuojelu.fi:ssä.
 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

Moniin kysymyksiin löydät  vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 
Esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat
030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat
Esimerkiksi palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat
030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska
Ärenden som bland annat hänför sig till medlemskapet, medlemsavgifter samt medlemsförmåner och frågor som bland annat hänför sig till lön, arbetstider, semester och uppsägning.
030 100 640 klo 10-14

Membership services in English
Matters concerning among others your membership, membership fees and benefits
030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English
Questions you have about salary, working hours, holiday and dismissal etc.
030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle

PAMin palvelut kesällä
Puhelinpalveluissa on poikkeuksia kesällä 5.–30.7.
Puhelinpalvelut ma–ti ja to–pe klo 10 –14 . Keskiviikkoisin suljettu.

PAMin aluetoimistot ovat suljettuina 5.–30.7. lukuun ottamatta Helsinki-Uudenmaan aluetoimistoa, joka on auki normaalisti koko kesän.