Yhteiskunta - 09.08.2022 klo 16.05

Työntekijöillä samoja huolia ympäri maailman

Sanna Cortes, Mari Taivainen ja Marjut Pihonen YK-talolla Genevessä YK:n työkokouksessa 2022. Kuva: Marjut Pihonen

YK:n työjärjestö ILO:n kokouksessa Genevessä käsiteltiin palvelualojen työntekijöille tuttuja aiheita kuten häirintää ja oppisopimuslaisten oikeuksia.

PAM-taustaiset Sanna Cortés ja Marjut Pihonen seurasivat ILO:n kokousta paikan päällä osana pohjoismaiden ammattiyhdistysaktiivien Geneve-koulua, jonka opettajana toimii PAMin kansainvälisten asioiden asiantuntija Mari Taivainen.

ILO:n toiminta perustuu kolmikantaan eli pohjoismaista tuttuun valtion, työntekijöiden ja työnantajien väliseen yhteistyöhön. ILO:n sopimukset ja suositukset määrittävät työelämän perussääntöjä ja turvaavat työntekijöiden perusoikeudet.

”Kaikki se työ mitä PAMissa tehdään, perustuu ILO:n keskeisiin sopimuksiin, jotka turvaavat työntekijöiden perusoikeudet, kuten järjestäytymisvapauden ja kollektiivisen neuvotteluoikeuden”, toteaa Pihonen.

”Ja vaikka asiat nyt ovat Suomessa hyvin, niin siihen ei voi tuudittautua, kuten näimme kun Sipilän hallitus halusi säätää pakkolait”, hän jatkaa.

ILO

YK:n työjärjestö ILO (International Labour Organisation) perustettiin 1919.

Toiminta perustuu kolmikantaan eli päätöksentekoon osallistuu jokaisesta maasta valtion edustajat sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajat.

ILO:n sopimukset ja suositukset määrittävät työelämän perussääntöjä ja turvaavat työntekijöiden perusoikeudet.

Lisätietoa ILO:sta: 

Globaaleja sääntöjä

ILO:n sopimuksien kautta määritellään työelämän perussääntöjä.

”Monikansalliset palvelualojen yritykset kuten Amazon, Ikea, McDonald’s ovat massiivisia globaaleja toimijoita, joilla voi olla enemmän lobbausvaltaa kuin isolla EU-maalla. Ja työntekijöillä on samat ongelmat kaikissa maissa. Siksi on tärkeä, että on minimistandardit, jotka koskevat kaikkia”, toteaa Pihonen.

Aikamme suuret globaalit kysymykset kuten ilmastonmuutos, pandemia ja sota olivat kokouskeskusteluissa vahvasti läsnä, koska ne vaikuttavat kaikkialla työhön ja toimeentuloon. Äärimmäinen köyhyys on taas kasvanut ja työpaikat vähentyneet.

”ILO:n pääjohtaja Guy Ryder sanoi, että kriisin keskellä punnitaan ILO:n toimintakyky. Kaikista maailman kriiseistä ja haasteista huolimatta yhteistä säveltä on löytynyt ja asioita on saatu edistettyä, kun on taas tavattu kasvotusten,” kertoo Taivainen.

Sanoilla on väliä

ILO:n tehtävänä on valmistella kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia työelämään liittyen sekä seurata niiden noudattamista.

Sopimusten noudattamista käsitellään CAS-komiteassa. Moni tapaus koski vuonna 2019 hyväksyttyä väkivaltaa ja seksuaalista häirintää käsittelevä ILO 190-sopimuksen rikkomista.

”On häpeällistä, että Suomi ei ole vielä ratifioinut sopimusta”, sanoo Taivainen.

Pihonen seurasi työryhmää, jossa valmisteltiin globaalia oppisopimuksia koskevaa suositusta eli vähimmäisehtoja. Kyseessä on pitkä prosessi, joka alkoi vuonna 2018 ja nyt lähestyy loppusuoraa eli suositus on tarkoitus tuoda hyväksyttäväksi ensi vuonna. Työryhmän työ on kompromissihakuista, koska suosituksen hyväksyminen vaatii 2/3 enemmistön kokouksessa.

”Käytännössä kiistellään sanoista ja sanajärjestyksistä, mutta sanoilla on väliä. Ja tarvetta suositukselle kuvastaa kuinka eräs työnantajaedustaja valitti, etteivät he enää saisi ihmisiä tekemään 80 tunnin työviikkoja.

”Työntekijäpuoli hävisi siinä, ettei suositukseen saatu työharjoittelua, mutta työntekijöille tärkeistä asioita esitykseen saatiin muun muassa aiemmin opitun hyväksi lukeminen, ja että oppisopimuslasilla olisi sama suoja kuin muilla työntekijöillä työtapaturmien osalta. Se on tärkeää, koska on maita, joissa oppisopimuksella työskentelevä ei saa mitään, jos menettäisi esimerkiksi jalkansa työtapaturmassa”, Pihonen kertoo.

Geneve-koulusta oppia ja ystäviä

Geneve-koulu on pohjoismaisille ammattiyhdistysaktiiveille kuten luottamusmiehille ja toimitsijoille tarkoitettu kurssi. Koulutuksessa perehdytään työelämän kansainvälistymiseen, kansainvälisiin sopimuksiin ja työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksiin.

”Olen tutustunut mahtaviin ihmisiin, joihin varmasti tulee pidettyä yhteyttä. Ja olemme opettaneet muille suomea!” -Sanna Cortes

”Olen saanut uusia ystäviä ja kontakteja ja uudella tavalla ymmärtänyt keskinäisriippuvuuden ja kansainvälisen toiminnan merkityksen. Tietojen vaihto ja vertailu pohjoismaiden kesken innostaa kehittämään omaa toimintaa.”  -Marjut Pihonen

Teksti: Hildur Boldt

Uusinta uutta

Yhteystiedot

Katso tarkemmat yhteystiedot

Huom! Puhelinpalvelut ajalla 26.9.–28.10.
ma, ke ja pe klo 10–14. 

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

PAMin toimistot
Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme