Uutinen - 03.05.2019 klo 09.00
Työelämä

Työperäiseen hyväksikäyttöön on suhtauduttava vakavasti

Työssään Rikosuhripäivystyksessä erityisasiantuntija Pia Marttila tapaa asiakkaita, jotka ovat maksaneet suuria summia päästäkseen töihin Suomeen. He ovat valmiita työskentelemään jopa vuorokauden ympäri ja heidän suurin pelkonsa on jäädä ilman työpaikkaa. Kuva: Emilia Kangasluoma.

Työssään Rikosuhripäivystyksessä erityisasiantuntija Pia Marttila tapaa asiakkaita, jotka ovat maksaneet suuria summia päästäkseen töihin Suomeen. He ovat valmiita työskentelemään jopa vuorokauden ympäri ja heidän suurin pelkonsa on jäädä ilman työpaikkaa. Kuva: Emilia Kangasluoma.

Rikosuhripäivystyksen erityisasiantuntija Pia Marttila näkee työnsä puolesta työperäisen hyväksikäytön pimeimmät puolet ja sen ilmenemisen riippuvuussuhteena, jossa työntekijä on vain pieni pelinappula.

Palvelualat ja erityisesti siivousala kuuluvat niihin aloihin, joilla työperäisen hyväksikäytön vaara on suuri.
”Ravintoloiden ja siivousyritysten lisäksi Rikosuhripäivystykseen on tehty ilmoituksia joistakin yksittäisistä palvelualan yrityksistä. Työperäistä hyväksikäyttöä esiintyy myös maataloudessa ja rakennusalalla”, kertoo Rikosuhripäivystyksen ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Pia Marttila.

Rikosuhripäivystykseen tulee kyselyitä kaikentyyppisestä hyväksikäytöstä työelämässä.
”Rikoskynnys ylittyy useimpien tänne yhteyttä ottavien kohdalla, ja tapaukset vaihtelevat työsyrjinnästä tai kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä työelämässä aina ihmiskauppaan”, Marttila toteaa.

Kaikki Rikosuhripäivystyksen käsittelemät tapaukset ovat toki erilaisia.

”Joissakin tapauksissa työntekijä on työskennellyt 10 tuntia päivässä, mutta palkkaa on maksettu 5 tunnilta. Joskus taas työntekijä on työskennellyt 16 tuntia päivässä 7 päivää viikossa ilman vapaapäiviä ja lomaa"

Pari vuotta sitten oli vallalla trendi, jossa työnantajat houkuttelivat työntekijöitä ilmaiseen harjoitteluun. Yritys lupaili työsuhdetta myöhemmin, jos työntekijä olisi ensin palkattomana harjoittelijana kolme kuukautta. Työntekijälle luvattiin työsopimus ja sen jälkeen oleskelulupa, mutta harjoittelujakson päätyttyä työsopimusta ei kuitenkaan tehty. Tämä ilmiö on Marttilan mukaan väistynyt ja nykyään suurimmalla osalla Rikosuhripäivystykseen yhteyttä ottavilla on ”lailliset työsopimukset”. Suurin asiakasryhmä on itse asiassa oleskeluluvan saaneet työntekijät ja turvapaikanhakijat. Vain murto-osa asiakkaista on paperittomia maahantulijoita

Ilmiö, johon on vaikea puuttua

Marttilan mukaan viranomaisillakin on vaikeuksia puuttua hyväksikäyttöön työpaikkatarkastusten kautta. Niinpä asiakkaan tai ulkoapäin työpaikkaa tarkastelevan henkilön voi olla vielä vaikeampaa tunnistaa hyväksikäyttöä.

”Tapauksia on havaittu esimerkiksi siten, että joku on lounastanut samassa ravintolassa useampana päivänä ja sama työntekijä on ollut töissä koko ajan. Tavarantoimittajat ovat toinen ryhmä, joka kiinnittää huomiota siihen, että sama työntekijä on paikalla, tai pahimmassa tapauksessa he löytävät nukkumapaikkoja takahuoneesta”, Marttila kertoo.

”Työpaikkatarkastuksissa kaikki voi näyttää hyvältä ja paperit ovat kunnossa. Se voi kuitenkin olla merkki siitä, että hyväksikäyttö on systemaattista. Työnantajat tietävät, miltä asioiden pitää näyttää ollakseen kunnossa. Silloin työntekijät eivät uskalla olla ilmiantajia”, Marttila toteaa.

Rikosuhripäivystyksellä on asiakkaita, jotka ovat sijoittaneet suuria summia työpaikkaan Suomessa. Ulkomaiset työntekijät joutuvat tavallisesti maksamaan rekrytointimaksuja ja ottamaan sen takia velkaa kotimaassaan tai sitten he ovat velkaa työnantajalle ja joutuvat työskentelemään ilmaiseksi.
”Työnantaja on voinut vaatia, ettei työntekijä saa puhua työehdoista, tai kertoo, että näin Suomessa toimitaan. Myös uhkauksia esiintyy”, Marttila sanoo.

Hyväksikäyttö johtaa riippuvuussuhteeseen

Usein ajatellaan, että jos haavoittuvassa asemassa oleva työntekijä osaa englantia, hän osaa myös pyytää apua. Näin ei kuitenkaan aina ole, vaan Marttila korostaa, että apua pyytääkseen täytyy ymmärtää, kuinka yhteiskunta toimii, ja täytyy tietää omat oikeutensa.

”Muussa tapauksessa olet täysin riippuvainen siitä, mitä työnantaja sanoo. Luotat joko siihen tai pelkäät ehkä työnantajan kostoa. Hyvin monet pelkäävät menettävänsä oleskeluluvan, joka on voinut maksaa tuhansia euroja. Näin syntyy selvä riippuvuussuhde, jossa työntekijä on työnantajan armoilla”, Marttila toteaa.

”Olet ehkä töissä 16 tuntia päivässä 7 päivänä viikossa, koska et halua ottaa sitä riskiä, että menetät oleskeluluvan."

”Tällaisessa tilanteessa työntekijät eivät ole tasa-arvoisia eivätkä voi millään tavalla neuvotella työehdoistaan tai palkoistaan. Tätä kaikki eivät varmaankaan ymmärrä”

Törkeimmissä Rikosuhripäivystyksen tietoon tulleissa hyväksikäyttötapauksissa tunnusomaista on ollut se, etteivät työntekijät ole järjestäytyneitä työpaikallaan.
”Valitettavaa on se, että jopa jotkut isot järjestäytyneet työnantajat eivät noudata työehtosopimuksia. Tällaista on sattunut vaikeasta tilanteesta selvinneiden asiakkaiden kohdalla. He ovat prosessin myötä saaneet uuden ja paremman työpaikan, joka ei kuitenkaan ole lain mukainen”.

Marttila jatkaa:
Useimmat asiakkaat eivät myöskään tiedä, mikä ammattiliitto on, tai jos he tietävät, he eivät ole saaneet liittyä siihen”, hän lisää.

Jäävuoren huippu

Marttilan mukaan poliisi ja aluehallintavirasto tarvitsevat lisää resursseja pystyäkseen selvittämään ja tehokkaammin paljastamaan tämäntyyppistä toimintaa. Paljastuneet tapaukset ovat mahdollisesti vain jäävuoren huippu.

”Harvat haavoittuvassa asemassa olevista uskaltavat oma-aloitteisesti ottaa yhteyttä ulkopuoliseen tai poliisiin, ja jotkut poliisiin yhteyttä ottaneet on jopa käännytetty pois”, hän lisää.

Marttila neuvoo ottamaan yhteyttä viranomaisiin, jos havaitsee hyväksikäyttöä työpaikalla. Jos on suoraan yhteydessä haavoittuvassa asemassa olevaan henkilöön, kannattaa ottaa yhteyttää Rikosuhripäivystykseen (RIKU), joka kertoo käytettävissä olevista vaihtoehdoista.

”Entistä useammin saamme yhteydenottoja työnantajilta, jotka eivät halua mennä poliisin puheille, mutta jotka haluavat tietää, mitä he voivat tehdä ja mitkä ovat seuraukset. Oikeudellista apua tarvitaan usein alkuvaiheessa ja tulkkausapua kuulusteluissa, jotta varmistetaan oikeiden kysymysten asettaminen. Jos tutkitaan vain työsyrjintää, ei välttämättä saada selville esimerkiksi ihmiskauppatapauksia”, Marttila kertoo.

Paljastuneiden työperäisten hyväksikäyttötapausten määrä on kasvanut.
”Tapausten määrä ei ole lisääntynyt vaikka luvut kasvavat, vaan viranomaiset pystyvät nyt paremmin paljastamaan työperäistä hyväksikäyttöä. Kun asiakkaamme huomaavat, että järjestelmä toimii, useampi uskaltaa hakea apua. Tieto leviää eri yhteisöissä ja siksi on tärkeää huolehtia siitä, että asiakkaiden oikeudet taataan parhaalla mahdollisella tavalla”.

Rikosuhripäivystyksen tilastoissa näkyy aikaisempaa enemmän turvapaikanhakijoita.
”Siivousala on houkutellut ennen kaikkea turvapaikanhakijoita, ja työnantaja on käyttänyt oleskelulupaa houkuttimena hyväksikäytössä”, Marttila lisää.

Tosiasia on, että mitä enemmän on haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, sitä suurempi on hyväksikäytön riski. Marttila toteaa myös, että yhä useampi suomalainen yritys ei noudata työehtosopimusta.

”Joissakin yrityksissä on vallalla sellainen asenne, ettei ulkomaisille työntekijöille tarvitse maksaa yhtä paljon palkkaa kuin suomalaisille”, hän sanoo.
Pia Marttila toivoo kokonaisvaltaista näkemystä Suomen maahanmuuttopolitiikkaan. Viimeisimmät ulkomaalaislakiin tehdyt muutokset mahdollistivat uusia ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttötapoja.

”Mitä tiukemmaksi ulkomaalaispolitiikka tulee, ilman että huomioidaan haavoittuvassa asemassa olevien yksilöiden oikeus hakea apua, sitä vaikeammaksi heidän tilanteensa tulee"

"Yksi esimerkki tästä on perheiden yhdistämiselle asetetut tulorajat, jolla oli kielteinen vaikutus hyväksikäytettyihin työntekijöihin. Lakimuutoksen takia työntekijät tulivat entistä riippuvaisemmiksi työnantajastaan. Sen myötä syntyi myös uusi bisnesmalli, jossa työnantaja ottaa maksun siitä, että työntekijä näyttää paperilla ansaitsevan riittävästi".

Marttilaa harmittaa julkisessa keskustelussa joskus esille nouseva stereotyyppinen kuva hyväksikäytetyistä – puhutaan hyvinvointituristeista.

”Kummallista, että heidät leimataan ihmisiksi, jotka haluavat hyödyntää meidän hyvinvointijärjestelmäämme. Kaikki, joiden kanssa olen puhunut, ovat työskennelleet jopa vuorokauden ympäri ja heidän suurin pelkonsa on jäädä ilman työpaikkaa", Marttila kertoo.

Työperäisen hyväksikäytön muistilista

  • Käsite kattaa työntekijöiden hyväksikäytön eri tapoja. Kirjo on laaja ulottuen työehtosopimusta rikkovista palkoista työperäiseen ihmiskauppaan eli pakkotyöhön.

  • Hyväksikäytön kohteena olevat työntekijät eivät ole heterogeeninen ryhmä, eikä ole olemassa tiettyä uhrityyppiä, vaan kaikki ovat yksilöitä, jotka ovat työnantajansa hyväksikäytön kohteena. Työperäinen hyväksikäyttö kohdistuu usein maahanmuuttotaustaisiin henkilöihin, koska heillä on monista eri syistä johtuen heikompi työmarkkina-asema. Hyväksikäyttöön altistavat muun muassa työntekijän tietämättömyys suomalaisista työmarkkinoista, kielitaidon puute sekä esimerkiksi lupaprosessien meneillään olo.

  • Hyväksikäyttö voi luoda riippuvuussuhteen, jolloin työntekijät eivät uskalla tehdä ilmoitusta. Sukulaisuussuhde työnantajaan tai kiristys voi myös olla syynä siihen, ettei työntekijä uskalla ryhtyä toimenpiteisiin. Jos olet suoraan yhteydessä haavoittuvassa asemassa olevaan henkilöön, ilmoita asiasta Rikosuhripäivystykseen, joka voi keskustella vaihtoehdoista kyseisen henkilön kanssa.

  • Yhä useampi suomalainen yritys ei noudata työehtosopimusta. Jopa järjestäytyneillä työpaikoilla esiintyy työvoiman hyväksikäyttöä. Sen vuoksi on tärkeää, että luottamusmies tiedottaa kaikille työntekijöille työpaikalla (tarvittaessa tulkin avulla) työntekijöiden oikeuksista, työehtosopimuksen sisällöstä ja tarjoaa PAMin jäsenyyttä..

  • Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, muut työntekijät ovat avainasemassa, kun on kyse hyväksikäyttötilanteiden tunnistamisesta ja niiden ilmoittamisesta ammattiliitolle. Kyseiseltä työntekijältä kannattaa kysyä, onko hänellä työsopimusta ja onko hänen palkkansa työehtosopimuksen mukainen. Työntekijältä voi myös kysyä, tietääkö tämä, mistä hänen palkkansa koostuu, maksetaanko palkka tilille sekä millaista työaikaa hän tekee.

  • PAM ajaa alipalkkauksen kriminalisointia, toisin sanoen sakkorangaistuksen määräämistä liian alhaisia palkkoja maksaville työnantajille.

  • Jos ulkomainen työntekijä on epävarma siitä, onko hänen työehtonsa ja palkkansa oikeat, hänelle voi vinkata SAK:n maksuttomasta työsuhdeneuvonnasta, josta ulkomaalaistaustaiset työntekijät saavat tietoa muun muassa oikeudesta tehdä työtä maassa ja työsuhteen minimiehdoista.

  • Jos näet jotain ihmiskauppaan viittaavaa, ota yhteyttä aluehallintovirastoon tai poliisiin. Vihjetietoja voi antaa nimettömänä.

 

 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

 

Uusimmat

Suosituimmat