Työperäisen hyväksikäytön torjunta vaatii ripeitä toimia
PAMin lakimies Suvi Vilches peräänkuuluttaa toimia työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Kuva: Eeva Anundi
PAM pitää tärkeänä, että ulkomaalaislain uudistamista ja muita tunnistettuja toimia hyväksikäytön torjumiseksi viedään eteenpäin.
Palvelualat työllistävät Suomessa merkittävän määrän ulkomaalaisia työntekijöitä. Monet heistä ovat heikossa työmarkkina-asemassa, ja siten alttiita hyväksikäytölle.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on perustanut ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön estämiseksi työryhmän, joka on tunnistanut keskeisiä hyväksikäytön mahdollistavia tekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi alipalkkaus eli työehtosopimusta matalamman palkan maksaminen sekä viranomaisresurssien riittämättömyys puuttua hyväksikäyttöön. PAM toivoo näiden ja muiden työryhmän esiin nostamien asioiden etenevän lain jatkovalmistelussa.
PAMin lakimies Suvi Vilches pitää tärkeänä, että alipalkkauksen estämiseksi luotaisiin työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän esiin nostama toimiva työkalu ja työsuojeluviranomaiselle annettaisiin mahdollisuus hallinnollisiin sanktiomaksuihin. Toimet alipalkkauksen estämiseen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.
Vilches nostaa työryhmän ehdotuksista vahvasti esiin myös valvontaviranomaisten ja Poliisin resurssien parantamisen sekä työperäisten rikosten tutkintaryhmän perustamisen.
”Olen iloinen, että myös EK on uusissa ulostuloissaan kannattanut viranomaisten resurssien parantamista palkansaajajärjestöjen ohella”, toteaa Vilches.
PAMin näkemyksen mukaan oleskelulupakäytäntöä tulee uudistaa ja on tärkeää, että hyväksikäytön uhriksi joutunut työntekijä saa todellisen mahdollisuuden vaihtaa pois hyväksikäyttäjänsä palveluksesta ilman, että hän joutuu pelkäämään oman ja perheensä oleskelun puolesta.
Työpaikan ja sen myötä oleskeluoikeuden menettämisen uhkaa pelätään hyväksikäytön riskiryhmissä eniten. Myös ammattiliittojen kanneoikeus madaltaisi kynnystä yhteydenottoon.
Suvi Vilches antaa kiitosta siitä, että lakiluonnoksessa ehdotetut muutokset ovat oikeansuuntaisia ja hallituksen esityksen mukaisella sisällöllä voitaisiin parantaa työntekijöiden asemaa. Työperusteista maahanmuuttoa voidaan edistää kestävästi vain, kun samalla varmistetaan, etteivät ulkomaalaiset työntekijät joudu hyväksikäytön uhriksi.
”Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että jatkossa sanktiot hyväksikäytöstä kohdistuvat hyväksikäyttävään työnantajaan, ei hyväksikäytön uhriin”, korostaa Vilches.
Neuvottelukunta tueksi
Vilches uskoo, että Ulkomaalaisten työntekijäin työsuhde-ja oleskelulupa-asioiden neuvottelukunnalla voisi jatkossa olla tärkeä rooli tukea ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjunnassa.
”Toivon, että jatkossa TEM:n alaisuudessa toimivan neuvottelukunnan toiminta on yhä systemaattisempaa ja ennakoivampaa ja siinä hyödynnetään mahdollisimman laajasti työmarkkinatoimijoiden asiantuntemusta.”
Ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä hyväksikäytetään usein siksi, että heidän kielitaidottomuus ja tietämättömyys Suomen lainsäädännöstä mahdollistaa tämän.
Vilches kannustaakin kaikkia PAMin jäseniä auttamaan apua tarvitsevaa ulkomaalaista työntekijää eteenpäin ottamalla yhteyttä liittoon tai viranomaisiin heidän tukenaan.
Tutustu PAMin jättämään lausuntoon kokonaisuudessaan täällä.
Mikä on kanneoikeus?
Yksittäiselle työntekijälle kynnys nostaa kanne työnantajaa vastaan on iso. Hankalan, hitaan, epävarman ja kalliin prosessin päälle pelkona on silmätikuksi joutuminen ja työpaikan menettäminen. Ammattiliittojen itsenäinen kanneoikeus olisi merkittävä apu työntekijöiden oikeuksien puolustamisessa. Lue lisää
Teksti: Miia Järvi
