Työhyvinvointi - 11.05.2021 klo 15.35

Työuupumus iskee myös nuoriin: ”Kun sä olet nuori, niin kyllä sä jaksat”

Nyt katse on tulevaisuudessa. Veera odottaa pääsevänsä toiseen pisteeseen töihin ja unelmoi opiskelupaikasta. Kuva: Milla von Konow.

Joka neljäs suomalainen on kokenut työuupumuksen oireita. Työterveyslaitos raportoi uudessa seurantatutkimuksessaan, että nuorten aikuisten työkyky on heikentynyt ja yhä useammalla on oireita työuupumuksesta. Yksi niistä on 20-vuotias Veera.

Halusin pitää välivuoden lukion jälkeen ja sain töitä myyjänä uudenmaalaisessa kaupassa reilu vuosi sitten. Olin innoissani, kun työpaikka varmistui, ja pääsin haluamaani asiakastyöhön. Liityin samoihin aikoihin PAMiin. Vuoden alussa kauppias vaihtui ja vähän sen jälkeen kaupan aukiolot laajenivat. Työpaikalla tapahtui pari kuukaudessa huomattavia muutoksia huonompaan suuntaan, jotka vaikuttivat työviihtyvyyteen heikkenevästi.

”Työn organisoinnissa on puutteita ja
alimiehityksellä painetaan töitä”

Työpaikallani tavaralastit puretaan tiiminä. Usein käy niin, että kaikki muut työt saadaan hoidettua, mutta juuri tämän maitokuorman purku venyy, sillä se on yhden työntekijän vastuulla. Iltavuorolaisen on tarkoitus jatkaa, mutta työtä on aivan liikaa ja käsiä liian vähän. Olemme työkaverien kanssa ottaneet alimiehityksen sekä työn organisoinnin puheeksi kauppiaan kanssa, mutta tuntuu ettei asiaan tartuta, eikä ymmärrystä löydy. 

Olen monesti itse jäänyt yksin tekemään tavaroiden purkuhommaa, jopa yli ajan. Vuorosuunnittelu pitäisi tehdä toisin, koska nyt sama työntekijä joutuu tekemään samaa työtä monta päivää peräkkäin. Monesti muiltakaan ei ole apua tarjolla, koska heillä on omat kiireensä. Ja jos olet vähän normaalia lyhyempi ihminen, niin se on erittäin rankkaa nostella maito- ja jugurttilaatikoita. Työvuoron jälkeen olen ihan loppu. 

Työpaikalla meitä on yli 20 työntekijää esihenkilöt mukaan lukien. Moni työntekijäLiiallinen työkuormitus ja kiire sekä huono työvuorosuunnittelu ajoi nuoren Veeran sairauslomalle. Kuva: Milla von Konow. on närkästynyt, koska kauppias on tullut viimeisenä ja ensimmäisenä juhlapyhänä sitä ei näkynyt töissä, mutta lähetteli kyllä viestejä, siitä mitä pitäisi tehdä. Ei hän ollut tietoinen, kuinka kiire työpaikalla todellisuudessa oli. Viime viikkojen aikana olemme nyt uineet surkeissa asiakaspalautteissa, koska pääsiäisenä ei ollut maitoa eikä paljon muutakaan tuorekaapeissa. Tuntuu, että kiireen takia myyjät ovat todella väsyneitä, kiukkuisia ja turhautuneita. Työvuorojen lopussa osa myyjistä on myös lähtenyt itkien pois työpaikalta liian kovan kuormituksen vuoksi. 

Siitä on nyt pari kuukautta, kun nuori pariskunta tuli ostamaan alkoholia perjantai-iltana. Vain yhdellä heistä oli henkilöpaperit mukana, joten kieltäydyin myymästä ja kerroin säännöt. Yksi nuorista alkoi huutaa kurkku suorana, samalla kun toinen uhkaili lyödä. Yksi asiakas tuli jälkeenpäin sanomaan, että oli ollut valmis puuttumaan peliin, koska tilanne näytti uhkaavalta. Olisin soittanut vartijalle, mutta en uskaltanut liikkua kassalta. Ilmaisin huoleni tilanteesta myöhemmin kauppiaalle, ja vartija liikkui sen jälkeen hetkellisesti useammin myymälässä. Kauppias kehotti pyytämään jonkun kaveriksi viereen, jos olen yksin kassalle.
Tuntuu hassulta, että on minun tehtäväni huolehtia siitä, että minulla on turvallista töissä. Meitä nuoria tyttöjä on aika monta töissä, eikä meillä ole vartijaa. En ole tuntenut oloani täysin turvalliseksi tuon tapauksen jälkeen, enkä ole mielelläni yksin kassalla. 

”Työvuorot pitäisi asettaa järkevämmin ja reilusti.”

Työvuorosuunnittelu ontuilee pahasti. Vapaapäivät osuvat usein työpäivien väliin, ja koen, että siinä ei palaudu kunnolla. Näistä yksi vapaa ja yksi töissä –vuoroista olen keskustellut pääluottamusmiehen kanssa ja esitin toiveen, että työvuorot pitäisi asettaa järkevämmin. 

Myös reilu työvuorojen jako olisi paikallaan. Molemmilla esihenkilöillä on pääsääntöisesti vapaata viikonloppuisin ja pyhinä, ja he tekevät pelkästään aamuvuoroja. Koen sen epäreiluna, koska itse teen viikonlopputöitä säännöllisesti. Tähän asti olen myös työskennellyt kaikki juhlapyhät. Sekin varmaan vaikuttaa, että olen nuorin työntekijä ja perheetön, sekä työskentelen harjoittelupalkalla, jolloin kuulun halvimpiin työntekijöihin. 

Sosiaaliset kontaktit ovat minimoituneet juuri työni takia, vaikka onhan myös korona tähän vaikuttanut. Työstressin vuoksi minulla ei edes ole voimia tavata kavereita. Tätä on jatkunut nyt monta kuukautta. 

”Yritin kertoa, että alan olla liian väsynyt ja tarvitsen tukea.”

Oli pakko hakeutua sairauslomalle. Yritin kertoa kauppiaalle ennen sairauslomalle lähtöä, että alan olla liian väsynyt ja tarvitsen tukea. En kuitenkaan saanut kaipaamaani apua enkä ymmärrystä tilanteeseeni. On helppo sanoa, että ”kun sä olet nuori, niin kyllä sä jaksat”. Mutta totuus on, että nuoruudestani huolimatta en välttämättä jaksa mitä vaan. 

Lääkäri oli sitä mieltä, että pari viikkoa on hyvä alku ja katsotaan sen jälkeen, mikä on vointini. Sain työterveyshuollosta hyvän vastaanoton. Sairausloma paransi vointiani hieman, mutta tilanne ei voi mielestäni jatkua näin. Otin yhteyttä työpaikan pääluottamusmieheen, ja hän järjesti meille tapaamisen, jossa myös työsuojeluvaltuutettu oli mukana. Hän vie asiani eteenpäin.

Toivon, että pääsisin toiseen pisteeseen töihin. Odotan sieltä vastausta. Suunnitelmissa on hankkia opiskelupaikka syksyksi. 

Veera (haastateltavan nimi muutettu)

Nuorten työhyvinvointi on heikentynyt korona-ajan pitkittyessä 

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? –tutkimus seuraa työhyvinvoinnin kehittymistä korona-aikana. Tuloksista käy ilmi, että nuorten työkyky on heikentynyt ja työuupumusoireet ovat lisääntyneet koronan pitkittyessä. 

Tutkimuksen mukaan nuorten hyvinvointi on heikentynyt monilla indikaattoreilla mitattuna, joita Miten Suomi voi –tutkimuksessa olivat myönteinen työhyvinvointitila, työn imu eli myönteinen tunne ja motivaatio työssä. Työn imu oli nyt nuorilla koronaa edeltävää aikaa matalammalla tasolla. Nuorten työuupumusoireet ovat kasvaneet selvästi ja kasvu näkyy erityisesti korona-ajan pitkittyessä. 

Taustalla on monesti monimutkaisia tekijöitä. Nuoret raportoivat esimerkiksi kokevansa vanhempia työntekijöitä enemmän epäreilua kohtelua omassa työssään. Suuri osa (40 %) tutkimukseen vastanneista nuorista kertoi myös, että ei ole oppinut uusia työtapoja. He saavat työltään ikään kuin vähemmän kuin mitä itse panostavat. Reilu kohtelu työpaikalla liittyy oikeudenmukaisuuteen, ja muista tutkimuksista sen tiedetään olevan tärkeä selittävä tekijä juuri työuupumuksen taustalla. Tärkeää olisi, että työntekijä pääsee osallistumaan itseään koskeviin päätöksiin, hänet huomioidaan, hän saa arvostavaa kohtelua ja toiminta työpaikalla on johdonmukaista. 

Yleisellä työelämän kehityksellä voi myös olla vaikutusta työhyvinvoinnin laskuun. Entistä epävarmemmat työsuhteet tuovat oman kuormituksensa työhyvinvointiin, kuten työuupumuskin.

Ratkaisukeinoja pohdittaessa olisi tärkeä huomioida sellaisia asioita, jotka ovat tärkeitä työuran alussa oleville. Nuorten työntekijöiden kohdalla korostuu esimerkiksi palautteen saaminen työssä, jotta työntekijä saa tukea, ymmärrystä ja ohjeistusta siihen, että hän tekee oikeita asioita sekä uusien työtapojen oppiminen. Näihin tulisi panostaa työpaikoilla.

Miten Suomi voi? –seurantatutkimus selvittää koronan tuomia muutoksia työikäisten suomalaisten hyvinvointiin. 

Lue laajempi haastattelu Janne Kaltiaisen kanssa täältä.
 

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen

Toimi näin

Työnantajalla sinänsä on työnjohto-oikeuden perusteella oikeus laatia työvuorot ja siten määrätä työn teon ajankohdista. Työvuoroluetteloa laadittaessa on työntekijää kuultava, jossa työntekijöillä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä ja kiinnittää huomioita käytännön epäkohtiin. Lisäksi työsuhteessa tulee työntekijöitä kohdella tasapuolisesti, joka koskee myös työvuoroja, vapaapäivien sijoittelua jne. Nämä oikeudet koskevat sellaisenaan myös esihenkilöitä.

Käänny työpaikan luottamusmiehen puoleen, jos työvuoroissa ja niiden sijoitteluissa esiintyy ongelmia. Hän voi myös selvittää muiden työntekijöiden tilanne työpaikalla tarvittaessa. Esihenkilöiden työvuorot on järkevää järjestää sen mukaan, että silloin kuin myymäläpäällikkö ei ole töissä apulaismyymäläpäällikkö on työvuorossa. Luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu voi myös auttaa sinua työkuormituksen selvittämisessä. 

Sellaisesta tilanteesta, jossa työntekijä kohtaa henkistä väkivaltaa työpaikalla, kuuluu ilmoittaa työnantajalle. Jos koet uhkailua työssäsi tai läheltä piti –tilanteen työpaikallasi, ota yhteyttä myös työpaikan työsuojeluvaltuutettuun. 

Mikäli työpaikallasi ei ole luottamusmiestä tai työsuojeluvaltuutettua, käänny PAMin aluetoimistoon.

Lue lisää:
Liiallinen kuormittuminen on uhka terveydelle
Kaupan työehtosopimuksessa on muun muassa kirjaus väkivallan uhasta

Lisäys 13.5.2021: Työsuojeluvaltuutettu voi  myös auttaa työkuormituksen selvittämisessä. 

Teksti: Marie Sandberg-Chibani

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

Moniin kysymyksiin löydät  vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 
Esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat
030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat
Esimerkiksi palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat
030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska
Ärenden som bland annat hänför sig till medlemskapet, medlemsavgifter samt medlemsförmåner och frågor som bland annat hänför sig till lön, arbetstider, semester och uppsägning.
030 100 640 klo 10-14

Membership services in English
Matters concerning among others your membership, membership fees and benefits
030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English
Questions you have about salary, working hours, holiday and dismissal etc.
030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle

PAMin palvelut kesällä
Puhelinpalveluissa on poikkeuksia kesällä 5.–30.7.
Puhelinpalvelut ma–ti ja ke-pe klo 10 –14 . Keskiviikkoisin suljettu.

PAMin aluetoimistot ovat suljettuina 5.–30.7. lukuun ottamatta Helsinki-Uudenmaan aluetoimistoa, joka on auki normaalisti koko kesän.