Uutinen - 03.12.2013 klo 11.40

Alkoholilakia uudistettava palveluita ja työllisyyttä vaarantamatta

Alkoholin myyntiaikojen rajoitukset sekä ravintoloiden jatkoaikojen poistaminen veisivät Suomesta tuhansia työpaikkoja. Alkoholin sääntely-ympäristö on Suomessa jo nyt yksi Euroopan tiukimmista, mutta alkoholin kulutus ei silti ole meillä erityisen alhaista.

Alkoholin myyntiaikojen rajoitukset sekä ravintoloiden jatkoaikojen poistaminen veisivät Suomesta tuhansia työpaikkoja. Alkoholin sääntely-ympäristö on Suomessa jo nyt yksi Euroopan tiukimmista, mutta alkoholin kulutus ei silti ole meillä erityisen alhaista. Alkoholikulttuurin muutokseen tarvitaan sääntelyä tehokkaampia keinoja, todettiin 3.12. eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetyssä seminaarissa.

Alkoholijuomien vähittäismyynnin myyntiaikoihin kaavaillut rajoitukset lisäisivät työttömyyttä ja kauppojen kuolemia. Kaupan palveluverkoston kattavuuden lisäksi vaarassa on jopa 3 000 työpaikkaa. Pahimmin vaikutukset iskisivät pieniin alle 400 neliön myymälöihin, joita on noin kaksi kolmesta Suomen ruokakaupoista.

Muutokset kauppojen ja ravintoloiden sallituissa alkoholin myyntiajoissa heikentäisivät ennen kaikkea palvelualojen työntekijöiden työllisyyttä. Myös työturvallisuus voi olla entistä useammin vaarassa, jos kaavaillut lakimuutokset toteutuvat.

- Palvelusektori on suuri työllistäjä ja sitä odotetaan siltä tulevaisuudessakin. Siksi työllisyysvaikutukset on tärkeää huomioida tässä uudistuksessa vahvasti. Se on koko yhteiskunnan ja kansantalouden etu, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n puheenjohtaja Ann Selin sanoo.

Ehdotettu ravintoloiden jatkoaikojen supistaminen merkitsisi vakavaa iskua yöravintolatoiminnalle. Moni yökerho on selviytymisen äärirajoilla. Asiakkaat eivät tulisi ravintoloihin aikaisemmin, vaan juhliminen siirtyisi valvomattomiin olosuhteisiin: epämääräisiin juhlapaikkoihin, kaduille ja koteihin. Järjestyshäiriöt lisääntyisivät asuintaloissa.

- Jatkoaikojen leikkaus tarkoittaisi tuhansien työpaikkojen katoamista alalta. Yökerhotoimiala työllistää etenkin nuoria. Valtio menettäisi vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja verotuloja. Alle prosentti alkoholin kokonaiskulutuksesta tapahtuu yökerhoissa, eivätkä järjestyshäiriöt ole lisääntyneet, toteaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan lakimies Sami Hämäläinen.

Kännikulttuurista ruoka- ja juomakulttuuriin

Alkoholilain uudistuksessa on keskityttävä vaikuttamaan pysyvästi ja aidosti alkoholin ongelmakäyttöön. Jyrkät rajoitukset ovat omiaan lisäämään ei-toivottuja lieveilmiöitä, kuten yksityistä maahantuontia, alkoholin hamstrausta sekä pimeää myyntiä. Suomalaisen alkoholikulttuurin muutosta tuetaan parhaiten tavoitteellisella valistuksella, jota toteutetaan yksityisin ja julkisin varoin. Kohtuukäytön mallia voidaan edistää edelleen, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry:n toimitusjohtaja Elina Ussa sanoo.

- Kännikulttuurin sijaan voidaan korostaa esimerkiksi ruoka- ja juomakulttuurin yhteyttä. Valistukseen käytettävissä olevia resursseja tulee käyttää tehokkaasti ja kohdentaa ensisijaisesti konkreettisiin toimenpiteisiin hallinnollisten rakenteiden ylläpidon sijaan, Ussa painottaa.

Sääntely-ympäristö jo nyt Euroopan tiukimpia

Sosiaali- ja terveysministeriön elokuussa julkistettu arviomuistio keskittyy Alkon monopolin ulkopuolisen myynnin rajoittamiseen sekä alkoholiverojen korottamiseen. Keinot ovat ylimitoitettuja ja edustavat menneen vuosisadan alkoholipolitiikkaa. Suomessa on jo nyt yksi Euroopan tiukimmista alkoholia koskevista sääntely-ympäristöistä, verotus mukaan lukien, mutta alkoholin kulutus Suomessa ei silti ole erityisen alhaista.

Sääntelyn lisääminen ei pitkällä tähtäimellä vähennä alkoholin kulutusta tai alkoholista aiheutuvia haittoja, mutta sillä voi olla tuhoisa vaikutus Suomen palveluelinkeinoihin, niiden työllisyyteen sekä kansalaisten saatavilla oleviin palveluihin. Seminaarin järjestäjät uskovat, että lain jatkovalmistelussa löytyy hyvä tasapaino terveys-, elinkeino- ja työllisyysnäkökulmien välillä.

Seminaarin järjestivät Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry sekä Päivittäistavarakauppa ry.

Kirjoittanut: Annemari Anttila