Uutinen - 24.02.2015 klo 11.02

Vinkkejä työnhakijalle - miten valmistautua työhaastatteluun, mitä työnantaja saa kysyä?

Vinkkejä työnhakijalle - miten valmistautua työhaastatteluun, mitä työnantaja saa kysyä?

Työnhakijan on hyvä kerrata, miten työhaastatteluun kannattaa valmistautua – varsinkin, jos edellisestä haastattelusta on kulunut jo jonkin aikaa. Toisaalta on hyvä tietää, millaisiin kysymyksiin työhaastattelussa ei tarvitse vastata.

Kesätyönhaku käy kiivaana helmi-huhtikuussa. Muutenkin työtilanne vaikuttaa hieman aiempaa valoisammalta - Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja oli loppuvuonna selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Työnhakijan on hyvä kerrata, miten työhaastatteluun kannattaa valmistautua. Toisaalta on hyvä tietää, millaisiin kysymyksiin haastattelussa ei tarvitse vastata.

Ohjeita työnhakijalle

Työhaastatteluun kannattaa valmistautua huolellisesti. Työnantaja valitsee haastateltavat yleensä kirjallisten työhakemusten perusteella. Haastattelun avulla työnantaja selvittää tarkemmin työnhakijan osaamista ja sopivuutta tarjolla olevaan työtehtävään sekä sitä, onko työhakemuksen perusteella syntynyt mielikuva henkilöstä oikea.

Haastattelussa pyritään selvittämään, millainen hakija on henkilönä, millaiset vuorovaikutustaidot hänellä on sekä sitä, onko hän aidosti kiinnostunut hakemastaan työtehtävästä. Haastatteluun valmistautuminen vähentää yleensä jännitystä ja tuo varmemman olon.
Voit valmistautua haastatteluun esimerkiksi näin:

• Tutustu työnantajayritykseen esimerkiksi yrityksen www-sivujen avulla. Selvitä, millaisia tuotteita ja/tai palveluita yritys

• Mieti valmiiksi kysymyksiä, joita haluat esittää tehtävästä ja työnantajasta.

• Lue vielä työpaikkailmoitus ja kirjoittamasi hakemus läpi, hakemuksen lähettämisestä on voinut kulua jo aikaa.

• Kertaa osaamisesi ansioluettelosi avulla.

• Mieti valmiiksi ytimekäs esittely itsestäsi.

• Mieti sinulle mahdollisesti esitettäviä kysymyksiä ja niihin vastauksia. Varaudu myös kysymykseen omista huonoista puolista – kysymyksellä testataan itsetuntemustasi.

• Valmistaudu kertomaan työpaikkojen vaihdoksista. Jos ansioluettelossasi on aukkoja, valmistaudu kertomaan, mitä olet tehnyt tuona aikana ja miten olet mahdollisesti kehittänyt itseäsi. Mieti myös työelämää koskevia suunnitelmiasi ja toiveitasi - millaista työtä haluaisit tehdä esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden päästä?

• Varaudu kertomaan ja perustelemaan palkkatoiveesi. Ota koulu- ja työtodistukset esiin ja järjestä ne kansioon tai muovitaskuun. Ota todistukset mukaan haastatteluun.

• Pukeudu haastatteluun siististi ottaen huomioon, millaisia haettava tehtävä ja työnantaja ovat.


Miten toimia työhaastattelussa?


• Ole ajoissa paikalla ja pyri muutenkin antamaan hyvä ensivaikutelma.

• Muista, että eleillä, ilmeillä ja tavallasi sanoa kerrot itsestäsi paljon – älä kuitenkaan peitä persoonaasi liikaa.

• Vastaa reippaasti ja selkeästi, käytä vastauksissasi konkreettisia esimerkkejä ja ole johdonmukainen. Muista myös sopivasti kehua itseäsi.

• Tuo osaamistasi esiin, mutta älä liioittele sitä.

• Vältä ”oikeaksi” arvelemisiasi vastauksia, jotteivät vastauksesi jää latteuksiksi.

• Älä puhu ikävään sävyyn nykyisestä tai edellisestä työpaikastasi.

• Varaudu myös yllättäviin tilanteisiin. Haastattelija saattaa esimerkiksi testata kielitaitoasi vaihtamalla kieltä.

• Tarjoa koulu- ja työtodistuksia nähtäväksi.

• Kysy lopuksi jatkosta, jos haastattelija ei huomaa siitä kertoa.

• Lopuksi kiitä työhaastattelusta ja totea esimerkiksi, että oli mukava tavata.

Onnea työnhakuun!

 

Työhaastattelun pelisäännöt – saako työnantaja kysyä mitä vain?

Mitä tietoja työnantaja voi työnhakijasta hankkia?

Pääsääntönä on, että työnantajan tulee saada työnhakuprosessissa käsiteltävät ja käytettävät henkilötiedot* työnhakijalta itseltään. Työnantaja voikin pyytää hakijaa toimittamaan erilaisia todistuksia. Ilman työnhakijan suostumusta työnantaja ei saa kerätä tietoja muilta kuin häneltä itseltään. Suostumus tarvitaan myös tietoverkosta eli esimerkiksi internetistä hakukoneen avulla ”googlaamalla” kerättyyn tietoon. Kielto koskee myös henkilötietojen kysymistä suosittelijoilta ja entisiltä työnantajilta. Jos työnhakija on antanut suostumuksensa tietojen hankkimiseen, tulisi hänelle kertoa, milloin tietoa hankitaan.

Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi. Tietoja voidaan hankkia ilman työntekijän suostumusta vain, kun työtehtävä tai työskentelypaikka antaa siihen aiheen ja perustelun. Tietojen hankkimisesta on ilmoitettava työntekijälle etukäteen. Luottotiedot työnantaja saa hankkia vain henkilöstä, joka on valittu työtehtävään.

Palvelualoilla tällaisia tiukemman kriteerin täyttäviä työtehtäviä, joiden osalta luottotiedot voidaan hankkia ilman hakijan suostumusta, ovat lähinnä arvokuljetukseen liittyvät tehtävät, vartijan tehtävät sekä ilman valvontaa yksityiskodeissa tapahtuvat siivous- ja kodinhoitotehtävät. Työskentelypaikkoja, joissa työskentely saattaa antaa aiheen vaatia poliisin laatimaa turvallisuusselvitystä, ovat palvelualoilla työskentelevien osalta lähinnä lentoasemat.

Saako työnantaja kysyä haastattelussa mitä vaan?

Haastattelussa työnhakijan kannattaa kuunnella kysymykset tarkasti ja miettiä vastauksia rauhassa. Kannattaa olla rehellinen mutta myös miettiä, miten kysymyksiin vastaa ja sitä, kannattaako jotain jättää kertomatta. On nimittäin tiettyjä asioita, joita työnantajalla ei ole pääsäännön mukaan lupaa työhaastattelussa kysyä. Tuolloin voi jättää vastaamatta kysymykseen tai vastata siihen puutteellisesti.

Tasa-arvovaltuutettu on lausunnossaan todennut, että vanhemmuuteen tai perheenhuoltovelvollisuuteen liittyvien seikkojen, kuten esimerkiksi perhesuhteiden tai siviilisäädyn, kysyminen työhönoton yhteydessä on tasa-arvolain vastaista.

Tasa-arvolain vastaisina kiellettyjä kysymyksiä työhaastattelutilanteessa ovatkin kysymykset raskaudesta, lastenhankkimissuunnitelmista, lasten lukumäärästä ja lastenhoidon järjestämisestä. Menettelyä ei voi oikeuttaa myöskään sillä, että kysymyksiin vastaaminen on vapaaehtoista. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta kertoa raskaudestaan.

Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä säädetään, että työnantaja saa käsitellä työhönotossa vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja. Työnantajan oikeutta kerätä henkilötietoja esimerkiksi kysymällä niitä työhaastattelussa on tarkasteltava haettavan työtehtävän näkökulmasta. Tarpeellisia ovat silloin lähinnä tiedot, jotka osoittavat hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kyseiseen tehtävään sekä terveydentilatiedot, joilla on välittömästi merkitystä työsuhteen hoitamisen kannalta. Lain mukaan tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes hakijan omalla suostumuksella.

Onko kaikkeen pakko vastata?

Hakija voi periaatteessa jättää vastaamatta sellaiseen kysymykseen, joka ei ole työsuhteen kannalta tarpeellinen. Tällaisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi kysymykset asepalveluksen suorittamisesta tai suorittamatta jättämisestä sekä uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, alkoholin käyttöön tai poliittiseen vakaumukseen liittyvät kysymykset sekä perhettä tai yleisesti muita henkilöitä koskevat kysymykset. Tietosuojavaltuutettu on lausunnossaan suhtautunut pidättyväisesti myös ”mitä odotat elämältä”- sekä ”kerro omasta taustasi, perheestäsi ja harrastuksistasi” -tyylisiin kysymyksiin. Kyseiset kysymykset ja niiden avulla saadut tiedot eivät yleensä ole perusteltuja ja tarpeellisia työhönoton yhteydessä tai työsuhteen kannalta.

Käytännössä tilanne on kuitenkin usein sellainen, että vastaamatta jättäminen voi vaarantaa mahdollisuuden työpaikan saamiseen. Hakija voi kuitenkin tarpeellisuusvaatimuksen turvin antaa puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen kysymykseen, joka ei liity välittömästi työsuhteeseen. Lain perusteluiden mukaan puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen antaminen ei saa johtaa hakijan kannalta kielteisiin seuraamuksiin.

Myöskään huumetestiin suostumista ei saa kysyä, eikä sinun ole pakko todistusta antaa. Työnantaja voi kuitenkin työhönottoharkinnassa jättää hakijan huomioimatta, jos hän ei toimita todistusta työnantajalle - etenkin, jos laissa säädetyt edellytykset huumetestin vaatimisesta täyttyvät.

*Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi (Henkilötietolaki (523/1999) 3 §)

Lähteet:

TE-palveluiden nettisivut,

Monster.fi,

Helsingin Sanomat 18.1.2015

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja sitä koskeva hallituksen esitys HE 75/2000.

Tasa-arvovaltuutetun lausunto: TAS/370/2010,

Tietosuojavaltuutetun ratkaisut 626/452/2006 ja 138/49/2006, WSOYpro:n oikeuden perusteokset 2011: Työoikeus

Neuvonen Riku 2014: Yksityisyyden suoja Suomessa

Aiheeseen liittyvät