Uutinen - 12.03.2015 klo 13.30

Lomautuksen vaikutus vuosilomaan

Miten lomautus vaikuttaa vuosiloman kertymiseen? Alla esimerkkejä tapauksista, joissa työntekijä on lomautettu kokonaan tai osa-aikaisesti.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa pääsäännön mukaan niiltä kalenterikuukausilta, joiden aikana hänellä on vähintään 14 työpäivää tai työssäolon veroista päivää. Mikäli työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, ettei hänelle tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa sisältää 14 työpäivää, kertyy lomaa niiltä kuukausilta, jolloin hän on tehnyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työssäolon veroisista päivistä on luettelo vuosilomalaissa.

Työntekijä on lomautettu kokonaan

Työpäiviä laskettaessa työssäolon veroisiksi päiviksi huomioidaan varsinaisten työpäivien lisäksi mm. lomautuspäivät, kuitenkin enintään 30 työpäivää kerrallaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että mikäli lomautus kestää kerrallaan enimmillään 30 työpäivää, se ei vaikuta millään tavalla vuosiloman kertymiseen. Laskennassa huomioidaan ainoastaan ne lomautuspäivät, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Näin ollen vuosiloman kertymistä laskettaessa lomautuksen lomaa kerryttävä kalenterijakso voi olla 30 päivää pidempi.

Työssäolo katkaisee 30 päivän laskemisen. Jos työntekijä on lomautusten välissä töissä, lähtee 30 päivän laskenta alusta jokaisen erillisen jakson alkaessa. Lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) vaihtuminen ei katkaise 30 päivän laskemista, jos työntekijä on keskeytyksettä lomautettuna yli lomanmääräytymisvuoden vaihtumisen. Ainoastaan työhön palaaminen katkaisee 30 päivän laskemisen ja mahdollisen uuden lomautuksen alkaessa laskeminen lähtee alusta.

Esimerkki: Työntekijä on 14 päivän ansaintasäännön piirissä. Hän tekee töitä säännöllisesti maanantaista perjantaihin. Hän oli lomautettuna kesäkuussa 2014 yhdenjaksoisesti neljä kalenteriviikkoa. Sen jälkeen hän oli töissä ja lomautettuna jälleen 1.9.2014–17.10.2014. Kesäkuun lomautukseen sisältyy 20 lomautuspäivää, jotka olisivat olleet työpäiviä. Kesäkuun osalta vuosilomaa kertyy siten normaalisti, koska lomautuspäiviä on alle 30. Työntekijä on lomautusjaksojen välissä töissä, joten 30 päivän laskenta alkaa alusta toisen lomautusjakson osalta. 1.9.2014 alkaneen lomautusjakson kesto on seitsemän viikkoa, eli 35 lomautuspäivää. Vuosiloman laskennassa työssäolon veroisiksi päiviksi huomioidaan ensimmäiset 30, mikä tarkoittaa ma-pe ajalla 1.9.–10.10. Viimeistä viittä lomautuspäivää (13.–17.10) ei huomioida vuosiloman kertymistä laskettaessa. Lokakuussa kertyy kuitenkin lomaa normaalisti, sillä työntekijällä on kahdeksan vuosilomaa kerryttävää lomautuspäivää ja 10 normaalia työpäivää. Näin ollen 14 työpäivän vaatimus täyttyy.

Työntekijä on lomautettu lyhentämällä työviikkoa (ns. osa-aikalomautus)

Työntekijä voidaan lomauttaa myös niin, että hänen työviikkoaan lyhennetään erilaisin järjestelyin. Näissä tilanteissa loman kertymisestä on omat sääntönsä. Työntekijälle kertyy lomaa normaalisti kuuden kalenterikuukauden ajalta lomautusjärjestelyn alkamisesta lukien, eli lomautuspäivät kerryttävät lomaa. Lomautuspäiviä tai -tunteja ei siis erikseen lasketa. Mikäli työntekijä tekee lomautusjakson välissä täyden työviikon, lähtee kuuden kuukauden laskeminen alusta. Jos lomautusjärjestely on kestänyt keskeytyksettä kuusi kuukautta, lomaa kertyy vuosilomalain perussääntöjen mukaan joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan eikä lomautuspäiviä (tai -tunteja) lasketa mukaan työpäiviin.

Aiheeseen liittyvät