Uutinen - 10.12.2015 klo 16.05

Kehitysyhteistyön työnjako mietittävä uusiksi

Kehitysyhteistyön työnjako mietittävä uusiksi

Bangladeshin tekstiiliteollisuus on ollut tuskien taival. Omaiset surivat kuolleitaan helmikuussa 2010 Garib&Garibin tehtaan tulipalon jälkeen. Kuva: Taslima Akhter

Pelkkä tienparannus ei pitemmän päälle hyödytä kehitysmaissa toimivia suomalaisyrityksiä. Ay-liike ja yrityselämä etsivät SASKin seminaarissa yhteistä polkua

Kehitysmaiden koulutuksen ja sosiaaliturvan vahvistuminen hyödyttää myös kehitysmaissa toimivia suomalaisia yrityksiä.

– Tämän yritykset unohtavat ja keskittyvät vain teiden ja muun infran parantamiseen, tutkija Matti Ylönen totesi Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen SASKin seminaarissa Kestävää kehitystä yrityselämän resepteillä?.

– Kehitysyhteistyöjärjestöt voisivat puolestaan miettiä myös, miten kehitysmaiden infraa ja kauppapolitiikkaa voitaisiin vahvistaa, Ylönen haastoi.

Työnjakoa on syytä miettiä, koska iso osa Suomen kehitysyhteistyövaroista siirtyy yrityselämän käytettäväksi. Ylönen kehotti sekä kansalaisjärjestöjä että kehitysmaissa toimivia yrityksiä ajattelemaan kehitysyhteistyötä laajasti.

Seminaarissa kävi selväksi, että kansalaisjärjestöt ja elinkeinoelämä ajattelevat eri tavalla toimintaympäristöstä. Ay-liike tarkoittaa toimintaympäristöllä sosiaaliturvaa, ihmisoikeuksia ja ay-liikkeen toimintaoikeuksia; elinkeinoelämä puolestaan sitä, että kehitysmaiden lainsäädäntö ja oikeuslaitos kohtelevat kaikkia ulkomaisia yrityksiä yhtäläisesti.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kauppa-ja kehityspolitiikan asiantuntija Satu Vasamo-Koskinen ja PAMin ja palvelualojen maailmanliiton UNI Global Unionin puheenjohtaja Ann Selin löysivät yhteisen näkemyksen siitä, että vakaa toimintaympäristö on myös yritysmaailman etu.

Puitesopimuksia pitää valvoa

Suomalaisyrityksistä yksikään ei ole tehnyt kansainvälisen työjärjestön ILO:n kanssa puitesopimusta, jossa yritykset sitoutuvat noudattamaan kehitysmaissa ILO:n ihmisoikeussopimusta. Puitesopimuksen ovat tehneet muun muassa ruotsalainen H&M, Nordea ja Securitas.

– Yritysten tulee joka tapauksessa noudattaa ILO:n sopimusta, mutta puitesopimuksen allekirjoittaminen tekee ihmisoikeuksien noudattamisesta sitovampaa, Selin totesi.

Kehitysyhteistyön konsultti, entinen Keskon kehitysjohtaja Jouko Kuisma huomautti, että puitesopimuksen allekirjoittaminen ei ole taannut muun muassa Etiopiassa säällisiä työoloja.

PAMin Ann Selin lupasi, että ay-liike ottaa asiasta kopin ja selvittää tilanteen.

– Täytyy myöntää, että puitesopimuksen noudattamisen seuranta on jäänyt. Itse puitesopimuksen saaminen on niin ison työn takana, että jatkotyö unohtuu.

"Yrityksiltä pitäisi saada sitoumus"

Kehitysyhteistyövarojen siirtyminen kansalaisjärjestöiltä osin yrityksille herätti seminaarissa kiukkua.

– Kehitysyhteistyötä tekevien yritysten tulisi sitoutua sopimuksella noudattamaan ILO:n säännöksiä ja paikallisia työehtoja, SASKin kannattajajäsen Pentti Perunka esitti.

EK:n Vasamo-Koskinen tyrmäsi ajatuksen saman tien ja painotti, että tällaisten sopimusten tulee olla vapaaehtoisia.

Rahoitusta voisi tasata, jos kehityshankkeisiin ryhtyvät yritykset maksaisivat liikevoitostaan 0,7 prosenttia järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin.

– Kun esitin idean aikanaan, se ei saanut elinkeinoelämältä minkäänlaista palautetta. Ei kielteistäkään, konsultti Kuisma muisteli.

Vain osa yrityksistä sitoutui työturvallisuuden kohentamiseen Bangladeshissa

Kehitysmaiden toimintaympäristöjä on saatu kohenemaan pienin askelin. Bangladeshin valtio on kehittänyt yhdessä palvelualojen maailmanliiton UNI:n ja teollisuusliittojen maailmanliiton Industri All:n kanssa Accord-järjestelmän, jolla selvitetään tehtaiden kunto.

– Tehtaiden palo-, sähkö- ja muu turvallisuus käydään läpi. Yli 1 600 tehdasta on tarkastettu. Niistä osa oli sellaisessa kunnossa, ettei niitä saada turvallisiksi korjaamallakaan. Sadoissa on havaittu puutteita ja niistä puolessa on saatu korjaukset tehtyä, Palvelualojen ammattiliiton PAMin ja UNI Global Unionin puheenjohtaja Selin kertoi SASKin seminaarissa.

– Vastaavaa ei ole missään muualla maailmassa. Länsimaiset tilaajayritykset ovat sitoutuneet, että työsuojelua viedään tehtaissa pidemmälle kuin maan lainsäädäntö vaatisi.

Suomalaisyrityksistä mukana ovat Stockmann, Reima ja maahantuontiyritys A&M Holmberg.

Selin huomauttaa, että saavutuksen hinta oli kova. Liki kolme vuotta sitten bangladeshiläinen tehdasrakennus Rana Plaza sortui ja surmasi 1 100 tekstiilityöntekijää. He valmistivat vaatteita länsimaisille merkkiketjuille. (UP/BS)

Kirjoittanut: UP/Birgitta Suorsa

Suosituimmat