Uutinen - 27.06.2016 klo 09.00

Olet kuvassa – mitä jos työnantaja kyttää kameravalvonnalla?

Anni Vilénin esimies oli poissaollessaankin hämmästyttävän hyvin perillä siitä, mitä Vilén teki milloinkin työpaikalla. Ahdistus kasvoi: tarkkailaanko minua koko ajan? Kuva: Lassi Kaaria

Anni Vilénin esimies oli poissaollessaankin hämmästyttävän hyvin perillä siitä, mitä Vilén teki milloinkin työpaikalla. Ahdistus kasvoi: tarkkailaanko minua koko ajan? Kuva: Lassi Kaaria

(Pam-lehti 8/2016) Kävele reippaammin, älä hosu, hymyile, käyttäydy hillitysti. Kun työnantaja valvoo alaisen liikkeitä kameralla, työnteosta tulee piinaa. Työntekijöiden kameratarkkailu on laitonta. Väärinkäyttö nousee silti usein esille yhteydenotoissa työsuojeluviranomaisille ja tietosuojavaltuutetulle.

Anni Vilén on yksin töissä. Hän latoo koruliikkeen tiskin takana seteleitä kassaan ja huomaa sivusilmällä muutaman metrin päässä 2 miestä, jotka lähestyvät rivakasti. Pelko syöksähtää pintaan: ryöstö. Vilén pitää kuitenkin päänsä kylmänä ja tervehtii miehiä ystävällisesti. He kysyvät jotain ja lähtevät yllättäen pois. Viléniä vapisuttaa vielä, kun hän näppäilee pomon numeron. Hän toivoo, että koruketjun päämajassa Virossa katsottaisiin valvontakameroista, mitä Helsingin liikkeessä tapahtui.

– Esimies olisi voinut tarkistaa tilanteen, ottaa tarvittaessa miesten tuntomerkit ja ilmoittaa vartijoille. Mutta sitä ei tehty. Kukaan ei valvonut meitä siinä mielessä, Vilén muistelee nyt, muutama vuosi myöhemmin.

Osoittautui, että kamerat olivat aktiivisessa käytössä, mutta erikoisella tavalla. Niitä ei kohdistettu asiakkaisiin tai paikkoihin, mistä voisi nähdä ryöstötilanteita. Sen sijaan pomo valvoi ketjun liikkeitä pääkonttorilla Virossa. Puheluita, jotka liittyivät suoraan siihen, mitä työpaikalla tapahtui, alkoi kameroiden ilmestyttyä tulla tasaiseen tahtiin.

– Tuli sellainen olo, että joku katsoo minua koko ajan, Vilén sanoo.

Yrityksestä ei koskaan tehty rikosilmoitusta laittomasta valvonnasta. Koruketjun silloinen työsuojeluvaltuutettu Sini Karhunen oli kyllä ehtinyt uhata sillä työnantajaa, jos soittelu ja valvonta ei loppuisi. Ketjun Suomi-taival jäi lyhyeksi: se ehti toimia täällä vain pari vuotta ja meni konkurssiin vuonna 2014. Vilénin työsuhde oli päättynyt jo vuotta aikaisemmin.

Kaupoissa kameravalvonnan käyttöä perustellaan useimmiten omaisuuden suojaamisella tai työturvallisuuden parantamisella, ja se onkin laillista. Sen sijaan työntekijöiden muu tarkkailu kameroiden avulla on kiellettyä. Kameroita ei saa olla vessassa eikä tauko- tai pukuhuoneissa, mutta työskentelytilassa kyllä, kun tarkoituksena on työntekijöiden tai muiden ihmisten turvallisuuden varmistaminen. Työnantajalla on myös lupa valvoa omaisuuteen kohdistuvia uhkia tai työn tuotannon turvallisuutta.

– Laki on aika selkeä. Valvonta on tarkkaan rajattu siksi, että se aiheuttaa psyykkistä epämukavuutta, ylitarkastaja Mia Murtomäki tietosuojavaltuutetun toimistosta sanoo.

Tietosuojavaltuutetun toimisto ohjaa ja neuvoo kameravalvontaa. Lisäksi se antaa yleisiä linjauksia lain tulkinnasta.

Muutaman vuoden aikana työsuojelun vastuualueen puhelinneuvontaan on tullut kolmisenkymmentä työpaikan kameravalvontaan liittyvää kyselyä. Tietosuojavaltuutetun toimisto saa karkeasti noin 50–60 kirjallista kyselyä vuosittain. Myös PAMin työsuhdeneuvonnassa asia nousee toisinaan esiin.

Väärinkäyttö ei näy poliisin tilastoissa. Kahtena viime vuotena on tehty molempina vain yksi rikosilmoitus, jossa rikosnimeke oli salakatselu tai -kuuntelu ja jossa työnantaja on osallisena. Rikosilmoitusten määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta. Salakatselulle tai -kuuntelulle on ominaista se, että valvottu itse ei tiedä siitä.

Lue laaja artikkeli, jossa on mukana myös toinen esimerkkitapaus pikaruokaravintolasta, Pam-lehdestä 8/2016. Se ilmestyi 27.6.

 

 

Teksti: Jonna Söderqvist

 

Uusimmat

Suosituimmat