Uutinen - 08.02.2019 klo 12.15
Sosiaalipolitiikka

Perustulokokeilulla ei ollut työllisyysvaikutuksia – vahva laadukas palveluverkosto puuttui kokonaan

”Perustulokokeilun tulokset osoittivat, että ihmisiä rankaisemalla lisätään vain pahoinvointia eikä työllisyys lisäänny

”Perustulokokeilun tulokset osoittivat, että ihmisiä rankaisemalla lisätään vain pahoinvointia eikä työllisyys lisäänny", sanoo PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija Egezona Kllokoqi-Bublaku.

Perustulokokeilulla ei ollut vaikuttavia työllisyysvaikutuksia, mutta sillä oli huomattavia terveysvaikutuksia. Näin tutkimustiimi kiteyttää yhteiskuntakokeilun ensimmäisen vuoden tuloksia. PAMin mukaan vain vahvalla palveluverkostoyhteistyöllä tuetaan henkilöiden osallisuutta työelämään.

Perustulokokeilun arviointitutkimuksen alustavat tulokset julkaistiin tänään ja tulokset perustuvat ensimmäisen vuoden kyselytutkimuksen havainnointiin.

Maailmalla julkisuutta saanut kokeilu, on nyt vasta puolitiehen totesi tutkimustiimi Turun yliopiston työelämäprofessori Olli Kankaan johdolla. Vuonna 2020 julkaistaan vasta lopullisia tutkimustietoja.

”Alustavasti voidaan sanoa, että perustulokokeilulla ei ole työllisyysvaikutuksia, eli perustulokokeilussa mukana olevat eivät ole työllistyneet sen paremmin tai huonommin kuin vertailuryhmän osallistujat. Eroja löytyi ainoastaan perustulokokeilussa osallistujien hyvinvointikokemuksissa. Kelan teettämässä kyselytutkimuksessa käy ilmi, että perustuloa saaneet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi, heillä oli vähemmän stressiä ja keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä”, sanoo PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija Egezona Kllokoqi-Bublaku.

Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö toi perjantai aamun lehdistötilaisuudessa esille sen, että perustulon saajilla oli parempi luottamus omiin työllisyys- ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa.

”Luonnollisesti perustulon saajat kokivat hyvinvointinsa paremmaksi, sillä nykyinen Sipilän hallitus on omilla toimillaan, esimerkiksi aktiivimallilla ja perutusturvan tason heikentäminen etuuksien indeksijäähdytyksillä ja -leikkurilla, tehnyt kyseenalaisia ratkaisuja työn vastaanottamisen kannusteongelmien purussa”, Kllokoqi-Bublaku sanoo.

Perustulokokeilusta

Suomen perustulokokeilu toteutettiin vuosina 2017–2018. Perustulokokeilussa 2 000 satunnaisesti valittua työtöntä henkilöä sai perustuloa 560 euroa kuukaudessa riippumatta muista tuloista tai esimerkiksi siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä. Satunnaisotanta kohdentui tietyin rajauksin 25–58-vuotiaisiin henkilöihin, joille Kela on maksanut työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa marraskuussa 2016 ja jotka eivät ole saaneet etuutta lomautuksen vuoksi. Kokeilun tavoitteena oli selvittä, miten perustulo vaikuttaa sitä saavien työllisyyteen. Kokeilulla selvitetään myös perustulon vaikutuksia osallistuneiden hyvinvointiin. Perustulo maksettiin työtuloista huolimatta.

Lisätietoa: Kela.

”Etuuksien heikentäminen ja velvoitteiden lisääminen ilman vahvaa palveluverkostoa on tehoton ja sosiaalisesti kyseenalainen tapa ylipäätänsä parantaa kannusteita, koska heikennykset kohdistuvat pääosin pienituloisiin ja näin lisäävät köyhyyttä. Perustulokokeilun tulokset osoittivat, että ihmisiä rankaisemalla lisätään vain pahoinvointia eikä työllisyys lisäänny”, hän lisää.

Kllokoqi-Bublakun mukaan perustulokokeilun tulokset vahvistivat sen, että perusturvajärjestelmä kaipaa uudistamista siten, että byrokratia vähenee, oikea-aikaista ja oikealaista palveluja lisätään, koulutusmahdollisuudet lisääntyvät, sekä tekemisestä tulee kaikissa olosuhteissa kannattavaa ja luottamus yhteiskuntaan sekä ihmiseen palautuu.

”Perusturva ei yksinään lisää työllistymismahdollisuuksia. Tarvitaan vahva perusturvan integraatio sosiaali-, terveys-, kuntoutus-, koulutus- ja työllisyyspalveluihin. Vain vahvalla palveluverkostoyhteistyöllä tuetaan henkilön osallisuutta, työkykyä ja kouluttautumismahdollisuuksia eli toisin sanoen vahvistetaan ja parannetaan työvoiman ulkopuolella olevan henkilön työmarkkina-asemaa ja samalla ehkäistään syrjäytymistä”, hän sanoo.

Palvelut tulee Kllokoqi-Bublakun mukaan räätälöidä yksilöllisesti ja asiakaslähtöisesti.
”Ihmistä on kuunneltava ja hänen tarpeisiinsa vastattava. Ihmisiä ei saa kepittä epäoikeudenmukaisesti. Karenssijärjestelmästä pitäisi poistaa esimerkiksi karenssit, jotka johtuvat puhtaasti inhimillisistä syistä, kuten että asuinalue ei tarjoa toimivia lastenhoitopalveluja, jolloin vanhempi – ja varsinkin yksihuoltaja ei voi ottaa vastaan työtä, jos ei ole turvattu lastenhoitopalvelut”.

PAM on huolissaan jäsenten perusturvan riittävyydestä ja etuusjärjestelmän monimutkaisuudesta sekä työvoiman ulkopuolella olevien palveluiden heikentymisestä ja kontrollivallan lisääntymisestä. PAM haluaa olla mukana kehittämässä perusturvajärjestelmää sellaiseksi, että se huomioi mahdollisimman hyvin jäsenten erilaiset elämäntilanteet ja tukee riittävän hyvin elämäntilanteiden muuttuessa sekä mahdollistaa osallistumista, osaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan mukaan kokeilu kuuluu Suomen jännittäviin sosiaaliturvan historiassa. Se mitä, Mattilan mukaan, tekee perustulokokeilun harvinaiseksi, on että se perustuu satunnaiseen otantaan. Hän pitää kokeilun onnistuneena, koska tuloksia voi hyödyntää etenkin tulevien vuosien sosiaaliturvauudistuksessa.

”Epätyypilliset työsuhteet ovat lisääntyneet. Perustulokokeilun tavoite on saada vastauksia siihen, miten kannustinloukkuja voisi poistaa, sekä selvitä miten kannustimet vaikuttavat työnsaantiin”, Mattila kertoi perjantai aamun lehdistötilaisuudessa.

Viime 30 vuoden aikana Suomessa on tehty paljon erilaisia kokeiluja. Se kertoo muun muassa suomalaisesta halukkuudesta käyttää kokeiluja päätöksen teon tukena. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen painotti näiden kokeilujen tärkeys yhteiskunnan uudistamisessa.

”Kokeilukulttuurin jatkaminen olisi suotavaa”, hän sanoi.

 

 

 

 

Uusimmat

Suosituimmat