Uutinen - 16.03.2015 klo 11.20

Kevään 2015 arkipyhät eri aloilla

Kevään 2015 arkipyhät eri aloilla

Pääsiäinen, vappu ja helatorstai vaikuttavat työaikaan eri tavoin eri aloilla. Alta voit tarkistaa, miten arkipyhät vaikuttavat tänä keväänä työaikaan esimerkiksi kaupan alalla, kiinteistöpalvelualalla, matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluissa, vartiointialalla, hiusalalla ja RAY:n työehtosopimuksessa.

Kaupan ala


Kaupan alalla seuraavat työaikaa lyhentävät päivät vuonna 2015 ovat: pitkäperjantai (3.4.), pääsiäismaanantai (6.4.), vapunpäivä (1.5.), helatorstai (14.5.) ja juhannuspäivä (20.6.) ovat työaikaa lyhentäviä arkipyhäpäiviä.

Työajan lyhennys toteutetaan antamalla vapaapäivä arkipyhäviikolla, kahdella edeltävällä viikolla, kahdella seuraavalla viikolla tai tasoittumisjärjestelmän aikana.

Työntekijä on oikeutettu arkipyhälyhennykseen edellyttäen, että työsuhde ennen arkipyhää on kestänyt vähintään kuukauden.

37,5 tuntia tekevä (kokoaikainen)

Kokoaikaisella työntekijällä em. arkipyhät vähentävät kyseisen viikon tai tasoittumisjärjestelmän työpäivien määrää yhdellä ja työtuntien määrää 7,5:llä.

Alle 37,5 tuntia (osa-aikainen)

Osa-aikaiselle työntekijälle annetaan arkipyhäviikon työajan lyhennys joko rahakorvauksena tai palkallisena vapaana. Rahakorvaus tai työajan lyhennys lasketaan jakamalla työsopimuksessa sovittu viikkotyöaika 5:llä. Esimerkiksi jos työsopimuksessa sovittu viikkotuntimäärä on 30, se jaetaan viidellä ja työajan lyhennys on 6 tuntia.

Vuosiloma

Huomioithan, että myöskään lomapäiviksi ei lasketa pyhäpäiviä, pääsiäisenä pääsiäislauantaita, vapunpäivää, juhannuksena juhannusaattoa.

Lue lisää: Arkipyhäviikon työajan lyhennykset kaupan alalla

Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut (työntekijät/esimiehet)

JP-päivät

Majoitus- ja ravitsemisalan työntekijät ja esimiehet ansaitsevat JP-päivän kevään aikana pitkäperjantaista, vapunpäivästä ja helatorstaista. Lyhennykseen ei ole oikeutta keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevillä eikä työntekijöillä, joiden työsuhde ei ole kestänyt vähintään yhtä kuukautta ennen kyseessä olevaa juhla- ja pyhäpäivää.

Työajan lyhennykseen on oikeus työntekijällä, joka on työskennellyt vähintään yhden kokonaisen työvuoron viikolla, jolle edellä mainittu juhla- ja pyhäpäivä sijoittuu. Työviikkohan alkaa maanantaista 00.00 ja päättyy sunnuntaihin 24.00. Mikäli työvuoro osuu kahdelle eri viikolle, katsotaan sen sijoittuneen sille viikolle, jolla työvuoro on alkanut.

Työvuoroon rinnastetaan myös tasoitusvapaa, viikolta toiselle siirretty X-päivä, JP-vapaa ja lomaltapaluurahavapaa.

Osa-aikatyöntekijän JP -päiväkorvauksen määrä lasketaan suhteellisesti siten, että kyseistä juhla- tai pyhäpäivää edeltävän kolmen täyden kolmiviikkoisjakson työaika jaetaan luvulla 45, ellei tämän jakson pituudesta sovita jotain muuta työehtosopimuksen 30§:n mukaisesti.

Vuosiloman vaikutus työaikaan arkipyhäviikolla 2015

vaikutus työaikaan, jos kuuden (6) päivän loma osuu pääsiäisviikolle

Ma  Ti   Ke  To  Pe   La  Su  Ma   Ti   Ke   To   Pe  La  Su Ma  Ti  Ke To Pe La  Su 
 L   L    L     L      -      -      -   -       L    L


Maanantain ja perjantain välisiä, vuosilomapäiväksi luettavia päiviä on yhteensä 6 kpl. Lyhentävä vaikutus on 6 x 7,4 tuntia = 44,4 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyvät pitkäperjantai ja pääsisäismaanantai joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 2x7,4 eli yhteensä 14,8 tuntia. Jakson jäljelle jäävä työaika (111–59,2) on yhteensä 51,8 tuntia.

vaikutus työaikaan, jos kuuden (6) päivän loma osuus vappuviikolle

Ma  Ti   Ke    To   Pe    La    Su   Ma  Ti  Ke  To Pe  La  Su

 Ma Ti  Ke  To  Pe La Su

L     L     L     -L     -      L      -    L                     

Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 5 x 7,4 t eli yhteensä 37 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy helatorstai, jonka jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,4 t. Jakson jäljelle jäävä työaika (111–44,4) on yhteensä 66,6 tuntia.

vaikutus työaikaan, jos kuuden (6) päivän loma osuus helatorstaiviikolle

Ma  Ti  Ke  To  Pe  La  Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su
L    L    L     -    L     L    -  L


Jaksossa on maanantain ja perjantain väliselle ajalle sijoittuvia vuosilomapäiviä yhteensä 5 kpl, joiden jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 5 x 7,4 t eli yhteensä 37 tuntia. Lisäksi vuosilomajaksoon sisältyy helatorstai, jonka jakson työaikaa lyhentävä vaikutus on 7,4 t. Jakson jäljelle jäävä työaika (111–44,4) on yhteensä 66,6 tuntia.

Korotetunpalkan maksaminen arkipyhäviikoilla

Sunnuntai-, pyhä-, ja aattotyö

Sunnuntai- ja pyhätyöstä maksetaan peruspalkka, ilta-, yö-, sekä varavastaavanlisät 100 %:lla korotettuna. Tällaisia pyhäpäiviä ovat mm. pitkäperjantai, pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä ja helatorstai.

Pääsiäislauantaina klo 15.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan peruspalkka sekä ilta- ja varavastaavanlisät 50 %:lla korotettuna.

Kiinteistöpalveluala

Kiinteistöpalvelualalla pääsiäisen aika antaa joillekin lisää vapaita, mutta joidenkin on oltava töissä. Tässä lyhyesti, mitä työehtosopimukseen ja vuosilomalakiin on asiasta kirjattu.

TYÖEHTOSOPIMUS

Arkipyhäkorvaus

Pitkäperjantai on tuntipalkkaiselle arkipyhäkorvattava päivä, samoin toinen pääsiäispäivä. 37,5 / 40 tuntia tekevälle korvaus määräytyy 7,5 / 8 tunnin mukaan.

Alle 37,5 tuntia tekevälle korvaus määräytyy keskimääräisen viikkotyöajan suhteessa kokoaikaiseen.

Esimerkki:

Jos keskimääräinen viikkotyöaika on 30 t, korvausta tulee 7,5 t x (30 / 37,5) eli 6 tunnilta.

Mikäli työntekijä joutuu olemaan työssä pitkäperjantaina tai toisena pääsiäispäivänä, maksetaan hänelle 100 prosentilla korotettu palkka.

Vapaat

Pääsiäislauantai on vapaapäivä, ellei työtä tehdä kohteessa, jossa toiminta jatkuu katkeamattomana.

Pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan 50 prosentilla korotettua palkkaa.

Sunnuntaityö

Sunnuntaina ja kirkollisina juhlapäivinä (pitkäperjantai ja toinen pääsiäispäivä) tehdystä työstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka.

VUOSILOMALAKI

Pääsiäislauantaita ei poikkeuksellisesti lasketa lomapäiväksi, vaikka se arkipäivä onkin. Pitkäperjantaita eikä toista pääsiäispäivää ei lasketa lomapäiviksi, koska ne eivät ole arkipäiviä.

Vartiointiala

Pääsiäisen, vapun ja helatorstain arkipyhät lyhentävät vartiointialan työaikaa seuraavasti:

Toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä ja helatorstai lyhentävät jaksojen työaikaa, mikäli työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuukautta ennen kyseistä arkipyhää ja hän ollut töissä työvuorolistan mukaisesti molemmin puolin arkipyhää tai ainakin toisena näistä päivistä, mikäli poissaolo on johtunut hyväksyttävästä syystä.

Yksi arkipyhä lyhentää kuukausipalkkaisen työntekijän työaikaa 8 tunnilla, viitenä päivänä viikossa työskentelevän osa-aikaisen työaikaa lyhennetään suhteutettuna 120 tunnin työaikaan ja muille osa-aikaisille maksetaan työvuoron mukainen arkipyhäkorvaus enintään 8 tunnilta, mikäli hän on töissä arkipyhänä. Arkipyhän palkka maksetaan KTA:lla.

Arkipyhälyhennys annetaan lyhentämällä kyseisen jakson työaikaa työvuoro kerrallaan tai 30.4.2016 mennessä työnantajan määräämänä aikana.

Huomioi sunnuntaikorotukset pyhäpäiviltä ja erityislauantaikorotus pääsiäislauantaina ja vapunaattona tehdystä työstä (tes 30§) ja että arkipyhävapaa on työaikaan rinnastettavaa työaikaa ylityökorvauksien laskennassa.

Vuosiloma

Mikäli työntekijä on vuosilomalla pääsiäisviikoilla, lomapäiviksi ei lasketa pitkäperjantaita, pääsiäislauantaita, sunnuntaita eikä pääsiäismaanantaita. Lomapäiviksi ei lueta myöskään vapunpäivää eikä helatorstaita.

 

Hiusala

Hiusalan työehtosopimuksen arkipyhämääräykset muutettiin 1.2.2014 alkaen vuosivapaajärjestelmäksi, jonka mukaan työntekijä ansaitsee vuosivapaata tehtyjen työtuntien mukaisesti.

Vapaan kertyminen vuonna 2015

Vapaata kertyy 1.1.2015 alkaen tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien työssäoloajalta seuraavasti:

vapaan lukumäärä päiviä (à 7,5 tuntia)  7,5 tunnin vapaan ansaintakynnykset tunteina
1 217
2 434
3 651
4 868
5 1085
6 1302
7 1519
8 1736

Työssäolon veroinen aika

Laskettaessa ansaitun vapaan määrää työtunteihin rinnastetaan työstä poissaoloaika, jolta työnantaja on lain tai tämän työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan.

Myös työehtosopimuksen 38§:n mukaiset poissaolot rinnastetaan työssäolon veroiseksi ajaksi.

Vapaan antaminen

Edellä mainitun perusteella kertyneet vapaapäivät annetaan kokonaisina päivinä kertymävuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Yksi vapaapäivä vastaa 7,5 tunnin vapaata. Vapaapäivät annetaan yhdessä tai useammassa erässä työnantajan määräämänä aikana, ellei työnantajan ja työntekijän kesken erikseen sovita jostakin muusta vapaapäivän antamistavasta.

Kokoaikatyöntekijän osalta yhden vuosivapaapäivän sisältävän viikon työaika on 4 pv / 30 t. Osa-aikaisen vapaapäivän pituus on myös 7,5 tuntia. Sovittua viikkotyöaikaa lyhennetään 7,5 tunnilla.

Etukäteen voidaan sopia annettavaksi enintään viisi vapaapäivää eli 37,5 tuntia.

Osa-aikatyöntekijälle voidaan vapaa sopia maksettavaksi rahakorvauksena. Korvaus tulee maksaa viimeistään kertymävuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Vapaan ajankohdasta ilmoittaminen

Ilmoitus vähintään kolmen päivän mittaisesta vapaasta on annettava työntekijälle 2 viikkoa ennen vapaan antamista, käytännössä siis tuolloin annettavassa työvuoroluettelossa.

Mikäli työntekijä sairastuu työvuoroluetteloon merkityn vuosivapaan aikana, katsotaan vuosivapaa annetuksi.

Ansionmenetyksen korvaaminen

Työntekijälle maksetaan lyhennyksen ajalta palkka voimassa olevan keskituntiansion (KTA) mukaan.

Tällä hetkellä voimassa oleva keskituntiansio lasketaan 1.7.—31.12.2014 tehtyjen työtuntien ja ansaitun palkan (peruspalkka, lisät, provisiot ym.) perusteella.

Mikäli työsuhde ei ole ollut voimassa laskentajakson aikana, lasketaan KTA työsuhteen aikaisten työtuntien ja niistä maksetun palkan perusteella.

Huomioi aattolisä mikäli työskentelet kiirastorstaina tai helatorstaita edeltävänä päivänä klo 15.00 jälkeen ja aattovapaat (tes 31§) Aattovapaa määräykseen ei tullut muutoksia ja edelleenkin aattovapaa katsotaan saaduksi, mikäli kyseinen aatto on vapaapäivä, vuosivapaapäivä tai vuosilomapäivä.

Vuosiloma

Mikäli työntekijä on vuosilomalla pääsiäisviikoilla, lomapäiviksi ei lasketa pitkäperjantaita, pääsiäislauantaita, sunnuntaita eikä pääsiäismaanantaita. Mikäli vähintään kuuden päivän vuosiloma alkaa maanantaina 30.3. on viimeinen lomapäivä keskiviikkona 8.4. Tällöin loman päättymisviikolle on annettava vapaapäivä. Jos ko. loma on sijoitettu niin, että se päättyy lauantaina, on sitä seuraava sunnuntai järjestettävä vapaapäiväksi.
Mikäli työntekijä on vuosilomalla vappuviikolla tai helatorstaiviikolla ei vapunpäivää eikä helatorstaita lasketa lomapäiviksi.

RAY

Arkipyhät

Kuukausipalkkainen ansaitsee arkipyhävapaata kaksi päivää jokaista täyttä vuosineljännestä kohdin. Vapaat on annettava kyseisellä tai seuraavalla vuosineljänneksellä. Tasoittumisjakson työaika lyhenee vapaan määrällä.

Vuosiloma

Mikäli työntekijä on vuosilomalla pääsiäisviikoilla, lomapäiviksi ei lasketa pitkäperjantaita, pääsiäislauantaita, sunnuntaita eikä pääsiäismaanantaita.

Hiihtokeskusala

Korotetun palkan maksaminen arkipyhäviikoilla

Sunnuntai- ja pyhätyöstä maksetaan peruspalkka, ilta-, yö-, sekä olosuhdelisät 100 %:lla korotettuna. Tällaisia pyhäpäiviä ovat mm. pitkäperjantai, pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä ja helatorstai.

Pääsiäislauantaina sekä vappuaattona klo 15.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan peruspalkka sekä ilta- ja olosuhdelisät 50 %:lla korotettuna.

 

Golf-ala

Pitkäperjantai ja vapunpäivä lyhentävät työaikaa. Lyhennyksen edellytyksenä on, että työsuhde on kestänyt vähintään 4 kuukautta ennen arkipyhää ja että työntekijä on ollut työssä arkipyhäviikolla. Lyhennykseen on oikeutettu myös työntekijä, jolle ennen ko. arkipyhää voimassaolevasta ja sitä edeltäneistä samaan työnantajaan olleista työsuhteista on kertynyt vähintään neljän kuukauden pituinen työsuhde ja joka välittömästi ennen arkipyhää on ollut työsuhteessa vähintään kaksi viikkoa (noudatetaan 1.2.2010 jälkeen alkaneisiin työsuhteisiin).

Jos työntekijä on poissa sellaisena arkipyhänä, joka ei lyhennä työaikaa, tasoitetaan näin tekemättä jäänyt työ arkipyhää edeltävien tai sitä seuraavien työaikajaksojen aikana.

Korotetun palkan maksaminen arkipyhäviikoilla

Sunnuntai- ja pyhätyöstä maksetaan peruspalkka 100 %:lla korotettuna. Tällaisia pyhäpäiviä ovat mm. pitkäperjantai, pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä ja helatorstai.

Vappuaattona tehdystä työstä maksetaan peruspalkka 50 %:lla korotettuna.

Ohjelmapalveluala

Korotetun palkan maksaminen arkipyhäviikoilla

Sunnuntai- ja pyhätyöstä maksetaan peruspalkka 100 %:lla korotettuna. Tällaisia pyhäpäiviä ovat mm. pitkäperjantai, pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä ja helatorstai.

Huvi-, teema- ja elämyspuistot

Työntekijä ansaitsee arkipyhistä johtuvia lisävapapäiviä (AP-vapaat), kun työsuhde on yhdenjaksoisesti kestänyt 6 kuukautta. Vapaata ansaitaan yksi jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, heinäkuuta lukuun ottamatta.

Korotetun palkan maksaminen arkipyhäviikoilla

Sunnuntai- ja pyhätyöstä maksetaan peruspalkka, ilta-, yö-, sekä varavastaavanlisät 100 %:lla korotettuna. Tällaisia pyhäpäiviä ovat mm. pitkäperjantai, pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä ja helatorstai.

 

Avecran junapalveluahenkilökunta

Korotetunpalkan maksaminen arkipyhäviikoilla

Sunnuntai- ja pyhätyöstä maksetaan peruspalkka, ilta-, yö-, sekä varavastaavanlisät 100 %:lla korotettuna. Tällaisia pyhäpäiviä ovat mm. pitkäperjantai, pääsiäispäivä ja toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä ja helatorstai.

Pääsiäislauantaina sekä vappuaattona klo 15.00 jälkeen tehdystä työstä maksetaan peruspalkka sekä ilta- ja olosuhdelisät 50 %:lla korotettuna.

Aiheeseen liittyvät