Uutinen - 17.03.2016 klo 16.53

Kysymyksiä ja vastauksia kilpailukykysopimuksesta

Kokosimme oheen soveltamisneuvotteluihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.

Miksi PAM lähti mukaan soveltamisneuvotteluihin?

PAM on nyt sanonut kyllä soveltamisneuvottelujen aloittamiselle. Varsinainen päätös kilpailukykysopimukseen osallistumisesta tehdään soveltamisneuvottelujen pohjalta, toukokuun loppuun mennessä. Soveltamisneuvottelujen aikana voimme vaikuttaa alojemme erityiskysymyksiin. Haluamme olla mukana neuvotteluissa, joissa asioista sovitaan.

PAMin hallitus päätyi kuitenkin siihen, että on viisasta pelata nyt ne kortit, jotka ovat omissa käsissä. Oletus on, että neuvotellen voimme saavuttaa paremman lopputuloksen kuin, mitä maan hallituksen yksipuoliset toimet tarkoittaisivat. Palkansaajien keskinäistä solidaarisuutta on myös syytä vaalia. Emme siis halua olla esteenä muiden neuvotteluille.

Pakkolait on jo yhteiskunnassa käytyjen keskustelujen perusteella vedetty pois. Tätä PAMin hallitus pitikin välttämättömänä. Myös muiden maan hallituksen ja työnantajien toimien pitää tukea säälliseen lopputulokseen pääsemistä. Maan hallituksen on ryhdyttävä toimiin, joilla yritysten investointeihin saadaan vauhtia ja työpaikkojen määrä todellisuudessa kasvaa.  

Soveltamisneuvottelujen aikana pystymme katsomaan, toteuttaako hallitus lupauksensa. Myös yritysten on otettava vastuuta siitä, että uusia työpaikkoja synnytetään Suomeen sopimuksen myötä. Soveltamisneuvottelujen aikana työnantajien on osoitettava, että heillä on halua myös työntekijöiden tarpeiden huomioon ottamiseen.

PAM edellyttää, että maan hallitus poistaa kilpailukykysopimuksessa todetut lisämenoleikkaukset, veronkiristykset sekä toteuttaa veronkevennykset. Veronkevennysten odotetaan painottuvat pieni- ja keskituloisiin, kuten maan hallituksen ohjelmassa todetaan.

Mikä kilpailukykysopimus?

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat neuvotelleet kilpailukykysopimuksesta. Neuvotteluihin lähdettiin maan hallituksen asettamien tavoitteiden pohjalta. Neuvotteluita on käyty pääosin SAK:n esityksen pohjalta. Nyt saavutettuun neuvottelutulokseen otettiin SAK:n esityksestä mukaan esimerkiksi paikallisen sopimisen pelisääntöjen sopiminen työehtosopimuksilla. Vaihtoehto on, että hallitus pakottaisi paikalliseen sopimiseen lainsäädännöllä.  SAK esitti myös työnantajamaksujen osittaista siirtoa työntekijöille ja aikuiskoulutustuen leikkausten pienentämistä.

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä, lisätä talouskasvua, luoda uusia työpaikkoja, tukea julkisen talouden sopeuttamista ja edistää paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta. Sopimuksen edellytyksenä on, että sillä korvataan hallituksen valmistelemat ns. pakkolait. Samoin työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus peruuttaa hallitusohjelmassa mainitut yhteiskuntasopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä toteuttaa hallitusohjelmassa mainitut tuloveronkevennykset. Sopimuksella pyritään edistämään paikallista sopimista työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

Miten eteenpäin?

Samalla kun PAMin hallitus päätti lähteä liittokohtaisiin soveltamisneuvotteluihin, se kävi lähetekeskustelun neuvotteluiden tavoitteista. Soveltamisneuvotteluissa mukaan voidaan ottaa myös muita kuin kilpailukykysopimuksen mukaisia asioita.

PAM edellyttää, että työnantajat ryhtyvät neuvotteluissa aidosti hakemaan ratkaisua ainakin seuraavista asioista, jotta se voi lähteä neuvotteluihin.

  1. Osa-aikatyöntekijöiden asema pitää turvata työajan pidentämisestä neuvoteltaessa.

Kilpailukykysopimuksessa todetaan, että keskimääräistä vuosityöaikaa pidennetään 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta kokoaikaisille.

  1. Selviytymislauseke on saatava sellaiseksi, ettei siitä muodostu palkanalennusautomaattia eikä yritysten välinen kilpailu vääristy.

Selviytymislauseke on kilpailukykysopimuksessa osa paikallisen sopimisen kehittämistä. Sitä voidaan käyttää, jos työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka johtaisivat työpaikkojen vähenemiseen, ja niitä turvataan työehtoja sopeuttamalla. Lausekkeen käytön ehdoista ja sen sisällöstä sovitaan tes-neuvotteluissa.

  1. Luottamusmiesten oikeuksista tässä yhteydessä on sovittava siten, että heillä on todelliset mahdollisuudet olla tasavertainen neuvottelukumppani yritysjohdon kanssa.
  2. Oma ilmoitus lyhyissä sairauspoissaoloissa on kirjattava työehtosopimuksiin.

Neuvottelutavoitteita valmistellaan PAMin sopimusalatoimikunnissa sekä ammattiosastoille ja luottamusmiehille toteutettavalla kyselyllä. Kilpailukykysopimuksen mahdollisilla tes-muutoksilla ei saa olla kustannusvaikutuksia. Tämä merkitsee myös sitä, ettei työehtosopimusta voi heikentää.

Päätöksen PAMin osallistumisesta kilpailukykysopimukseen tekee liiton hallitus soveltamisneuvottelujen lopuksi, 31.5. mennessä. PAM selvittää jäsenten näkemyksiä sopimuksista sekä kuulemaan valtuustoa ennen kuin se käsittelee mahdollisia neuvottelutuloksia hallituksessa toukokuussa.

PAM kuten muutkin ammattiliitot ilmoittavat keskusjärjestölle 31.5. kilpailukykysopimuksen mukaisista neuvottelutuloksista ja siitä, osallistuvatko ne kilpailukykysopimukseen. Sen jälkeen keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuuden ja ilmoittavat siitä valtioneuvostolle 1.6. Sopimus raukeaa, jos se ei ole riittävän kattava.

Miksi neuvottelutulos sisältää työehtojen heikennyksiä?

Maan hallitus esitti syksyllä Suomen talousongelmien ratkaisuksi ns. pakkolakeja. Ne olisivat leikanneet palkansaajien työehtoja kohtuuttomasti ja epätasaisesti sekä tehneet työmarkkinoista vaikeasti ennakoitavat ja epävakaat. Hallitus ei olisi vetänyt pakkolakeja tai niitä vastaavia toimia pois, elleivät palkansaajakeskusjärjestöt olisi olleet valmiita joihinkin työehtojen heikennyksiin. Nyt neuvoteltu sopimus on reilumpi kuin esitetyt pakkolait.

Pakkolakien ongelma on, että heikennykset olisivat tulleet lakiin. Työehtoihin tehtyihin muutoksiin PAM voi itse toiminnallaan vaikuttaa neuvottelupöydässä.

Maan hallitus ei ole luopunut kilpailukykytavoitteestaan, joten oletettavasti se olisi kehittänyt sille korvaavia toimia, joihin työmarkkinaosapuolilla ei ole vaikutusvaltaa.

Suomen talouskasvu on ollut erittäin heikkoa tai jopa negatiivista vuodesta 2008 lähtien. Samaan aikaan työttömien määrä on kasvanut yli 150 000:lla ja työttömänä on nyt lähes 370 000 ihmistä.

Miten tähän on tultu?

Suomen hallitus esitteli keväällä 2015 hallitusohjelmansa, johon oli kirjattu tavoite Suomen hintakilpailukykyä parantavasta yhteiskuntasopimuksesta. Syyskuussa hallitus esitteli oman kilpailukykypakettinsa, jolla oli tarkoitus saavuttaa viiden prosentin hintakilpailukykyhyppy. Palkansaajakeskusjärjestöt ilmoittivat tekevänsä yhteisen yhteiskuntasopimusehdotuksen, joka korvaisi hallituksen esittämät ns. pakkolait. Myöhemmin syyskuussa SAK esitteli oman ehdotuksensa Suomen kilpailukykyä parantavaksi työmarkkinasopimukseksi. EK vetäytyi neuvotteluista joulukuussa ja ilmoitti valmiudesta neuvotella uudelleen tammikuun loppupuolella. Myöhemmin työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelivat kilpailukykysopimuksesta, josta päästiin neuvottelutulokseen 29.2., sopimukseen saatiin mukaan mm. paikallinen sopiminen, joka muutoin olisi edennyt lainsäädäntöteitse. Ks. lisää http://www.sak.fi/ajankohtaista/neuvottelutilanne/tahan-mennessa-tapahtunut

Lisätietoa

PAM aloittaa neuvottelut tiukoilla vaatimuksilla

Lisätietoja kilpailukykysopimuksesta SAK:n sivuilla.