Uutinen - 17.09.2015 klo 14.10

Miksi SAK ja PAM eivät neuvottele?

Olemme valmiita edelleen neuvotteluteitse parantamaan Suomen kilpailukykyä tavalla, joka ei riistä naisvaltaisia aloja, vaan lisää ostovoimaa ja Suomen kilpailukykyä, PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemi sanoo.

Hallitus on patistanut työmarkkinajärjestöjä etsimään vaihtoehtoisia keinoja hallituksen esityksille. Viimeksi keskiviikkona Sipilä vetosi työmarkkinajärjestöihin. Monessa puheenvuorossa on myös väitetty, että neuvotteluvälit ovat huonot ja työmarkkinajärjestöt eivät ole saaneet muutoksia aikaan. PAMin järjestöjohtaja Niina Koivuniemi kumoaa nämä väitteet.

- Olemme neuvotelleet, tehneet neuvotteluihin esityksiä. Olemme valmiita edelleen neuvotteluteitse parantamaan Suomen kilpailukykyä tavalla, joka ei riistä naisvaltaisia aloja, vaan lisää ostovoimaa ja Suomen kilpailukykyä.

Koivuniemi luettelee myös pitkän listan toimia, joita työmarkkinajärjestöt ovat ratkaisseet neuvottelemalla.

- Teimme vuonna 2011 raamisopimuksen, jolla sovittiin palkoista ja työehdoista, vuonna 2012 työurasopimuksen, jolla linjattiin mm. eläkeuudistuksen valmistelu, vuonna 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen, jolla sovimme yksikkötyökustannusten kasvattamisesta 3 prosenttia hitaammin kuin Saksassa. Vuonna teimme 2014 eläkeratkaisun, jolla eläkkeellesiirtymiseen odote nousee sovitusti vähintään 62,4 vuoteen ja kestävyysvaje supistuu yhdellä prosenttiyksiköllä sekä vuonna 2015 työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkon.

Moni odottaa ay-liikkeen vaihtoehtoa ja esityksiä. Koivuniemi kertoo, että ay-liike on antanut pitkän listan esityksiä, joilla voidaan lisätä työpaikkoja, vahvistaa valtiontaloutta ja lisätä yritysten kannattavuutta.

- Ay-liike toi yhteisen esityksen yhteiskuntasopimusneuvottelujen tunnusteluun. Työnantajat ja hallitus olivat kuitenkin päättäneet etukäteen tavoitteesta ja toimenpiteistä, jolloin todellista neuvottelua ei olisi tapahtunut.

PAMilla oli omia tavoitteita, jotka olivat ay-liikkeen yhteisellä listalla. Näistä tavoitteista Koivuniemi pitää tärkeänä erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien aseman parantamista.

- Tavoittelimme alipalkkauksen kriminalisointia, joka olisi poistanut epärehellistä kilpailua ja lisännyt valtiolle verotuloja. Haimme myös 0-sopimustuntien, pätkätöiden ja vuokratyön ehtojen tiukentamista, jolloin ihmiset olisivat voineet elää palkallaan, eikä hakea toimeentuloa sosiaaliluukuilta. Lisäksi halusimme harmaan talouden ja veroja kiertävät yritykset kuriin, joka olisi suoraan lisännyt valtion tuloja.