Uutinen - 26.03.2015 klo 16.42

Nollatuntisopimukset saivat risuja eduskuntavaaliehdokkailta

Nollatuntisopimukset saivat risuja eduskuntavaaliehdokkailta

Tarja Filatov, Paula Lehtomäki, Elina Lepomäki, Leo Stranius ja Silvia Modig ruotivat osa-aikatyön ongelmia ja mahdollisuuksia PAMin keskustelutilaisuudessa. Heistä jokainen kertoi joskus tehneensä osa-aikatyötä.

PAMin eduskuntavaalipaneelin osallistujat ratkaisisivat osa-aikatyön ongelmia mm. perustulolla, vanhempainvapaiden tasaisemmalla jakamisella sekä laittamalla rajat nollatuntisopimuksille.

Noin 370 000 suomalaista tekee osa-aikatyötä, ja nollatuntisopimuksella työskentelee jo noin 83 000 suomalaista. Lähes kolme neljästä vastentahtoisesti osa-aikatyötä tekevistä on naisia, ja suuri osa heistä työskentelee palvelualalla.

Väestöliiton tutkijan Anneli Miettusen mukaan osa-aikatyön haasteina ovat esimerkiksi toimeentulon riittämättömyys ja työajat.

- Meillä Suomessa osa-aikaisen työtunnit ovat vähäisempiä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Lisäksi työvuorot ovat usein iltaisin, varhain aamuisin tai viikonloppuisin, mikä voi olla vaikeasti yhteensovitettavissa esimerkiksi lastenhoidon kanssa, Miettunen taustoitti PAMin ja Ajatuspaja e2:n osa-aikatyöhön liittyvässä paneelissa.

Pienet tulot näkyvät myös pienenä eläkkeenä. Miettisen mukaan osa-aikatyöntekijän eläke jää noin 6-7 prosenttia pienemmäksi kuin kokoaikatyöntekijällä.

Silvia Modig (vas) kertoi pitävänsä osa-aikatyötä tasa-arvokysymyksenä.

- Se vaikuttaa työntekijän palkkakehitykseen, työmarkkina-asemaan ja eläkkeeseen. Perustulo helpottaisi osa-aikatyöntekijöiden toimeentulo-ongelmia.

Sen sijaan Elina Lepomäki (kok) kysyi, missä on ongelma, kun kolme neljäsosaa osa-aikatyöntekijöistä työskentelee osa-aikaisena vapaaehtoisesti. Hän ehdotti perustiliä uudeksi sosiaaliturvan muodoksi. Paula Lehtomäki (kesk) haluaisi tehdä sosiaaliturvan ja pienten palkkojen yhteensovittamisen nykyistä kannattavammaksi.

”Nollatuntisopimukset vaarallisia”

Tarja Filatov (sd) korosti, että osa-aikatyön ja muun elämän organisointi voi olla ongelma varsinkin yksinhuoltajille.

- Nollatuntisopimukset pitäisi saada työaikalainsäädännön piiriin. Jos työ on hyvin ennakoimatonta, myös oma elämä muuttuu ennakoimattomaksi. Tämä voi tehdä perheen ja työelämän yhteensovittamisen vaikeaksi.

Silvia Modig oli samoilla linjoilla. Nollatuntisopimukset sotivat hänen mukaansa työehtosopimuksiin perustuvaa työmarkkinamallia vastaan. Työnantajan vastuuta pitää Modigin mielestä lisätä.

- Nollatuntisopimukset ovat todella vaarallisia. Ne jättävät irtisanomissuojan ja sairauspäivärahan ulkopuolelle. Vaikka työtunteja ei olisi todellisuudessa ollut, voi irtisanoutuessa joutua karenssiin.

Myös Leo Stranius (vihr) kertoi suhtautuvansa kriittisesti nollatuntisopimuksiin. Hän luonnehti niitä "todella vastenmielisiksi", jos ne tarkoittavat karenssia tai sosiaaliturvan heikkenemistä.

Myös sääntely ja sen tarpeellisuus puhutti panelisteja. Elina Lepomäki olisi valmis purkamaan työmarkkinoihin kohdistuvaa sääntelyä kovalla kädellä. Modig taas painotti, että normit ja sääntely on tarkoitettu suojelemaan ihmisiä, luontoa ja työntekijöitä. Stranius kaipaa 6+6+6-mallia vanhempainvapaiden tasaisempaan jakamiseen.

- Harvaa katuu kuolinvuoteellaan sitä, että oli liikaa lasten kanssa ja liian vähän töissä, Stranius sanoi.

PAMin 2. varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen korosti, että esimerkiksi kaupan alalla ja siivousalalla suuri osa osa-aikatyöntekijöistä haluaisi lisää työtunteja.

- Sääntelyn tarkoitus on suojella heikompaa osapuolta, Julkunen päätti.

Kirjoittanut: Annemari Anttila