Uutinen - 26.04.2013 klo 10.25

Ohjeita kauppojen poikkeusluvallisia aukioloja varten

Kauppojen poikkeusluvin haetut aukioloajat helatorstaina ja helluntaina herättävät kysymyksiä joka vuosi. Usein kysytään sitä, miten näinä päivinä työskentely korvataan. Täältä löydät vastauksia useimmin esitettyihin kysymyksiin.

Tulevan helatorstain (9.5.) ja helluntain (19.5.) poikkeuslupa-aukiolo on herättänyt taas kysymyksiä. Yhtenä on toistunut epätietoisuus työskennellyn päivän korvaamisesta.  Seuraavassa muutama muistutus aiheesta:

- näinä päivinä tehdystä työstä tulee maksaa 100 % korotettu palkka, kuten aina sunnuntain tai kirkollisena juhlapyhänä tehdystä työstä (kirkollisen juhlapyhän sattuessa sunnuntaiksi siitä ei kuitenkaan koskaan makseta 100 % 100 % korotusta).

- mikäli työskentely helatorstaina ja helluntaina on ollut mahdollista vain aluehallintoviraston aukioloon myöntämällä poikkeusluvalla, se ei sen perusteella tuo mitään muita korotuksia palkkaan tai lisiin  

- tämän lisäksi helatorstai lyhentää (palkallisesti) työaikaa, mutta ei helluntai, koska on aina sunnuntai eikä siten varsinainen arkipyhä.

- muutoin kyseiset päivät ovat "normaaleja" pyhäpäiviä, eli jos työntekijä on antanut suostumuksen työsopimuksessaan sunnuntaityöskentelyyn ei tällainen (poikkeusluvallakaan toteutettu) edellytä erikseen uutta suostumusta työskentelyyn..

Aukiolojen laajentumisen varalta sovittiin vuonna 2009 Kaupan työehtosopimukseen kuitenkin lukuisia työntekijöitä suojaavia määräyksiä:

- sunnuntaina tai kirkollisena juhlapyhänä saa teettää työtä vain, jos siitä on työsopimuksella sovittu tai työntekijä antaa siihen erikseen suostumuksen (10 §),

- kalenterivuoden aikana on annettava vähintään 22 työstä vapaata sunnuntaita (7 § 2.2.),

- työntekijälle annetaan sunnuntai tai kirkollinen juhlapäivä vapaaksi perustellusta perhesyystä hänen ilmoitettuaan siitä ennen työvuoroluettelon laatimista (7 § 2.2),

- työvuoroluetteloa laadittaessa on työntekijälle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä (6 § 5.),

- valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava luottamusmiehelle, tai jollei sellaista ole valittu, työntekijöille tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika (6 § 4.).

Yllä mainittuja määräyksiä tulee valvoa erityisen tarkkaan siellä, missä kauppoja pidetään auki poikkeuslupien perusteella.

Poikkeuslupakäytäntö

Nykyinen laki kauppojen aukioloajoista tuli voimaan joulukuussa 2009, joka mahdollistaa kauppojen varsin vapaan aukiolon. Poikkeuksen tekevät vain juhlapyhät, jolloin kauppojen tulee olla kiinni.  Aluehallintovirastot (AVI) voivat myöntää aukioloon poikkeusluvan, jos hakija pystyy osoittamaan erityiset syyt hakemukselleen.

Aluehallintovirastot myöntävät poikkeuslupia helposti.  Lisäksi eri aluehallintoviranomaiset tekevät päätöksensä ilman koko maan kattavaa koordinointia päätöksistä ja niiden perusteluista. Työntekijöiden edustajia kuten Palvelualojen ammattiliittoa ei päätöksenteossa kuulla eikä meillä ole päätöksiin valitusoikeutta. 

Poikkeuslupia käsitellään kuudessa aluehallintovirastossa, mutta lupien myöntäminen ei ole yhtenäistä. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) harkitsee nyt, olisiko poikkeuslupien myöntäminen syytä keskittää yhteen aluehallintovirastoon.

Suurin osa poikkeusluvista on myönnetty määräaikaisesti messujen, avajaisten tai muiden yleisötapahtumien perusteella. Lisäksi niitä on myönnetty matkailullisin perustein.  Työministeri Lauri Ihalaisen mielestä poikkeuslupien keskittäminen yhteen aluehallintovirastoon varmistaisi yhtenäisen käytännön koko maahan.

PAMin kannalta on hyvä, jos asia etenee näin. Keskittämisellä päästäisiin ehkä eroon räikeimmistä lain henkeä rikkovista poikkeusluvista, koska osa matkailun varjolla tehdyistä hakemuksista on täysin perusteettomia.

Kirjoittanut: Mirka Mäntylä