Vahva ay-liike kaventaa tuloeroja
Ari-Matti Näätänen tutki ay-liikkeen vaikutuksia tuloeroihin ja yritysten kilpailukykyyn. Kuva: Vesa-Matti Väärä
Tutkijan selvityksen mukaan etenkin työehtosopimusten laaja kattavuus näyttää vähentävän köyhyysrajan alapuolella elävien määrää ja tasaavan tuloeroja.
Ammattiyhdistysliike ajaa vain työssäkäyvien palkansaajien etua vähäosaisten työttömien ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kustannuksella. Tällaiseen väittämään törmää usein julkisessa keskustelussa ja sosiaalisen median keskustelupalstoilla.
Tutkija Ari-Matti Näätänen Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitokselta halusi selvittää, pitääkö väittämä paikkansa. STTK:lle laatimassaan selvityksessä hän kysyi, miten ammattiyhdistysliikkeen toiminta vaikuttaa tuloeroihin ja yritysten kilpailukykyyn.
"Hyvinvointivaltion yleisenä tavoitteena pidetään kilpailukyvyn ja tuloerojen tasaamisen yhteensovittamista. Mielestäni on tärkeää tutkia, miten ammattiyhdistysliike tämän tavoitteen toteutumiseen vaikuttaa", Näätänen perustelee.
Hän etsi vastausta kysymykseensä aiemmasta tutkimuksesta ja kansainvälisistä tilastoista. Selvityksessään hän vertaili OECD-maita.
Tuloerojen suhteen selvityksen tulos oli selvä: ammattiyhdistysliikkeen toiminta kaventaa tuloeroja. Sen sijaan yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn ay-liikkeen toiminnalla ei Näätäsen selvityksen perusteella näytä olevan selvää vaikutusta suuntaan eikä toiseen.
Vahvan ay-liikkeen maissa korkea sosiaaliturva
"Tilastoista näkyy selvästi, että palkansaajien korkea järjestäytymisaste ja valtakunnallisten työehtosopimusten laaja kattavuus ovat yhteydessä pieniin tuloeroihin ja köyhyysrajan alapuolella elävien vähäiseen määrään. Erityisen suuri merkitys on työehtosopimusten kattavuudella", Näätänen sanoo.
Esimerkiksi Pohjoismaissa ay-liike on vahva ja köyhiä on suhteellisen vähän. Toista ääripäätä edustavat esimerkiksi Iso-Britannia, Irlanti ja Uusi-Seelanti. Näissä maissa köyhyysrajan alla eläviä on verrattain paljon, mutta työehtosopimukset eivät ole kattavia.
Työehtosopimuksen eli tessin laajalla kattavuudella tarkoitetaan sitä, että valtakunnallisen sopimuksen piirissä on suuri osuus tietyn alan työntekijöistä.
"Tutkimusten perusteella näyttää siltä, että vahvan ay-liikkeen maissa harjoitetaan hyvinvointivaltioille tyypillistä sosiaalipolitiikkaa. Ay-liikkeen toiminta korottaa yleensä sosiaaliturvan tasoa, ja sosiaalimenojen suuri määrä taas näyttää pitävän palkansaajien järjestäytymisasteen melko korkealla", Näätänen selittää.
Epäkohdat esiin
Joissakin maissa työmarkkinajärjestöt ovat vahvasti mukana sorvaamassa yhteiskunnan rakenteita. Esimerkiksi Suomessa niin palkansaajien kuin työnantajien työmarkkinakeskusjärjestöt ovat usein mukana erilaisissa hallituksen asettamissa kolmikantaisissa työryhmissä. Parhaillaan työmarkkinajärjestöt pohtivat sosiaaliturvan uudistamista tällaisessa työryhmässä.
"Ay-liike vaikuttaa tuloeroihin myös julkisen keskustelun kautta. Se näet nostaa esiin esimerkiksi työelämän epäkohtia. Julkinen keskustelu taas vaikuttaa poliittisten puolueiden, erityisesti vasemmistopuolueiden ohjelmiin ja politiikkaan", tutkija perustelee.
"Jos jokaisen pitäisi neuvotella palkkansa itse, voisi aivan samaa työtä tekevien palkoissa olla suuriakin eroja."
Kattavat työehtosopimukset kaventavat tuloeroja myös hyvin konkreettisesti. Tessien taulukkopalkat takaavat kaikille sopimuksen piiriin kuuluville tietynlaiset palkat. Jos jokaisen pitäisi neuvotella palkkansa itse, voisi aivan samaa työtä tekevien palkoissa olla suuriakin eroja.
"Toiset työntekijät ovat parempia neuvottelemaan kuin toiset, ja toisten kanssa työnantaja on valmiimpi neuvottelemaan kuin toisten", Näätänen huomauttaa.
Ay-liike ei karkota ulkomaisia investoijia
Entä se yritysten kansainvälinen kilpailukyky? Heikentääkö aktiivinen ay-liike yritysten asemia kansainvälisillä markkinoilla?
Aiempien tutkimusten tulokset vaihtelevat. Joidenkin tutkimusten mukaan vahvalla ay-liikkeellä on negatiivisia vaikutuksia yritysten kilpailukykyyn, toisten tutkimusten mukaan taas ay-liikkeen työmarkkinoille tuoma vakaus voi olla etu kansainvälisillä markkinoilla.
"Tulkintani mukaan ay-liikkeen asemalla ei näytä olevan selvää vaikutusta kilpailukykyyn. Esimerkiksi liittoon kuuluvien palkansaajien osuudella ei tilastojen mukaan näytä olevan yhteyttä suoriin ulkomaisiin investointeihin. Vahva ay-liike ei siis tilastovertailun perusteella sen paremmin karkota kuin houkuttelekaan ulkomaista rahaa", Näätänen sanoo.
"Järjestäytyminen, liittoon kuuluminen, on yksilölle pieni teko, mutta isossa mittakaavassa järjestäytymisasteella on huomattava yhteiskunnallinen vaikutus."
Liittoon kuuluminen on arjen pieni teko
Näätäsen selvitys ei tue kuvaa itsekkäästä, työttömiä ja yrityksiä sorsivasta ay-liikkeestä.
Miksi tuo kuva kuitenkin elää vahvasti julkisuudessa?
"Tämä kysymys on työn ja pääoman välisen ristiriidan ytimessä. Näen, että keskustelun taustalla on huomattavia valtapoliittisia intressejä", Näätänen uskoo.
Keskusteluun saattaa tutkijan mukaan vaikuttaa myös kiinalaisen ja yhdysvaltalaisen yrityskulttuurin leviäminen maailmalla. Sen paremmin kiinalaiset kuin amerikkalaisetkaan osakkeenomistajat eivät katso hyvällä työntekijöiden järjestäytymistä ammattiyhdistyksiin.
Näätäsen mielestä kaikkien hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta huolta kantavien kannattaisi olla kiinnostuneita ay-liikkeen asemasta ja siitä, miten siitä julkisuudessa puhutaan.
"Etenkin palkansaajien olisi hyvä tiedostaa ay-liikkeen tekemän työn ja tuloerojen välinen yhteys. Järjestäytyminen, liittoon kuuluminen, on yksilölle pieni teko, mutta isossa mittakaavassa järjestäytymisasteella on huomattava yhteiskunnallinen vaikutus."
”Olen samaa mieltä siitä, että vahva sopimusyhteiskunta ja ammattiyhdistysliike tukevat yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta eivätkä ole este talouskasvulle.
Aika ajoin ammattiyhdistysliikettä tosiaan moititaan Suomen julkisessa keskustelussa siitä, että se olisi vain vakituisessa ja kokoaikaisessa työssä olevien asialla. Täällä ay-liikkeen sisällä tällainen ajattelu on tuntunut aina hyvin vieraalta, sillä niin iso osa työstämme on nimenomaan työelämän epäkohtien ja heikossa asemassa olevien tai silpputyötä tekevien aseman parantamista.
Myös puhe siitä, että sopimusyhteiskunta olisi talouskasvun tai työllisyyden esteenä, on hieman jälkijättöistä. Tietynlainen ay-vastaisuus oli kansainvälisessä keskustelussa valtavirtaa joitain vuosikymmeniä sitten. Viime vuosina suunta on selvästi kääntynyt maailmalla. Esimerkiksi OECD sekä Yhdysvalloissa presidentti ja valtiovarainministeri ottavat vahvasti kantaa sen puolesta, että ammattiyhdistysliike on osa oikeudenmukaista yhteiskuntaa.”
”Kyllä Ari-Matti Näätäsen selvityksen tuloksiin on helppo yhtyä. Kattavat työehtosopimukset kaventavat tuloeroja. Esimerkiksi meillä Suomessa on Euroopan mitassa hyvin vähän työssäkäyviä mutta köyhyysrajalla eläviä.
Olen huomannut, että tuloerot on hyvin arvolatautunut aihe. Toiset ovat sitä mieltä, että pienet tuloerot ovat itsessään arvo. Toiset taas ajattelevat, että pienet tuloerot ovat negatiivinen asia eivätkä kannusta etenemään uralla.
Korostaisin, että ammattiyhdistysliikkeen perustehtävä on saada kaikki palkat säälliselle tasolle niin, että kaikilla olisi elämisen ja toimeentulon mahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa nimenomaan satsaamista palkkahaitarin alapäähän.
Ammattiyhdistysliike ei halua estää työnantajaa palkitsemasta henkilöstöään hyvistä suorituksista. Pienipalkkaisten tilipussin kasvattaminen ei tarkoita sitä, että jo ennestään hyvätuloisia ei voisi palkita palkankorotuksilla.”
Teksti: Anu Vallinkoski