Artikkeli - 26.06.2019 klo 12.31
Tasa-arvo

Vaimo vai puoliso, esimies vai esihenkilö? Sillä on väliä, millaista kieltä työpaikalla käytetään

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Jussi Aaltonen, Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo ja Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring listasivat konkreettisia vinkkejä työpaikoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Jussi Aaltonen, Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo ja Monimuotoiset perheet -verkoston johtava asiantuntija Anna Moring listasivat konkreettisia vinkkejä työpaikoille.

Yhdenvertaisuuden edistämiseen tarvitaan työpaikoilla sukupuolineutraalin kielenkäytön lisäksi tahtoa, tietoon pohjautuvaa suunnittelua sekä johdonmukaista organisaatiokulttuurin kehittämistä.

SAK:n, Akavan ja STTK:n järjestämässä Yhdenvertainen työelämä -elämä seminaarissa pureuduttiin Pride-viikolla tasa-arvon edistämiseen työpaikoilla. Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat yhä miettimään suomalaisilla työpaikoilla sitä, missä tilanteissa on turvallista olla oma itsensä.

Seminaarin asiantuntijoiden mukaan yhdenvertaisuus ei synny korulauseilla vaan tasavertaisuuden aktiivisella edistämisellä. Esimerkiksi sillä, millaista kieltä työpaikalla käytetään.

”Kieli muokkaa todellisuutta, ja vaikuttaa siihen miten työyhteisö koetaan. Kielen käyttöä voi harjoitella, esimerkiksi ottamalla käyttöön sukupuolineutraalin ”puoliso” -sanan”, Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo opastaa. Itselleen ei hänen mukaansa kannata olla liian ankara – harjoittelemalla kieleen oppii kiinnittämään huomiota.

Monimuotoiset perheet –verkoston johtava asiantuntija, Anna Moring, kertoo myös harjoittelevansa yhä esimerkiksi "esihenkilö" -sanan käyttöä "esimiehen" sijaan.

Moringin mukaan suomalaisilla työpaikoilla ei tiedetä tarpeeksi monimuotoisista perheistä. Se tulee hänen mukaansa näkyviin erityisesti erilaisissa kriisitilanteissa, kun työpaikalla tarvittaisiin toimintaohjeita, mutta niitä ei ole. Työyhteisön kulttuurin muuttaminen vaatii tahtoa, mutta myös pitkäjänteistä työtä.

Moringin mukaan keskeistä on määritellä perheen käsite mahdollisimman laajasti ja luoda työpaikalle avoin ilmapiiri.

”Perheen merkitys ihmisen elämässä on valtava. Se tuo myös hyvinvointia työpaikalle ja auttaa jaksamaan työtehtävien keskellä”, hän muistuttaa.

Yhdenvertaisuutta voi suunnitella

”Täydellisiä työpaikkoja ei olekaan”, sanoo Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Jussi Aaltonen. Hänen mukaansa monet työpaikat julistavat tukevansa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, mutta pintaa raaputtamalla löytyy puutteita esimerkiksi käytännöissä syrjintätilanteiden varalta. Yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen on hänen mukaansa hyvä työkalu sensitiivisyyden kehittämiseen.

Pelkällä asiakirjalla ei Aaltosen mukaan kuitenkaan tee mitään, vaan työpaikalla tarvitaan aitoa sitoutumista yhdenvertaisuuden edistämiseen. Suunnittelu ei saisi jäädä yhden aktiivisen työntekijän varaan, vaan koko organisaation tulee sitoutua ja osallistua siihen.

Aiemmin yritykset eivät mielellään kertoneet ulos päin niistä käytänteistä, joiden avulla tukivat moninaisuutta organisaatioidensa sisällä. Siihen on kuitenkin tullut viime vuosina muutos, Aaltonen kertoo.

”Nyt on alkanut näkyä se, että hyvistä käytänteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi voidaan olla ylpeitä ja myös kertoa muille. Se voi olla yrityksille myös kilpailuvaltti”

Laki velvoittaa vähintään 30 henkilöä työllistävän työnantajan laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman, mutta myös pienemmissä työpaikoissa yhdenvertaisuuteen tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Aaltosen kannustaakin suunnitteluun kaiken kokoisilla työpaikoilla.

”Vaikka lainmukainen suunnitteluvelvollisuus puuttuisikin, se ei tarkoita sitä, etteikö yhdenvertaisuutta tarvitsisi edistää. Suunnittelun avulla luodaan pelisäännöt muuan muassa sille, miten syrjintätilanteisiin puututaan ja ketkä ovat vastuuhenkilöt.”

8 kysymystä, joiden avulla omalla työpaikalla voi tarttua toimeen:

  1. Pidetäänkö työpaikalla ääntä? Jos haluaa edistää yhdenvertaisuutta, niin siitä täytyy pitää kertoa ja perustella ääneen myös se, miksi se on tärkeää.
  2. Miten työpaikan johto näyttää esimerkkiä? Organisaation johdon malli on ensiarvoisen tärkeää. Työpaikalla voitaisiin järjestää vaikkapa henkilöstön aamukahvit Kansainvälisenä homo- ja transfobian vastaisena päivänä toukokuussa.
  3. Ovatko työpaikan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat ajan tasalla?
  4. Näkyykö tasa-arvon tukeminen työpaikan rekrytointi-ilmoituksissa? Nämä ovat erinomaisia paikkoja viestiä siitä, että työpaikka arvostaa moninaisuutta.
  5. Millaista kieltä työpaikalla käytetään? Olettaako työpaikalla käytetty kieli perheet ja parisuhteet tietynlaisiksi?
  6. Millaisia tiloja henkilöstöllä on käytettävissä? Sukupuolitetut tilat vaikuttavat konkreettisesti työntekijöiden kokemukseen.
  7. Jos työpaikalla on käytössä lomakkeita, joissa kysytään sukupuolta, niin mitä vaihtoehtoja niissä on valittavana? Lomakkeissa tulisi mainita vähintään ”mies”, ”naisen”, ”muu” ja ”en halua kertoa” -vaihtoehdot.
  8. Millaisia työasuja työpaikalla on tarjolla? Onko valittavana ainoastaan naisten ja miesten asuja, vai voisiko niiden sijaan olla vain ”työasuja”, joista kukin saisi valita itselleen sopivimman?

Kysymykset listasi Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

 

 

Teksti: Minna Raitapuro

 

Uusimmat

Suosituimmat