Politiikka - 09.06.2022 klo 19.40

Vasemmistoliiton puoluekokouksessa esillä palvelualoja koskevia teemoja – lue mitä PAM niihin vastaa

Vasemmistoliitto kokoontuu puoluekokoukseensa 10.-12.6.2022, Porissa. Puoluekokous on poliittisen puolueen ylin päättävä taho.

Puoluekokouksessa puolueen jäsenet tekevät merkittäviä päätöksiä puolueen periaatteista ja linjasta sekä siellä käydään poliittista keskustelua, joka määrittää puolueen toimintaa tulevina vuosina. Puoluekokouksissa puolueet valitsevat usein myös puolueen puheenjohtajat ja muut puoluejohdossa toimivat henkilöt.

Poliittiset puolueet ovat vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia Suomessa. Vaaleilla valitut puolueiden edustajat päättävät eduskunnassa laeista ja säädöksistä, jotka vaikuttavat jokaisen ihmisen arkeen. Siksi puoluepolitiikka ja sitä ohjaavat linjaukset vaikuttavat tiivisti myös palvelualoihin ja alan työntekijöhin.

Me PAMissa haluamme omalta osaltamme lisätä poliittisten puolueiden ja näin ollen myös Vasemmistoliiton vaikuttajien tietoutta palvelualojen arjesta ja työntekijöiden työelämään vaikuttavista asioista.

PAM ammattiliittona on palvelualojen asiantuntija, joka kokoaa ja yhdistää palvelualojen työntekijät. Me haluamme parantaa jäseniemme toimeentuloa, työsuhdeturvaa, osaamista ja elämisen laatua. Siksi meille on myös tärkeää se, että palvelualojen työntekijät ovat aktiivisia yhteiskunnan jäseniä ja, että voimme luottaa siihen, että yhteiskunnan turvaverkot toimivat.

Olemme PAMissa perehtyneet tarkasti Vasemmistoliiton puoluekokoukselle osoittettuihin puoluekokousaloitteisiin (122 kpl) ja puoluekokouksen asiakirjoihin. Puolueiden tavoitteissa olisi PAMin mielestä tärkeää ottaa huomioon myös näkökulmia yksityisen palvelusektorin näkökulmia  ja pohtia millaisia vaikutuksia erilaisilla tavoitteilla on  myös palvelualoilla työskentelevien työntekijöiden elämään.


Alta löydät PAMin asiantuntijoiden huomioita ja vastauksia Vasemmistoliiton puoluekokoukselle suunnattuihin aloitteisiin.

Voit seurata tarkemmin kokouksessa käytävää keskustelua Vasemmistoliiton omien sivujen kautta. PAM käy läpi myös muiden puolueiden materiaaleja lähestyvien puoluekokouksien osalta ja julkaisee huomiotaan lähempänä kokouksia. Täältä löydät Vihreiden, Kokoomuksen  ja Keskustan puoluekokouksiin liittyvät julkaisut.

Aloite 37: Vasemmiston tulee olla aktiivinen ja tehdä nostoja työläisten aseman parantamiseksi ja kaikille reilujen työehtojen turvaamiseksi


PAM vastaa:


PAM kiittää Vasemmistoliiton Nokian kunnallisjärjestö ry: tä erinomaisesta aloitteesta. PAM pitää äärettömän tärkeänä aloitteen asettamaa tavoitetta, että esimerkiksi ammattiliittojen esille tuomia työelämän ongelmia tuodaan voimakkaasti esille myös politiikassa. PAM jakaa aloitteen tekijöiden kanssa huolen siitä, että esimerkiksi vuokratyön käytöstä, epätyypillisisistä työsuhteista sekä alhaista palkoista tulisi yleisesti keskustella enemmän kaikkialla.
 

Aloitteiden tekijöiden teemojen lisäksi PAM haluaa kiinnittää erityistä huomiota tällä hetkellä erittäin ajankohtaiseen euroistamiseen ja sen ongelmiin. PAM näkee, että erityisesti silputtua työtä tekevien on tätä nykyä vaikea löytää itselleen puolesta puhujaa puoluekentästä. Mikäli ansiosidonnaisen työssäoloehdon euroistaminen etenee lainsäädännöksi sillä sisällöllä mitä valmistelusta on tietoa välittynyt, niin nykyinen hallitus on kääntämässä selkänsä epävarmassa työmarkkina-asemassa oleville työttömyyskassojen ja monesti samalla myös ammattiliittojen jäsenille. Euroistamisen yhteyteen sovitut n.30 miljoonan säästöt ovat tulossa matalapalkkaisten myyjien ja ravintola-alan osa-aikaisten työntekijöiden kustannuksella. Duunaritaustaiset matalapalkkaiset työntekijät, jotka yrittävät saada toimeentulonsa ilman vaihtoehtoja tehtävässä osa-aikatyössä ja lisäksi maksettavalla työttömyysturvalla (n.100 000 palkansaajaa), näyttävät jääneen katvealueelle puolueiden työmarkkinoita koskevissa huolenaiheissa. Euroistaminen on siis muuntumassa työttömyysturvan leikkaukseksi, joka uhkaa heikentää pienituloisten osa-aikatyötä tekevien ja luovien alojen työntekijöiden turvan tasoa. Pätkätöitä tekevien toimeentulon heikentäminen ei ole lääke työllisyyteen. PAM toivoo Vasemmistoliiton ottavan tämän PAMin esittämän huolen euroistamisesta tosissaan.

Euroistamisen lisäksi haluamme nostaa esille laajan, mutta usein yleisyytensä vuoksi unohtuvan ongelman eli vastentahtoisen osa-aikatyön. Suomessa on kaiken kaikkiaan lähes 470 000 työllistä, jotka työskentelevät osa-aikaisesti.  Esimerkiksi vähittäiskaupan työntekijöistä 45 % on osa-aikaisia. Tilastokeskuksen vuoden 2022 alussa julkaisemien tietojen mukaan osa-aikatyötä tekevistä palkansaajista 31 prosenttia tekee osa-aikatyötä vastentahtoisesti.

 
Vastentahtoinen osa-aikatyö keskittyy aloille, joissa palkat ovat matalia. Kokoaikatyöstä saatava palkka riittäisi usein elämiseen, mutta osa-aikatyöstä saatava palkka ei. Näin suuri osa osa-aikatyöntekijöistä joutuu turvautumaan sosiaaliturvaan. Elämiseen riittämättömiä ansiotuloja paikataan tällä hetkellä muun muassa yleisellä asumistuella, sovitelluilla päivärahoilla sekä viimesijaisimmalla sosiaaliturvan muodolla – toimeentulotuella. On sinänsä oikein, että kansalaisten toimeentulosta pidetään huoli viime kädessä sosiaaliturvan avulla. Työssäkäyville maksettavien sosiaalisten tulonsiirtojen yhteiskunnallinen hintalappu on kuitenkin sietämättömän suuri - lähes 500 miljoona euroa.

 
Osa-aikatyö, vuokratyö ja nollatuntisopimukset, joissa työntekijän on mahdotonta ennakoida työtuntejaan, nakertavat työntekijöiden elämänhallintaa ja luovat heille korostuneen köyhyysriskin. Riski on vakava, sillä jo ennen koronapandemiaa osa palvelualojen työntekijöistä kärsi ruokaturvattomuudesta eli pienien tulojen vuoksi rahat eivät riitä riittävään ja terveelliseen ruokaan. Tilanne heikentää myös suomalaisen työelämän kehittämistä, sillä toimeentulostaan epävarmalla altavastaajalla on korkea kynnys ottaa esiin työssään havaitsemia epäkohtia. Pitkäaikainen osa-aikatyö jättää pitkän varjon, sillä pienistä tuloista kertyy pieni eläke. Eläkeläisköyhyyden tärkeimmät syyt ovat varhain alkanut työkyvyttömyys tai työuran aikaiset pienet tulot. Riippuvuus sosiaaliturvasta jatkuu eläkkeelläkin.

 

Epävarma toimeentulo lisää työntekijän epävarmuutta kaikilla elämän osa-alueilla ja vaikuttaa myös hänen läheisiinsä. Tulevaisuuden suunnittelu, harrastukset ja vaikkapa lisäkoulutuksen hankkiminen ovat usein alisteisia lisätoimeentulon hankkimiselle. Tämä vaikuttaa myös lapsiin. Silpputyötä tekevien työskentelyolosuhteet ovat monesti hankalia. Työvuorot sijoittuvat muita useammin iltoihin, öihin ja viikonloppuihin ja vapaapäivät annetaan yksittäisinä. Lisäansion saamiseksi näiden työntekijöiden on jatkuvasti seurattava tarjolle tulevia tunteja tai tehtävä useampaa työtä.

 

On palvelualojen työntekijöiden ja yhteiskunnan etu, että halukkailla työntekijöillä on mahdollisuus täysipäiväiseen työhön, josta voi saada riittävän toimeentulon ja joka mahdollistaa tasapainon työn ja muun elämän välillä.   Lainsäädännöllä voidaan karsia epäreiluja työn teettämisen tapoja. Osa-aikatyön teettämiselle ei tällä hetkellä vaadita minkäänlaisia perusteita, vaikka tiedetään, että se aiheuttaa yhteiskunnalle monenlaisia isoja kustannuksia. On selvää, että on tilanteita, joissa yrityksen on toimiakseen käytettävä osa-aikatyötä. Näin ei kuitenkaan ole läheskään aina. Laajat aukioloajat antavat laajat mahdollisuuden työvuorosuunnitteluun. PAMin mielestä on selvää, että meidän on pienennettävä osa-aikaisen työn yhteiskunnallista ja yksilökohtaista hintalappua ja pyrittävä lisäämään osa-aikatyöntekijän toimeentulon ja ajankäytön ennustettavuutta.

 


 

Aloite 86: Prekaarille tasa-arvoiset oikeudet – eriarvoisen kohtelun poistaminen


PAM vastaa:

PAM näkee, että kaikki työ tulisi teettää tavalla, joka takaa ihmiselle työttömyys- ja eläketurvan. Nykyisten tarkkarajaisten työhön ja työttömyyteen liittyvien kategorioiden ulkopuolelle jäävien oikeudet pitää saada määritellyksi. Ihmisten perusturva toteutuu tällä hetkellä heikosti, erityisesti jos työskentelee riittämättömillä työtunneilla tai nollatuntisopimusten ja alustatyön tapaisissa epävarmoissa työsuhteissa. Näitä työelämän muutoksia ei hyväksytä itsestään selvinä. Haluamme, että työelämän sääntely sallii riittävän joustavuuden työsuhteissa sitä haluaville työntekijöille ilman, että se johtaa erilaisten työsuhteiden hyväksikäyttöön. Perusturvan muutoksilla täytyy parantaa ihmisten luottamusta tulevaisuuteen ja muutokset on tehtävä hallitusti.

 Aloite 90: Omavastuupäivien poistaminen työttömyysturvasta lopullisesti.
 


PAM vastaa:

Omavastuupäiviä lisättiin Juha Sipilän hallituskaudella ja nykyisen hallituksen toimesta niitä vähennettiin. Koronan seurauksena ne väliaikaisesti poistettiin. Työttömyysturvaan ja erityisesti ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan on tehty vuosien varrella monia muutoksia, jotka ovat olleet etupäässä heikennyksiä (esim. enimmäisaika). Myös nykyinen hallitus on jatkanut ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista päättämällä ikääntyneiden työttömien lisäpäivien poistamisesta ja kytkemällä työssäoloehdon euroistamiseen n.30 miljoonan euron etuusleikkaukset. PAM hämmästelee halua heikentää työttömyysturvaa, kun samanaikaisesti aikaisempien heikennyksien toteutuneista työllisyysvaikutuksista ei ole tehty tutkimusta. Monien työttömyysturvan muutoksien (esim. porrastaminen) työllisyysvaikutukset ovat jo ennakkoon kyseenalaisia tutkimusnäytön perusteella. Siitä huolimatta niitä halutaan tehdä.

Työttömyysturvan maksatusta parantaisi erityisesti osa-aikatyötä ja työttömyysetuutta samanaikaisesti saavien kohdalla tulorekisterin täysimääräinen hyödyntäminen. Se tarkoittaisi, että työnantajilta edellytettäisiin nykyistä laajemman tietosisällön toimittamista maksetuista palkoista tulorekisteriin ja siten etuuden maksajien hyödynnettäväksi.

Aloite 52: Kuusi tuntia riittää

 


PAM vastaa:

Työajan lyhentäminen ansiotasoa alentamatta on pitkän aikavälin trendi, jonka tuottavuuden kasvu on mahdollistanut. Se on myös perusteltu suunta tulevaisuudessa, sillä aloitteessa mainitulla tavalla se kohentaisi elämänlaatua lisäämällä vapaa-aikaa ja helpottamalla muun muassa elämänlaatua. Työajan lyhentämiseen voi kuitenkin liittyä myös haasteita. Esimerkiksi vaikutukset tuottavuuteen ovat jossakin määrin epäselviä, minkä lisäksi työajan lyhentäminen voisi tuoda haasteita julkisten palvelujen rahoitukselle. Siksi työajan lyhentämisen vaikutuksia on tarpeen selvittää kokeiluilla, kuten tavoiteohjelmassa esitetään.

PAMin edustamien yksityisten palvelualojen osalta haasteena on pitkän työajan sijasta pikemminkin elämiseen riittämättömät työtunnit. Esimerkiksi vähittäiskaupan palkansaajista jopa 45 % ja majoitus- ja ravintola-alan palkansaajista 40 % on osa-aikaisia. Isolle osalle heistä työsuhteen osa-aikaisuus ei ole oma valinta. Köyhyysriski on kohonnut, ja jo ennen koronapandemiaa osa palvelualojen työntekijöistä kärsi ruokaturvattomuudesta eli pienien tulojen vuoksi rahat eivät riitä riittävään ja terveelliseen ruokaan. Iso osa vailla täysiä tunteja olevista joutuukin paikkaamaan ansiotulojaan asumistuella, sovitellulla päivärahalla ja toimeentulotuella; tällaisten sosiaalisten tulonsiirtojen yhteiskunnallinen hintalappu on lähes 500 miljoona euroa.

Myös osa-aikatyön inhimillinen hinta on suuri. Silpputyötä tekevien työvuorot sijoittuvat muita useammin iltoihin, öihin ja viikonloppuihin ja vapaapäivät annetaan yksittäisinä. Lisäansioiden saamiseksi näiden työntekijöiden on jatkuvasti seurattava tarjolle tulevia tunteja tai tehtävä useampaa työtä.

Työajan lyhentämisen ohella PAM pitää tärkeänä parantaa osa-aikaisten työntekijöiden oikeutta kokoaikatyöhön. Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että työsuhteen osa-aikaisuudelle edellytettäisiin laissa perustetta samalla tavoin kuin määräaikaisissa työsuhteissa. Työtuntien kehittymistä ajan oloon kohti täysiä viikkotunteja vahvistettaisiin puolestaan esimerkiksi säätämällä sovitun työajan yli tehtyjen tuntien vakiintumisesta.

Myös työntekijöiden oikeutta vaikuttaa omiin työaikoihinsa pitäisi parantaa. SAK on mm. esittänyt yli 55-vuotiaille subjektiivista oikeutta työajan lyhentämiseen omalla kustannuksellaan. Työaika-autonomian lisäksi työhyvinvointia ja mahdollisuutta yhdistää työtä ja muuta elämää voidaan parantaa myös ergonomista työvuorokiertoa parantavilla määräyksillä, joista esimerkkinä mainittakoon riittävän pitkät työvuorojen väliset lepoajat ja työntekijän oikeus olla työnantajan tavoittamattomissa työajan ulkopuolella.

Aloite 59: Luottamusmiesten asema lakisääteiseksi



PAM vastaa:

PAM pitää tärkeänä, että luottamusmiehen asemaa paikallisen sopimisen osapuolena vahvistetaan myös lainsäädännöllä, etenkin kun työmarkkinajärjestelmän murroksen seurauksena luottamusmiehen asemaa kieltäydytään yhä useammin tunnustamasta.

Työntekijöiden valitsemalla luottamusmiehellä on liittonsa tarjoaman koulutuksen ja tuen sekä työpaikan olosuhteiden tuntemuksen myötä yksittäistä työntekijää paremmat mahdollisuudet toimia tasavertaisena kumppanina työnantajansa kanssa. Myös luottamusmiehen toimintaedellytyksillä on merkitystä: korostettu työsuhdeturva, oikeus saada tietoa ja koulutusta sekä mahdollisuus käyttää työaikaa. Niiden myötä luottamusmies voi ja uskaltaa edustaa työntekijöitä paikallisissa neuvotteluissa.

Lainsäädännöllä voidaan lisätä muutoinkin positiivisia kannusteita paikalliseen sopimiseen. Esimerkiksi työntekijäpuolen tulkintaetuoikeudella madallettaisiin kynnystä sopia paikallisesti kannustamalla paikallisia osapuolia käymään nykyistä laajempaa ja syvempää vuoropuhelua sopimisen tavoitteista, vaikutuksista ja sisällöistä. Tämä olisi tarpeen erityisesti silloin, kun paikallisen sopimisen tavoitteena on lisätä työnantajan tarpeista lähteviä ja työntekijöiden hyvinvointia heikentäviä joustoja.

Aloite 60 Kriminalisoidaan alipalkkaus ja

Aloite 61 Alipalkkaus säädettävä laissa rangaistavaksi
 


PAM vastaa:

PAM pitää alipalkkaukseen puuttumisen tehostamista esimerkiksi kriminalisoimalla alipalkkaus erittäin tärkeänä erityisesti juuri aloitteissa mainitun työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Sillä voitaisiin myös estää tehokkaasti alipalkkaukseen liittyvää verovuotoa ja epäreilua kilpailua yritysten välillä.

Alipalkkaukseen kytkeytyvää työperäistä hyväksikäyttöä pitää lisäksi kitkeä mm. laajentamalla työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksia, turvaamalla työperäisen hyväksikäytön uhrien oikeus saada palkkasaatavansa myös niissä tilanteissa, joissa työntekijä itse tai syyttäjä eivät osaa vaatia saatavia rikosprosessin yhteydessä ja lisäämällä hankintalaissa ja tilaajavastuulaissa tilaajan vastuuta siitä, että alihankintaketjuissa maksetaan työntekijöille alalla sovellettavan yleissitovan työehtosopimusten mukaista palkkaa. Myös ammattiliittojen kanneoikeus olisi tärkeä väline erityisesti tilanteissa, joissa työntekijöiden omat mahdollisuudet valvoa oikeuksiaan ovat korostuneen heikot.

PAM haluaa tuoda myös esille, että alipalkkauksen kriminalisointi ei edellytä minimipalkan säätämistä lailla. Lainsäädäntö velvoittaa työnantajia maksamaan palkkaa yleissitovan työehtosopimuksen mukaisesti, ja tämän perusteella alipalkkausta arvioidaan tuomioistuimissa jo nyt työsyrjintätapauksissa.

Muutoinkin kattavat työehtosopimukset ovat toimiva keino määrätä minimipalkoista. Esimerkiksi juuri syntynyt sopimus vähimmäispalkkadirektiivistä edellyttää jäsenvaltioiden nimenomaan vahvistavan alakohtaisia ja toimialojen välisiä työehtosopimusneuvotteluja. Taustalla on vertailut eri maiden järjestelmien välillä ja niistä tehdyt johtopäätökset, joiden mukaan Suomen mallin kaltainen tes-neuvottelujärjestelmä on tehokas keino vähentää työssäkäyvien köyhyyttä. Matalapalkkaisten työntekijöiden osuus ja palkkaerot ovat yleensä pienemmät ja vähimmäispalkat korkeammat maissa, joissa käytetään kattavasti työehtosopimuksia. Sopimusteitse määräytyvillä minimipalkoilla on myös pystytty tuomaan joustavuutta palkanmuodostukseen. Työehtosopimuksilla pystytään muutoinkin kokonaisvaltaisesti edistämään työoloja ja yritysten tarpeiden ja työntekijöiden suojaa tasapainottavaa paikallista sopimista.

Aloite 82: Vuokratyöläisten edustusoikeus käyttäjäyrityksen luottamusmiehelle

 


PAM vastaa:

PAM kiittää tärkeän asian esiin nostamisesta. Käyttäjäyrityksen luottamusmiehen oikeudesta edustaa vuokratyövoimaa voi olla määräyksiä eri alojen työehtosopimuksissa. Lainsäädännöstä tämä oikeus löytyy ainoastaan tilaajavastuulaista ja silloinkin vain vuokratyöntekijän itsensä valtuuttamana ja hänen omaan palkkaukseen tai työsuhteeseen liittyvän erimielisyyden osalta.

Pamilaisilla aloilla vuokratyövoiman käyttö on varsin laajaa. Esimerkiksi vuonna 2021 vähittäiskaupan ja mara-alan työntekijöistä 5 prosenttia oli vuokratyöntekijöitä, kun kaikista työntekijöistä vuokratyöntekijöitä oli 2 prosenttia. Vuokratyövoiman käyttö on Suomessa lisääntynyt ja PAMin toimialoista erityisesti kaupan alalla.

Moni vuokratyöntekijöistä työskentelee pitkään ja jopa vakituisesti samoissa työtehtävissä ja saman työnjohdon alla kuin käyttäjäyritysten työntekijät. Siten myös työsuhteeseen ja työolosuhteisiin liittyvät kysymykset ovat monin paikoin yhteneviä. Toisaalta vuokratyösuhteiden heikko työsuhdeturva korostaa tarvetta valvoa juuri näiden työntekijöiden oikeuksia. Monesti juuri lyhyissä työsuhteissa ja useissa tilaajayrityksissä työskentelevät työntekijät jäävät helposti ilman mahdollisuutta luottamusmieheen. Tämän johdosta PAM mm. pyrkii sopimaan henkilöstön edustuksista alan toimijoiden kanssa.

Aloite 86: Työmarkkinatuen myöntämisen erityisehdot alle 25-vuotiaiden, ilman ammattitutkintoa olevien työttömien kohdalla poistettava.



PAM vastaa:

Työmarkkinatuen myöntämisen ehdot nuorille alle 25-vuotiaille, ilman ammattitutkintoa oleville, ovat tiukat. Ikärajan taustalla on hyvä tavoite, kannustaa nuoria opiskelemaan ammatti.

Tiukat työmarkkinatuen myöntämisen edellytykset jättävät tuen ulkopuolelle kuitenkin myös nuoria, jotka ovat hankkineet osaamisensa ja ammatin työtä tekemällä tai työnantajan järjestämässä koulutuksessa. Alle 25 –vuotias on saattanut työskennellä työntekijäammatissa useita vuosia, mutta jää ilman työmarkkinatukea tai ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömäksi jäädessään, jos muodollinen koulutus tehtävään puuttuu. Korona-aika paljasti tämän väliinputoajaryhmän.

PAM katsoo, että alle 25-vuotiaiden työmarkkinatuen ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ehtoja tulisi tarkastella uudelleen, siten että se huomioi myös muualla kuin virallisessa koulutusjärjestelmässä hankitun osaamisen ja ammattitaidon.

Aloite 89: Vuosilomalain uudistaminen 

 



PAM vastaa:

PAM pitää aloitetta tärkeänä, sillä erityisesti pätkä- ja silpputyösuhteissa työskentelevät työntekijät ovat vuosiloman ansainnan ja pitämisen suhteen monelta osin heikommassa asemassa verrattuna vakituisissa työsuhteissa työskenteleviin työntekijöihin. Eräs tällainen epäkohta on aloitteessa mainittu tilanne, jossa peräkkäisissä määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevä sopii vuosilomien siirtämisestä työsuhteesta toiseen menettäen samalla eräiltä osin oikeuden 2,5 päivän kertymään.

Vuosiloman ansaintaa ja pitämistä tulisi parantaa vuosilomalaissa työpaikan vaihdostilanteita silmällä pitäen niin, että työntekijällä oikeus halutessaan pitää työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittava vuosiloma tai osa siitä työsuhteen kestäessä. Työnantajalla olisi velvollisuus riittävän ajoissa tiedustella työntekijän halukkuutta pitää vuosilomaa. Lyhyissä työsuhteissa työskentelevien yhdenvertaisuutta parantaisi merkittävästi myös se, että vuosilomaa kertyisi heti työsuhteen alusta 2,5 päivää kuussa.

Vuosilomalakia tulisi parantaa myös niiden tilanteiden osalta, joissa pätkätöitä tehdään samalle työnantajalle. Myös tällöin työntekijällä tulisi sopimisen sijasta olla oikeus saada vuosilomaetuudet siirrettyä annettaviksi palkallisena vuosilomana seuraavan tai seuraavien työsuhteiden aikana. Työnantajalla tulisi myös olla velvollisuus tiedustella, haluaako työntekijä käyttää tätä oikeuttaan. Vastaava tiedusteluvelvollisuus pitäisi työnantajalla olla myös silloin, kun työntekijällä on oikeus ainoastaan vuosilomaa vastaavaan vapaaseen. Nykyisellään työntekijät eivät riittävässä määrin tiedä oikeudestaan vapaaseen tai siitä, että halusta käyttää vapaa pitää ilmoittaa jo ennen lomakauden alkua.

 

Uusinta uutta

Yhteystiedot

Katso tarkemmat yhteystiedot

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

PAMin toimistot
Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme