Työelämä - 08.08.2022 klo 08.00

Verkon valtias

Kuva: Shutterstock

Amazon Web Services -pilvipalvelukeskuksen tulo Suomeen kiihdyttää arveluita Amazonin verkkokaupan saapumisesta.

Teknologiayhtiö Amazon on ilmoittanut perustavansa Helsinkiin pilvipalveluiden infrastruktuuriin keskittyvän Amazon Web Services -keskuksen seuraavan kahden vuoden aikana.

Siitä tulee yksi Amazonin Local Zoneista, joiden ideana on tuoda palveluita muun muassa laskentaa, tietokantoja ja tallennusta varten lähelle väestö- ja yrityskeskittymiä. Tavoitteena on pitää sovellusten viiveet mahdollisimman lyhyinä loppukäyttäjien ja datakeskusten lähellä. Näitä keskuksia rakennetaan ympäri maailmaa kaikkiaan 31, myös Kööpenhaminaan ja Osloon.

Amazon ei vielä ole perustamassa Suomeen verkkokauppaa, mutta sitä on ehditty ounastella jo moneen otteeseen. Ruotsiin AWS-keskus rakennettiin 2018 eli pari vuotta ennen verkkokaupan saapumista maahan. Aikeita myös Suomen suuntaan vaikuttaa olevan, sillä TechRadar-sivuston mukaan Amazon on varannut amazon.fi-domainin ja solminut yhteistyösopimuksen Suomessakin toimivan Postnordin kanssa.

Pohjoismaat ovat yhtiölle houkutteleva ja maksukykyinen markkina-alue, josta sille voisi liietä kaikkiaan jopa 10 miljoonaa aktiivista kuluttajaa, jos sen markkinaosuus nousisi samoihin lukemiin kuin Iso-Britanniassa ja Saksassa, eli 30 prosentin tuntumaan. Amazonin saapuminen mullistaisi suomalaista verkkokauppaa, ja toisi tänne suuryrityksen, joka on maailmalla suhtautunut ammattiyhdistysliikkeeseen torjuvasti.

Ulkoistettu varasto Eskilstunassa

Ruotsissa Amazon avasi verkkokaupan syksyllä 2020. Sopimus- ja neuvotteluasiamies Thomas Holm Ruotsin kaupan alan ammattiliitosta Handelsista kertoo, että liitto oli valmis neuvottelemaan työehtosopimuksesta Amazonin kanssa yhtiön saapuessa maahan.

Ennen toiminnan käynnistymistä Amazon kuitenkin ulkoisti koko Eskilstunan varaston kuljetus- ja logistiikkayhtiö Kuehne + Nagelille, jonka työehdoista neuvottelee kuljetusalan työntekijäliitto Transportarbetareförbundet. Liiton asiamies David Erikssonin mukaan yhteistyö Kuehne + Nagelin kanssa on sujunut hyvin. Yritys ylläpitää varastoa, jonka asiakas Amazon on, ja se toimii Ruotsin työmarkkinoiden pelisääntöjen mukaisesti.

Toimihenkilöt ovat myös Ruotsissa suoraan Amazonin palkkalistoilla. Maan toimihenkilöliitto Unionilla on jäseniä, jotka työskentelevät Amazonin palkkalistoilla, myös verkkokaupassa. Tarkempia tietoja heidän määrästään Union ei kuitenkaan kerro.

”Käsittääkseni heidän järjestäytymisasteensa on matala”, Holm sanoo.

PAMin kansainvälisten asioiden asiantuntija Mari Taivaisen mukaan Amazonin työntekijöillä on ollut haasteita etenkin globaalin etelän maissa, joissa ay-liike ei ole erityisen vahva, mutta esimerkiksi Saksassa yhtiö on törmännyt järjestäytymisen vaikutuksiin.

”Näkisin, että yksi syy sille, ettei Amazon ole aiemmin tullut Suomeen, voi juuri olla pohjoismainen, vahva sopimisen kulttuuri, vahvat instituutiot, ja perinteenä kolmikantayhteistyö sekä sosiaalinen dialogi. Yritys joutuu siis todennäköisesti ottamaan aika toisenlaisen lähestymistavan asioihin meillä kuin heikon ay-liikkeen maissa”, Taivainen pohtii.

Ongelmia myös Euroopassa

Amazonilla oli tämän vuoden alkupuolella 1,6 miljoonaa työntekijää, joista 1,5 miljoonaa työskenteli Yhdysvalloissa. Yhtiön työntekijöiden heikosta kohtelusta on noussut otsikoita eri puolilta maailmaa, myös Euroopasta.

Amnesty Internationalin vuonna 2020 laatiman selvityksen mukaan Amazon on muun muassa vaikeuttanut työntekijöidensä yrityksiä järjestäytyä ja neuvotella kollektiivisesti. Yhtiö on lisäksi hankaloittanut ammattiliittojen toimintaa muun muassa Iso-Britanniassa sekä Puolassa.

Amnesty on myös kertonut, että Yhdysvalloissa yrityksestä vuotaneet asiakirjat paljastivat pari vuotta sitten, miten Amazon valvoo työntekijöidensä sometilejä ja analysoi niistä aikeita järjestää mielenilmauksia tai lakkoja.

Euroopan parlamentissa Amazoniin liittyvät uhat ovat Taivaisen mukaan olleet näkyvästi esillä.

”Noin vuosi sitten parlamentissa järjestettiin julkinen kuuleminen siitä, toteutuvatko työntekijän perusoikeudet Amazonilla. Kuulimme paljon konkreettisia tapausesimerkkejä siitä, että näin ei todellakaan ole.”

EU haluaa suitsia Amazonin toimintaa Euroopassa, sillä se haluaa rajoittaa maailman suurimpien teknologiayhtiöiden valtaa. Euroopan komissio katsoo, että Amazon vääristää kilpailua ja käyttää ylivoimaista asemaansa laittomasti. EU käy parhaillaan myös oikeutta Amazonin kanssa yhtiön Luxemburgissa saamasta poikkeuksellisesta verokohtelusta, jota EU pitää kiellettynä valtiontukena.

Amazonin toiminnan varjopuolet saivat syksyllä 2020 yhtiön tuotteita valmistavat työntekijät, kansalaisjärjestöt sekä ammattiliitot käynnistämään maailmanlaajuisen Make Amazon pay -protestin. Sillä Amazonia vaaditaan tilille yhteiskuntaan, työntekijöihin, verotukseen ja ympäristöön liittyvissä kysymyksissä.

Muun muassa viime marraskuussa yli 70 organisaation Make Amazon pay johti 20 maassa protesteihin ja lakkoihin, joilla vaadittiin työntekijöille riittävää palkkaa ja mahdollisuutta järjestäytyä sekä painostettiin yhtiötä maksamaan veroja ja sitoutumaan ympäristöarvojen kunnioittamiseen.

Suomi ja Amazon

Amazon Web Servicen toiminnan käynnistyminen tuo Amazonin työntekijöitä Suomeen, ja mahdollisen verkkokaupan lanseeraus kasvattaisi henkilöstöä selvästi suuremmaksi.

PAMin sopimusasiantuntija Sirpa Leppäkangas arvelee, että Amazon voisi tullessaan lisätä alustatyötä ruokakuljetusten tapaan. Toisaalta norjalainen ruoan verkkokauppa Oda on Suomessa osoittanut, että päinvastoinkin voi käydä.

”Siellä tehostaminen on tehty keräilyn automatisoinnin kautta, ja kuljettajat ovat normaalissa työsuhteessa.”

Leppäkangas pohtii, että työntekijän näkökulmasta on vaikea etukäteen arvioida, mitä verkkokaupan perustaminen tarkoittaisi. Amazoninkin on silti huomioitava maan työmarkkinajärjestelmä sekä muu kulttuurinen ja poliittinen ympäristö. Hän vertaa tilannetta siihen, kun Lidl tuli Suomeen.

”Silloin pohdittiin, onko ammattiliito tervetullut käymään työpaikalla, mutta nykyään asiassa ei ole mitään erikoista ja Lidl on samanlainen yhteistyötaho kuin mikä tahansa muu yritys.”

Lasse Mitronen toimii vanhempana tutkijana Aalto-yliopistossa.Suomen työmarkkinat eivät ole Amazonille vastuullisuuden kannalta neitseelliset, koska työntekijöiden lisäksi myös työnantajat ovat järjestäytyneitä. Leppäkangas uskoo myös Kaupan liiton toivovan, että Amazon järjestäytyisi työnantajana.

Aalto-yliopiston vanhempi tutkija Lasse Mitronen näkee Amazonin Suomeen tulossa positiivisia puolia, mutta hän pitää myös mahdollisena törmäyksiä Amazonin ja suomalaisen työkulttuurin välillä, jos se päätyy teettämään sellaista epätyypillistä työtä, joka ei takaa elantoa.

”Se voi tuoda jotain, mihin täällä ei ole totuttu, tai mihin ei ole olemassa sääntelyä, vastaavasti kuin Wolt ja Über ovat toimineet. Tämä on osa työelämän murrosta ja myös isompi kysymys yhteiskunnan kannalta. Jos sosiaaliturvamaksut jäävät yrittäjän roolissa työntekijän harteille, rapautuuko sosiaaliturvamalli?”

Työehtosopimus sitoo verkkojättiäkin

Jos Amazon perustaa verkkokaupan Suomeen, Mitronen arvioi, että se saattaa laajentaa Ruotsin yksikköään ja tehdä sen oheen suomenkieliset sivut, sekä mahdollisesti vielä avata aluevaraston Suomeen.

Ruotsia vastaavan toiminnan avaaminen Suomessa olisi hänestä Amazonilta iso strateginen liike. Yrityksen leviämistä tänne on voinut viivästyttää se, että enää Suomen kautta ei ole mahdollista päästä Venäjän markkinoille.

Vaikka suuryrityksen täysimittainen saapuminen Suomeen muuttaisi verkkokauppaa monin tavoin, työntekijän näkökulmasta se olisi maltillinen. Valtaosa yhtiön toimialoista kuuluisi työehtosopimusten piiriin yleissitovuuden kautta, Sirpa Leppäkangas muistuttaa.

”Ei voi esimerkiksi käydä niin, että Amazonilla äänestettäisiin siitä, onko työpaikalla luottamusmiestä vai ei. Siitä on säädetty työehtosopimuksessa. Toinen kysymys on se, mitä tapahtuisi, jos säätelyinfra muuttuisi.”

Leppäkangasta huolestuttaa myös se, että Amazon voi viedä elintilaa ja syödä työpaikkoja yrityksiltä, jotka toimivat työntekijän näkökulmasta hyvin, noudattavat hyviä johtamisen tapoja ja edistävät työntekijöiden hyvinvointia.

Verkkokaupan suuri muutos

Lasse Mitrosen näkemys on, että Amazonin tulo Suomeen tuskin vaikuttaisi kotimaiseen päivittäistavarakauppaan, mutta käyttötavaroiden puolella se iskisi etenkin pieniin kivijalkaliikkeisiin, joilla ei ole vahvaa erikoistumisaluetta. Kivijalkaliikkeiden vaikeutta kilpailla verkkojätin koneistoa vastaan kutsutaankin Amazon-vaikutukseksi.

Erikoiskaupoilta, kuten Gigantilta tai Powerilta, Amazon voisi syödä markkinaosuutta, mutta ne olisivat silti suhteellisen vahvoja. Citymarketin ja Prisman käyttötavaramyynnissä Amazonin tulo voisi myös näkyä.

”Kyllä se heiluttaisi markkinaosuuksia. Yhdysvalloissa nettikaupan suurin huuma on laantunut, mutta sielläkin suuret tavaratalot joutuvat miettimään entistä tarkemmin, mitä myyvät.”

Päivittäistavarapuolella Amazon on kuitenkin kipuillut, ja menestyäkseen se tarvitsisi meilläkin Mitrosen mukaan oman tai paikallisen kumppanin, jonka kivijalkakaupoista verkkojätin tilaukset voisi noutaa tai josta ne toimitetaan asiakkaalle. Näin se on toiminut omistamansa Whole Foods -ketjun kanssa Yhdysvalloissa.

Leppäkangas puolestaan arvelee, että suurin muutos muille alan yrityksille olisi se, että Amazonin toiminta perustuu nopeille toimituksille.

Amazon tarjoaa suomalaisille toimijoille toki myös uuden myyntikanavan, jossa kohdeyleisö on parhaimmillaan rajaton. Amazonin provisio tuotteiden myynnistä on noin 15 prosenttia. Tähän päälle tulevat muut kulut, jotka riippuvat siitä ostaako yritys Amazonilta pelkän markkina-alustan vai lisäksi varasto-, toimitus- ja markkinointipalveluita tai maksaako se tuotteensa näkyvyydestä alustalla.

”Katetta pitäisi olla noin 40 prosenttia, jotta Amazonin kanssa voi tehdä kannattavaa kauppaa. Se on suomalaisille yrittäjille hyvä kumppani, joka pitää kuitenkin tuntea.”

Myös Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti) on nostanut esille sen, että Amazon tuo valmistajille suuremmat markkinat, mutta pienemmät voittomarginaalit. Kun tuotteen hinnan määrittää Amazon, valmistajalle tulee painetta laskea kustannuksia ja tinkiä työoloista.

Leppäkangas näkee, että kilpailu voi olla kuluttajien kannalta hyvä asia, joka voi kirittää suomalaisyrityksiäkin uusiin keksintöihin.

”On silti vaikea nähdä, että hyötyjä olisi enemmän kuin ongelmallisia kysymyksiä, ainakin jos asiaa katsoo globaalisti.”

Teksti: Minna Uusivirta

Uusinta uutta

Yhteystiedot

Katso tarkemmat yhteystiedot

Huom! Puhelinpalvelut ajalla 26.9.–28.10.
ma, ke ja pe klo 10–14. 

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

PAMin toimistot
Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme