Politiikka - 20.05.2022 klo 12.30

Vihreiden puoluekokouksessa esillä palvelualoja koskevia teemoja – lue mitä PAM niihin vastaa

Vihreät kokoontuu puoluekokoukseensa 21.-22.5.2022, Joensuussa. Puoluekokous on poliittisen puolueen ylin päättävä taho.

Puoluekokouksessa puolueen jäsenet tekevät merkittäviä päätöksiä puolueen periaatteista ja linjasta sekä siellä käydään poliittista keskustelua, joka määrittää puolueen toimintaa tulevina vuosina. Puoluekokouksissa puolueet valitsevat usein myös puolueen puheenjohtajat ja muut puoluejohdossa toimivat henkilöt.

Poliittiset puolueet ovat vahvoja yhteiskunnallisia vaikuttajia Suomessa. Vaaleilla valitut puolueiden edustajat päättävät eduskunnassa laeista ja säädöksistä, jotka vaikuttavat jokaisen ihmisen arkeen. Siksi puoluepolitiikka ja sitä ohjaavat linjaukset vaikuttavat tiivisti myös palvelualoihin ja alan työntekijöhin.

Me PAMissa haluamme omalta osaltamme lisätä poliittisten puolueiden ja näin ollen myös Vihreiden vaikuttajien tietoutta palvelualojen arjesta ja työntekijöiden työelämään vaikuttavista asioista.

PAM ammattiliittona on palvelualojen asiantuntija, joka kokoaa ja yhdistää palvelualojen työntekijät. Me haluamme parantaa jäseniemme toimeentuloa, työsuhdeturvaa, osaamista ja elämisen laatua. Siksi meille on myös tärkeää se, että palvelualojen työntekijät ovat aktiivisia yhteiskunnan jäseniä ja, että voimme luottaa siihen, että yhteiskunnan turvaverkot toimivat.

Olemme PAMissa perehtyneet tarkasti Vihreiden puoluekokoukselle osoittettuihin puoluekokousaloitteisiin sekä julkiseen tavoiteohjelmaluonnokseen. Puolueiden  tavoiteohjelmissa olisi PAMin mielestä tärkeää ottaa huomioon myös näkökulmia yksityisen palvelusektorin näkökulmia  ja pohtia millaisia vaikutuksia erilaisilla tavoitteilla on  myös palvelualoilla työskentelevien työntekijöiden elämään.


Alta löydät Vihreiden puoluekokouksessa käsiteltävän tavoiteohjelman kohdat, joihin PAMin asiantuntijat ovat kirjanneet huomiotaan palvelualojen näkökulmasta pohdittavaksi.


Voit seurata tarkemmin kokouksessa käytävää keskustelua Vihreiden sivujen kautta. PAM käy läpi myös muiden puolueiden materiaaleja lähestyvien puoluekokouksien osalta ja julkaisee huomiotaan lähempänä kokouksia.

( s.7., rivi 254)

Tavoiteohjelman pääkohta: Helpotetaan perheen ja työnyhteensovittamista

Tarkempi kommentoitava kohta: 

  • Poistetaan varhaiskasvatusmaksut asteittain.


PAM vastaa:

PAM kiittää tavoiteohjelman selkeästä kirjauksesta. Myös PAM kannattaa varhaiskasvatusmaksujen poistamista, sillä mahdollistamalla tasapuolisesti kaikille lapsille varhaiskasvatukseen osallistuminen tuetaan oppimiserojen kaventamista sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Tietyt pienet kunnat jo nyt ovat luopuneet kokonaan varhaiskasvatusmaksuista maksujen vähäisestä kertymisestä johtuen.

PAM katsoo, että varhaiskasvatusmaksujen poistaminen parantaisi työllisyyttä ja poistaisi kannustinloukkuja varsinkin monilapsisten perheiden vanhemmilta. Varhaiskasvatusmaksujen poistamisen lisäksi PAM korostaa, että päivähoitojärjestelmän tulee vastata naisvaltaisten alojen työelämän tarpeita. Nykyinen vuoropäivähoidon saatavuus ei ole riittävä – se ei vastaa varsinkaan epätyypillisinä työaikoina ja ympärivuorokautisissa työpaikoissa epäsäännöllistä työtä tekevien tarpeisiin.

PAMin tekemässä kaupan aukioloaikojen vapauttamista koskevassa kyselyssä saaduista avoimista vastauksista kävi ilmi jäsenten kokevan, etteivät vuoropäivähoitojärjestelmä ja työnantajat tukeneet tarpeeksi työn ja perheen yhteensovittamisessa. Uudistuksen myötä noin puolet vastaajista oli vähintään harkinnut irtisanoutumista lastenhoitovaikeuksien takia. Heidän arkensa oli kiireistä ja sekasortoista. Lähiverkoston tuki oli välttämätön arjessa selviytymisen kannalta, sillä vuoropäivähoitojärjestelmä toimii parin viikon hoitotarpeen ilmoitusajalla. Yhä useammin yksityisen palvelualan työvuorot sijoittuvat useisiin eri vuorokauden aikoihin.

Työvuorot ovat epäsäännöllisiä ja tieto niistä tulee lyhyellä varoitusajalla, jolloin vuorohoitojärjestelmän ilmoitusajat ja aukioloajat paikakunnasta riippuen eivät palvele palvelualoilla työskentelevien tarpeita. Näin ollen varhaiskasvatusmaksujen poistamisen lisäksi oleellista on vuoropäivähoitojärjestelmän saatavuus ja työnantajien rooli työn ja perheen yhteensovittamisessa, jotta kannustetaan äitejä vastaanottamaan myös epätyypillistä ja epäsäännöllistä työtä.

( s.7., rivi 257)

Tavoiteohjelman pääkohta: Helpotetaan perheen ja työnyhteensovittamista

Tarkempi kommentoitava kohta:

  • Otetaan käyttöön isovanhempainvapaa eli isovanhemmille suunnattu ansiosidonnainen vanhempainvapaa


PAM vastaa:

PAM kannattaa perhevapaan laajentamista isovanhempainvapaalla. Jo tällä hetkellä isovanhempien apu ja tuki lastenhoidossa tuo helpotusta monen lapsiperheen arkeen. Isovanhempainvapaalla isovanhemmille annetaan arvostus ja tunnustus heidän korvaamattomasta ja tärkeästä roolistaan lapsenlapsen elämässä. Perhevapaita on hiljattain uudistettu kannustamaan isiä ottamaan vastuuta lasten hoidosta. Uudistus ei kuitenkaan laajentanut perhevapaaoikeutta koskettamaan muita kuin samassa taloudessa asuvia.

PAM nostaa vielä esiin, että isovanhempien perhevapaaoikeuden lisäksi on tärkeää selvittää muidenkin läheisten mahdollisuutta ja oikeutta perhevapaan pitämiseksi. Perheet saattavat olla erilaisissa tilanteissa ja tarvita yksilöllisiä ratkaisuja tarpeisiinsa ja tilanteisiinsa, jolloin heillä pitäisi olla oikeus siirtää omat siirrettävissä olevat perhevapaansa muillekin kuin samassa taloudessa asuville. Lapsiperheiden arkea helpottaisi, että he saisivat itse päättää, miten ja kenelle siirrettävissä olevat perhevapaan osuutensa siirtävät. 

( s.7., rivi 259)

Tavoiteohjelman pääkohta: Helpotetaan perheen ja työnyhteensovittamista

Tarkempi kommentoitava kohta:

  • Korvataan nykyinen kotihoidontuki joustavalla hoitorahalla, joka antaa perheille enemmän vapautta perhevapaiden pitämiseen.

 


PAM vastaa:

PAM on tavoitteen kanssa samaa mieltä siitä, että kotihoidontukea tulee uudistaa ja kehittää joustavammaksi ja naisten työllisyyttä edistävämmäksi. Vihreiden perhevapaamallissa kotihoidontuki korvattaisiin joustavalla hoitorahalla, jolloin nostetun hoitorahan määrästä riippuen tukea maksettaisiin vuoden verran tai puoli vuotta. Tuen suuruus olisi puolikkaana nostettuna yhtä suuri kuin nykyinen kotihoidontuki ja kokonaisena nostettuna kaksinkertainen verrattuna kotihoidontukeen.

Nykyjärjestelmään verrattuna kotihoidontuki lyhentyisi vuodella tai puolellatoista. Tästä huolimatta Vihreiden mallissa vanhemmille annetaan mahdollisuus hoitaa lastaan kotona lapsen 3 vuoden ikään asti, jos myös vanhempainraha puolitetaan. Fakta on se, että perheet tarvitsevat joustoa, mutta kotihoidontukeen liittyy isompia kysymyksiä ja huolenaiheita. Lasten kotihoidon tukeminen on sekä naiskysymys, sillä melkein kaikki sen käyttäjät ovat äitejä, että kysymys lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen.

Tällä hetkellä tiedetään, että kotihoidontukea käyttävät äidit, joiden kiinnittyminen työmarkkinoille on heikkoa, pienituloiset perheet ja vähän koulutetut vanhemmat sekä maahanmuuttajat. Nämä naiset käyttävät koko kotihoidontukijakson putkeen ja mahdollisesti useampia jaksoja peräkkäin lasten lukumäärästä riippuen. Olennaisia ratkaistavia kysymyksiä ovat, miten ja millä keinolla vaikutetaan naisten työmarkkina-asemaan, ansio- ja urakehitykseen, köyhyyteen, eläkekertymään ja vuoropäivähoitopalveluiden saatavuusongelmaan.

Lisäksi kotihoidon tukemiseen liittyy lapsen oikeus varhaiskasvatukseen. Tämä oikeus on erityisen tärkeää heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden lapsille. Laadukas varhaiskasvatus tukee lasta myönteisiin kehitystuloksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.  Toisaalta päivähoitopalvelut mahdollistavat vanhemmille työssäkäynnin – varsinkin naisille. Tiedetään kuitenkin, että tällä hetkellä monet kunnat eivät pysty tarjoamaan hoitoa ja varhaiskasvatusta kaikille lapsille. Etenkin vuoropäivähoitopalveluissa on isoja puutteita, jolloin epätyypillistä työtä tekevät joutuvat ratkomaan lastenhoitopulmansa itse. 

Vuonna 2016 PAM selvitti, miten kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on vaikuttanut lapsiperheellisiin. Vastauksista nousi esiin vuoropäivähoitojärjestelmän jäykkyys epäsäännöllistä työtä tekeviä kohtaan. Uudistuksen myötä noin puolet vastaajista oli vähintään harkinnut irtisanoutumista lastenhoito-ongelmien vuoksi. Jotta naisia kannustettaisiin palamaan takaisin tai hakeutumaan perhevapailta työelämään, etuusjärjestelmän kehittämisen rinnalla tulee lisätä mm. vuoropäivähoidon saatavuutta, työelämän tukitoimia työn ja perheen yhteensovittamisessa ja lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen. Näin varmistetaan, että vanhempia ja perheitä tuetaan kokonaisvaltaisesti eikä vain joustojen muodossa.

( s. 10-11, rivi 417)

Tavoiteohjelman pääkohta: Vähennetään köyhyyttä ja otetaan askeleita kohti perustuloa


Tarkempi kommentoitava kohta:

  • Otetaan ensimmäisenä askeleena käyttöön 200 euron vastikkeeton ja veroton takuutulo kaikille Suomen sosiaaliturvan piirissä oleville täysi-ikäisille. Ansiotulot sekä osa ensisijaisista etuuksista leikkaisivat takuutuloa, jolloin takuutulo hyödyttää pienituloisia ja leikkaantuu pois niiltä, jotka eivät sitä tarvitse.

  • Toteutetaan laaja perustulokokeilu. Otetaan kokeiluun mukaan työttömien työnhakijoiden lisäksi laajasti erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä ja sisällytetään kokeiluun myös verotus.

  • Yhtenäistetään etuuksia ja niiden maksatusta. Automatisoidaan eiharkinnanvaraisten tukien päätöksentekoa ja vapautetaan tällä ammattilaisia etuuskäsittelystä ihmisten auttamiseen.

  • Vähennetään köyhyyttä nopeilla keinoilla

  • Nostetaan perusturvaa 50 eurolla kuukaudessa.

  • Poistetaan perus- ja ansioturvan kytkös, jotta perusturvan parannukset kohdentuvat vain perusturvan varassa oleville.

  • Alennetaan sote-palveluiden asiakasmaksuja ja otetaan käyttöön terveysmenojen yhteinen maksukatto.

  • Sidotaan lapsilisä kansaneläkeindeksiin ja palautetaan yleinen asumistuki vuokratasoindeksiin, jotta etuudet seuraavat kustannustason nousua.

  • Myönnetään sosiaaliturvaa terveyden ja toimintakyvyn perusteella joustavammin myös silloin, kun selkeää diagnoosia vaivaan ei löydy.
     


PAM vastaa:

PAM katsoo, että sosiaaliturvan kokonaisuudistus on välttämätön. Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä ei vastaa kovin hyvin ihmisten vaihtuviin ja moninaisiin elämäntilanteisiin eikä työmarkkinoiden muutoksiin eikä näin täytä aukottomasti olemassaolonsa tarkoitusta. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa työelämän muutokset huomioiden. Työelämän muutos näkyy varsinkin PAMin aloilla, joilla työtä tehdään yhä useammin vaihtelevissa, monimuotoisissa ja epävarmoissa työsuhteissa, joista aiheutuu erilaisia ongelmia toimeentulon kanssa ja väliinputoamista. Pitkät käsittely- ja odotusajat, vaikea siirtyminen etuusnimikkeeltä toiselle, yrittäjä- ja palkansaajamääritelmien epämääräisyys sekä etuuksiin liittyvät erinäiset tulokäsitteet ja laskentatavat aiheuttavat PAMin jäsenille vaikeuksia toimeentulossa.

PAM kannattaa ja ajaa kuitenkin ensisijaisesti sitä, että työnantajat tarjoaisivat työntekijöilleen riittävän määrän työtunteja ja maksaisivat elämiseen riittävää palkkaa. Koska valitettavasti tämä ei aina toteudu, PAM pitää tärkeänä, että viime kädessä yhteiskunta takaa kaikille oikeuden hyvään ja ihmisarvoiseen elämään – varsinkin pienituloisille.

PAMin näkemys on, että pienituloiset hyötyisivät eniten sellaisesta sosiaaliturvajärjestelmästä, joka olisi yksinkertainen (esim. yhden luukun periaatteen toteuttaminen), ennustettava (esim. ansiotulojen ja etuuksien yhteensovittaminen) ja ymmärrettävä (esim. käsitteistön sekä haku- ja maksamisajankohtien yhtenäistäminen). Vihreiden kannattama perusturva ei poistaisi kokonaan syyperusteisia etuuksia, eikä järjestelmä muuttuisi sen selkeämmäksi. Lisäksi perusturvan myötä kytkös palveluihin olisi vielä heikompi kuin mitä nykyään on. Syyperusteinen sosiaalietuusjärjestelmä kohdistaa tuet tarkemmin tukea tarvitseville, ja suhde etuuksien ja palveluverkoston välillä kytkeytyy tiiviimmin. Monet tarvitsevat etuuksien lisäksi myös palveluita parantaakseen omaa työmarkkina-asemaansa. Asian puolesta puhuvat toteutuneet perustulokokeilun tulokset.

PAM kannattaa erilaisia sosiaaliturvan kokeiluja – mukaan lukien pian alkavaa negatiivisen tuloveron kokeilua. On kannatettu myös perustulokokeilua. Perustulokokeilun tulokset kuitenkin osoittivat, että ihmiset tarvitsevat vahvan palveluverkoston, eivätkä pelkät tulonsiirrot auta takaamaan työllistymistä tai hyvinvointia. Välittäminen ja tuki työllistymispolun löytämisessä ovat asioita, jotka tulee huomioida sosiaaliturvauudistuksessa ja viedä eteenpäin. PAM kuitenkin muistuttaa, että kehitystä ja uudistusta tarvitaan sosiaaliturvajärjestelmän lisäksi myös muilla politiikan alueilla, esim. asuntopolitiikassa pienituloisten aseman parantamiseksi.

PAM nostaa esille, että monet pamilaiset joutuvat turvautumaan sosiaaliturvaan korkeista asuntojen vuokrista, epätyypillisistä työsuhteista sekä terveyspalvelujen asiakasmaksuista ja lääkemenoista johtuen. Tällä hetkellä korkeat asumiskustannukset vievät suuren osa käteen jäävistä tuloista – pahimmillaan jopa 60 % etenkin isoissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Pahimmassa tapauksessa pienipalkkaiset työssäkäyvät tarvitsevat asumiskustannusten kattamiseen sekä asumistukea että toimeentulotukea. Sosiaaliturvan lisäksi tulee huolehtia kohtuuhintaisten asuntojen riittävästä saatavuudesta, jotta jokaiselle jäisi asumismenojen jälkeen rahaa muihin elämisen tarpeisiin, ja pienipalkkaisten työssäkäyvien tarve turvautua sosiaaliturvaan vähenisi. Tällä tuetaan sekä ihmisten työn perässä muuttamista että vaikutetaan köyhyyden vähentämiseen.

PAM kannattaa sote-palveluiden asiakasmaksujen alentamista ja terveysmenojen yhteisen maksukaton käyttöön ottamista tapana vähentää köyhyyttä. Tätä PAM on esittänyt jatkuvasti lausunnoissaan. Tällä hetkellä paljon sote-palveluita ja lääkkeitä käytävältä pienituloiselta pamilaiselta saattaa mennä vuodessa 1584,16 € ennen kuin maksukatot täyttyvät. Pienituloisille summa on liian suuri, jolloin monet joutuvat tinkimään sote-palveluista ja lääkkeistä. Tämä taas vaikuttaa heidän terveyteensä, jaksamiseensa ja hyvinvointinsa.   Asiakasmaksut eivät saa toimia esteenä palveluihin hakeutumisessa. Asiakasmaksujen tulee olla kohtuullisia, ja asiakasmaksujen perimättä jättämisestä ja alentamisesta on oltava selkeät, sitovat ja valtakunnallisesti yhtenevät käytännöt. Lisäksi viranomaisen on tarkistettava ennen perintätoimia, onko olemassa perusteita maksun alentamiseen tai perimättä jättämiseen. Näin varmistetaan ihmisten maksukyky ja vaikutetaan köyhyyteen.

PAM katsoo, että yksi tapa vähentää köyhyyttä ja varmistaa ihmisten toimeentulo on se, että mahdollisimman moni keikka- tai osa-aikatyötä tekevä pääsee ansioturvan piiriin. Tällä hetkellä työttömyysturvan työssäoloehdosta johtuen monet heistä jäävät ansioturvan ulkopuolelle. Näin työssäoloehdon seurantaa tulee kehittää niin, että yhä useampi epätyypillistä työtä tekevä pääsee järjestelmän piiriin, ja heille mahdollistetaan ansio-osan kerryttäminen. Se, että nostetaan perusturvaa tietyllä summalla ei välttämättä tarkoita, että rahaa jäisi korotuksen verran enemmän käytettäväksi. Perusturvan nostomäärä vaikuttaa muihin etuuksiin, kuten asumistukeen ja toimeentulotukeen. Näin PAM katsoo, että köyhyyttä voidaan vähentää vahvistamalla perusturvaa ja alimmilta ansioilta saatavaa ansioturvaa sekä mahdollistamalla matalapalkkatyötä tekeville pääsy ansioturvan piiriin sekä helpottamalla ja poistamalla kannustinloukkuja työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa perusturvan ja ansioturvan erottamisen sijaan. 

Lisäksi PAM kannattaa sosiaaliturvaetuuksien myöntämisperusteiden kehittämistä siten, että myös vaikeasti diagnosoitavat pääsevät tukien piiriin. Tällä hetkellä saadakseen sairauspäivärahaa hakijalla pitää olla todettu sairauspäivärahalle hyväksytty diagnoosi. Tämä aiheuttaa paljon väliinputoamista, jolloin työkyvytön joutuu ilmoittautumaan TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi saadakseen työttömyysetuutta. Lisäksi, jos henkilöllä on työsuhde voimassa ja eikä Kela ole myöntänyt sairauspäivärahaoikeutta, päästäkseen työttömyysturvan piiriin henkilön on ensin irtisanouduttava. Pahimmassa tapauksessa henkilö on joutunut turvautumaan toimeentulotukeen työkyvyttömyytensä vuoksi. Ihmisten toiminta- ja työkykyä tulee arvioida kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään diagnoosiluokituksen perusteella.  

( s. 11, rivi 456)

Tavoiteohjelman pääkohta: Luodaan yhdenvertainen eläke- ja ansioturva kaikille

työn muodoille

Tarkempi kommentoitava kohta:

  • Uudistetaan ansioturva kannustavammaksi ja reilummaksi

  • Porrastetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa siten, että nykyistä lyhyemmälläkin työssäoloehdolla saa lyhyen ansioturvan.

  • Kytketään ansioturvan kesto työmarkkinoiden suhdannevaihteluun.

  • Laskusuhdanteen ja vaikean työllisyystilanteen aikana ansioturvaa maksettaisiin pidempään, kun taas noususuhdanteessa kesto voisi olla nykyistä lyhyempi.

  • Luodaan Kelaan työttömän ansiopäiväraha, jota maksetaan niille, jotka eivät kuulu työttömyyskassaan.
     



PAM vastaa:

PAM kannattaa työttömyysturvan kehittämistä niin, että yhä useammalle palkansaajalle mahdollistetaan pääsy ansiosidonnaiselle, ja samalla alimpia ansiosidonnaisia työttömyyspäivärahoja nostetaan. Pamilaisten keskimääräinen ansiopäivän suuruus kuukaudessa on vain vähän yli tuhat euroa. Näin nostamalla pienimpiä ansiosidonnaisia parannetaan työmarkkinoilla kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien tilannetta.

PAM nostaa esiin sen, että kehittämällä oikealla tavalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa aidosti mahdollistetaan yhä useammalle pääsy ansiosidonnaiselle. Jo tällä hetkellä yksi tärkeä syy, miksi jotkut eivät pääse ansioturvan piiriin, on juuri epätyypillinen työ, jolloin työssäoloehto ei kerry johtuen nykysääntöjen ehdoista. Edellisessä luvussa on tuotu esille, että ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon kehittämisen kautta voidaan mahdollistaa myös epätyypillistä työtä tekeville pääsy ansioturvaan.  Työssäoloehdon kehittäminen ei kuitenkaan saa johtaa alempien ansiosidonnaisten alentumiseen. Työtuntien tarkastelusta ansiotason tarkasteluun siirtymisen pitäisi mahdollistaa paitsi työssäoloehdon täyttyminen myös ansio-osan kertyminen, ja näin parantaa ansioturvaa. Samalla tulee kehittää työttömyyskassajärjestelmää ja työttömyysturvan toimeenpanoa niin, että siirretään kassojen jäsenten peruspäivärahan maksatus työttömyyskassoille. Näin selkeytetään ansioturvan maksatusta ja vahvistetaan yhden luukun periaate ansioturvassa sekä tehostetaan toimeenpanoa. Sosiaaliturvan – myös työttömyysturvan tulee olla selkeä, yksinkertainen, ymmärrettävä ja helposti tavoitettava sekä kannustaa vastaanottamaan myös lyhytaikaisia töitä. Luomalla eri ihmisryhmille erilaisia ansioturvaetuuksia lisätään järjestelmän monimutkaisuutta, hajanaisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta. 

PAM korostaa, että kun puhutaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan kehittämisestä, sillä ei pidä tarkoittaa ansioturvan leikkaamista, kuten viime vuosina usein on tarkoitettu. Esimerkiksi enimmäiskestoa on jatkuvasti lyhennetty, ja lisäpäivät tulevat poistumaan lähitulevaisuudessa. Yleinen uskomus on, että leikkaamalla työttömyysturvaa nostetaan työllisyyttä. PAMin tekemästä kyselystä kuitenkin selviää, että 80 % vastanneista työttömistä arvioi, että heillä on vähintään yksi rakennetyöttömyyden riskitekijöistä, kuten ikä, alentunut työkyky tai asuminen heikon työpaikkatarjonnan kunnassa. Työttömyysturvan leikkauksilla ei voida poistaa rakennetyöttömyyden riskejä, jolloin leikkauksilla heikennetään jo entuudestaan pienituloisten asemaa. Näin vihreiden ehdotus kytkeä ansioturvan kestoa työmarkkinoiden suhdannevaihteluun on ongelmallinen, sillä rakennetyöttömyyden riskitekijät ovat riippumattomia suhdannevaihteluista.

PAM kannattaa ajatusta, että työttömyysturvaa kehitetään varautumaan myös vaikeisiin ja yllättäviin tilanteisiin ja aikoihin. On tärkeää, että ihmisten toimeentuloa poikkeustilanteissa varmistetaan kaikin tavoin. Varsinkin pienipalkkaiset joutuvat yhä useammin ylivelkaantumaan näissä tilanteissa, sillä matala ansiotaso ei mahdollista säästämistä. Sitä, millä tavoilla ja keinolla turvataan näissä olosuhteissa ihmisten toimeentuloa, on syytä pohtia tarkemmin. Yksi keino olisi jatkaa ennalta valmistellun epidemiatuen maksamista poikkeustilanteissa. 

( s. 11, rivi 465 )

Tavoiteohjelman pääkohta: Kerrytetään ansioturvaa ja eläkettä työn muodosta riippumatta

Tarkempi kommentoitava kohta:

  • Uudistetaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa niin, että kaikki veronalainen ansiotulo kerryttää turvaa riippumatta siitä, onko työntekijä vai yrittäjä.

  • Siirrytään kohti yhtenäistä eläkevakuutusta, joka kertyy kaikesta verotettavasta ansiotulosta, mukaan lukien palkkatyö ja yritystoiminta.
     


PAM vastaa:

PAM kannattaa yhdistelmävakuutuksen toteuttamista, sillä se mahdollistaisi palkkatyön ja yritystoiminnan yhdistämisen työttömyysturvassa. Jo nyt pienituloisten, epätyypillistä työtä tekevien tulonlähde saattaa muodostua sekä palkkatyöstä että erilaisista ei-työsuhteisista keikoista. Yhdistelmävakuutuksella parannettaisiin juuri vaihtelevissa työn muodoissa, palkkatyön ohella laskutuspalveluiden kautta työskentelevien oikeutta ja asemaa työttömyysturvassa. Yhdistelmävakuutuksen ehtojen tulee olla oikeudenmukaisia ja rahoituksen kestävällä pohjalla.

Yhdistelmävakuutuksen lisäksi pitäisi pyrkiä ratkaisemaan yrittäjien alivakuuttamisen ongelma, joka tällä hetkellä mahdollistaa näennäisyrittäjien hyväksikäytön todellisuudessa työsuhteen tunnusmerkit täyttävässä työssä.

( s. 12, rivi 471 )

Tavoiteohjelman pääkohta: Pidetään huolta eläkejärjestelmän kestävyydestä ja sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta

Tarkempi kommentoitava kohta:

  • Korotetaan eläkemaksua maltillisesti hyvissä ajoin, jotta vältetään jyrkkä korotustarve tulevaisuudessa. Tasapainotetaan korotuksen kustannukset kansantaloudelle korottamalla työeläkkeiden verotusta tai pienentämällä niihin kohdistuvia verovähennyksiä.

  • Otetaan käyttöön työeläkemaksun vakautusmekanismi, joka sitoo maksujen tason automaattisesti mm. väestörakenteen ja eläketuottojen muutoksiin.

  • Poistetaan 18 vuoden alaikäraja eläkkeiden kerryttämiselle.

  • Kannustetaan tulorajallisia eläkkeitä saavia työntekoon korvaamalla tulorajat mallilla, jossa suojaosan ylittävät työtulot vähentävät eläkettä tasaisesti.
     


PAM vastaa:

PAM pitää erityisen tärkeänä, että eläkejärjestelmä on kestävällä pohjalla, oikeudenmukainen ja riittävä. Eläkeuudistuksilla yritetään vaikuttaa eläkejärjestelmän epäkohtiin. Työelämän muutokset - varsinkin erilaiset työsuhteet ja työn teettämisen muodot haastavat kuitenkin jatkuvasti työeläkejärjestelmää. Viime eläkeuudistuksessa kiinnitettiin huomiota riittävän eläketurvan varmistamiseen, työurien pidentämiseen, sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistamiseen, työllisyyden edistämiseen, työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyden parantamiseen pitkällä aikavälillä sekä julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisemisen tukemiseen. PAMin näkemys on, että työeläkejärjestelmän vastuullinen kehittäminen kuuluu jatkossakin sen rahoittajien edustajille eli työntekijä- ja työnantajajärjestöille.

PAM on kuitenkin huolestunut eläkeköyhyyden lisääntymisestä tulevaisuudessa epätyypillisen työn yleistymisen myötä. Mitä katkonaisemmilta työurilta siirrytään eläkkeelle, sitä pienemmät työeläkkeet ovat ja sitä enemmän niitä joudutaan täydentämään muulla sosiaaliturvalla. Työsuhteen laatutekijät vaikuttavat eläkekertymään - yhä enemmässä määrin nuorten kohdalla. Nuoret tekevät yhä enemmän töitä epätyypillisissä ja osa-aikaisissa työsuhteissa, joissa palkka jää pieneksi ja satunnaiseksi. Näistä työsuhteista myös eläkettä kertyy vähän. Epävarmuus toimeentulosta ja tulevaisuudesta vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuususkoon. Työelämän ja yhteiskunnan pitäisi olla myönteisempi nuoria kohtaan pitämällä huolta heidän urakehityksestä ja -mahdollisuuksista. 

( s.18., rivi 775)

Tavoiteohjelman pääkohta: Kasvatetaan työllisyyttä ja ja tehdään työelämästä joustavampaa eri elämäntilanteisiin
 

Tarkempi kommentoitava kohta: 

  • Lisätään koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa sekä parannetaan uussuomalaisten työllistymistä

  • Nopeutetaan Euroopan ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupien saantia niin, että päätöksen hakemukseen saa kahdessa viikossa.

  • Poistetaan työlupien saatavuusharkinta sekä työlupien toimiala- ja työtehtävärajoitukset.

  • Luovutaan turvapaikanhakijoiden työhönpääsykarensseista.
     



PAM vastaa:

PAM katsoo, että työvoiman työlupamenettelyä- ja prosessia sekä siihen liittyvää työvoiman saatavuusharkintaa tulee kehittää. Työlupien käsittelyaikojen tulee olla lyhyitä, mutta niissä pitää ehtiä tarkastaa uuden tulijan työehtojen reiluus ja oikeudenmukaisuus. Maahanmuuttajien suurempi riski joutua väärinkäytösten kohteeksi työelämässä näkyy PAMin riita-asioissa. Maahanmuuttajataustaiset jäsenet ovat yliedustettuja PAMin ratkomissa riita-asioissa verrattuna kantaväestön jäseniin. Ilmiö on huolestuttava, sillä PAMissa maahanmuuttaja­taustaisia jäseniä on vain n. 6 % koko jäsenistöstä. Näyttää siis siltä, että maahanmuuttajataustaisten hyväksikäyttö työelämässä on ilmiönä iso ja laaja.

 

Saatavuusharkinnan poistamisen sijaan tulee keskustella, miten lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä voidaan kehittää, jotta ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja polkevat työnantajat saataisiin kiinni ja vastuuseen teoistaan sekä ulkomaisten työntekijöiden hyväksikäytön jatkuminen estetyksi. Lisäksi vaaditaan vahvempia ennakkovalvontatoimia, joilla hyväksikäyttö voidaan estää jo ennalta. Työmarkkinoiden pelisääntöjen noudattamista voidaan vahvistaa esimerkiksi kriminalisoimalla alipalkkaus, säätämällä ammattiliitoille kanneoikeus, kehittämällä neuvonta- ja tiedonsaantipalveluita työlupahakemusprosessien alkuvaiheesta lähtien, parantamalla ulkomaisten työntekijöiden oikeusturvaa, ja turvaamalla viranomaisten resursseja. Myös työlupien toimiala- ja työtehtävärajoituksien poistaminen toimii ennaltaehkäisevänä keinona hyväksikäytölle, sillä siten ulkomaalaiselle työntekijälle mahdollistetaan työnantajan vaihto ilman työluvan menettämispelkoa.

( s. 19, rivi 807 )

Tavoiteohjelman pääkohta: Lisätään paikallista sopimista työehtosopimusjärjestelmän puitteissa

Tarkempi kommentoitava kohta: 

  • Mahdollistetaan paikallinen sopiminen alle 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä sopimalla koko henkilöstön kanssa, jos työntekijöiden keskuudesta ei ole valittu edustajaa.

  • Selvitetään mahdollisuutta laajentaa työlainsäädännön säännöksistä toisin sopimista myös muihin kuin valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Selvitetään myös luottamusvaltuutetun mahdollisuutta toimia yrityskohtaisen työehtosopimuksen sopijapuolena. Parannetaan luottamusvaltuutetun tiedonsaantioikeutta ja suojaa työehtosopimuksissa luottamusmiehistä sovitulle tasolle.

  • Säädetään työntekijöiden tulkintaetuoikeus, jonka mukaan paikallista työehtosopimusta koskevassa erimielisyydessä tulkitaan lähtökohtaisesti työntekijöiden hyväksi.

 



PAM vastaa:

PAM pitää erinomaisen tärkeänä Vihreiden lähtökohtaa, jonka mukaan paikallista sopimista lisätään työehtosopimusjärjestelmän puitteissa.

Yksi työehtosopimusjärjestelmämme keskeisimpiä vahvuuksia on jatkuva vuoropuhelu toimialan hyvin tuntevien tes-osapuolten kesken. Sen myötä paikallista sopimista kehitettäessä pystytään huomioimaan kunkin sopimusalan ominaispiirteet, kuten vaikkapa palvelualoille tyypilliset asiakaskysynnän vaihtelut, ja alalle pitkän ajan kuluessa muotoutuneet paikallisen sopimisen kulttuurit ja tes-määräykset. Myös tavoite työelämän ja työmarkkinoiden reiluudesta heijastuu työehtosopimusten paikallisen sopimisen määräyksissä: mitä mittavammin paikallisesti sovittavat joustot uhkaavat heikentää työntekijän hyvinvointia, kuten mahdollisuutta yhdistää työtä ja muuta elämää, sitä tiukemmat reunaehdot sopimiselle on asetettu.

Luottamusmies tasavertaisena sopijaosapuolena on yksi osa tätä selkeiden pelisääntöjen kokonaisuutta, jolla työntekijöiden ja yritysten paikallisia tarpeita on mahdollista sovittaa kestävällä tavalla yhteen. Sopimiseen kannustamiseksi työehtosopimuksissa on sovittu luottamusmiehen asemaa laajalti turvaavia määräyksiä – alakohtaiset tarpeet huomioiden.

Myös paikallista sopimista koskevan lainsäädännön kehittämisessä olisi keskityttävä ensi sijassa lisäämään työntekijöiden kannusteita hyödyntää työehtosopimusten paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Yhtenä tällaisena kannusteena voisi toimia paikallisia sopimuksia koskevan tulkintaetuoikeuden siirtäminen työntekijöille. Se olisi omiaan lisäämään paikallisten osapuolten vuoropuhelua sopimisen tavoitteista, vaikutuksista ja sisällöistä ja madaltamaan työntekijöiden kynnystä sopia työehdoista paikallisesti. Se myös antaisi tes-osapuolille mahdollisuuksia avata lisää työehtosopimusten määräyksiä paikallisesti sovittaviksi.

( s. 19, rivi 819 )

Tavoiteohjelman pääkohta: Lisätään paikallista sopimista työehtosopimusjärjestelmän puitteissa

Tarkempi kommentoitava kohta:

  • Vahvistetaan ammattiyhdistysliikkeen kykyä puolustaa työntekijöitä antamalla työmarkkinajärjestöille oikeus nostaa ryhmäkanteita.

 


PAM vastaa:

PAM kiittää Vihreiden tavoitetta vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen kykyä puolustaa työntekijöitä.

Ammattiliittojen kanneoikeus olisi tärkeä lisäväline työntekijöiden oikeuksien valvomisessa, sillä pelko leimautumisesta tai työpaikan menettämisestä heikentää käytännössä yksittäisen työntekijän mahdollisuuksia lähteä hakemaan oikeuksiaan tuomioistuimista. Kanneoikeuden myötä liitto voisi viedä työnantajan lainvastaisen toiminnan tuomioistuimen käsittelyyn yksittäisen työntekijän puolesta ilman, että työntekijän tarvitsisi esiintyä asiassa omissa nimissään.

 

Erityisen tärkeä kanneoikeus olisi tilanteissa, joissa työntekijöiden omat mahdollisuudet valvoa oikeuksiaan ovat korostuneen heikot. Erityisesti ulkomaisen työvoiman kohdalla nykyiset valvontakeinot eivät ole olleet riittäviä ehkäisemään työperäistä hyväksikäyttöä, mistä esimerkit ravintola-alan ja siivousalan hyväksikäyttötapauksista osaltaan kertovat.

 

Jo pelkällä olemassaolollaan kanneoikeus olisi myös omiaan ehkäisemään epätervettä kilpailua yritysten välillä.

 ( s. 20, rivi 838 )

Tavoiteohjelman pääkohta: Edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä

Tarkempi kommentoitava kohta:

  • Edistetään palkka-avoimuutta, kannustetaan isiä käyttämään vanhempainvapaansa ja otetaan käyttöön sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksiin.
     


PAM vastaa:

PAM kiittää Vihreitä palkka-avoimuuden esille nostamisesta. Naisten ja miesten välisen palkkaeron kaventaminen ei onnistu ilman palkka-avoimuutta. EU:ssa etenee palkka-avoimuusdirektiivi. Sen keskeinen tavoite on luoda työntekijöille oikeus tietää samaa tai samanarvoista työtä tekevien palkkataso ja suurempien yritysten velvollisuus julkistaa tietoja sukupuolten välisistä palkkaeroista. Näin halutaan tehdä näkyviksi samojen ja samanarvoisten töiden palkkaerot.Jos palkoista ei ole käytettävissä riittävän täsmällisiä tietoja, perusteettomia palkkaeroja ei ole mahdollista löytää, eikä niitä myöskään päästä korjaamaan. Direktiivi sisältää myös vaatimukset kansallisista järjestelmistä, jotka mahdollistavat yhteisillä kriteereillä vertailua eri toimialoilla olevien tehtävien välillä, joiden sisältö on erilainen mutta yhtä vaativaa ja siten yhtä arvokasta. Tämä olisi todellinen askel kohti palkkojen tasa-arvoa

Isien vanhempainvapaiden käyttöä kannatamme myös lämpimästi. Se lopulta tasaisi myös segregoituneiden työmarkkinoiden työnantajille koituvia perhevapaiden kustannuksia. Ja tietenkin lisäisi työntekijöiden tasa-arvoa.

( s.22, rivi 935 )

Tavoiteohjelman pääkohta: Luodaan oikeudenmukaisemmat ja inhimillisemmät säännöt maahanmuutolle

Tarkempi kommentoitava kohta:

  • Tuetaan kotoutumisessa kielitaidon oppimista

  • Tarjotaan maahan muuttaneille laajemmin suomen ja ruotsin kielen kursseja.

  • Kielikurssille pääseminen ei saa riippua siitä, mistä syystä ihminen on tullut maahan.

  • Tarjotaan opetusta myös virallisen kotoutumisajan jälkeen.

  • Varmistetaan erityistoimin kotiäitien osallistuminen kielenopetukseen.
     


PAM vastaa:

PAM pitää erinomaisena, että Vihreät nostaa omassa poliittisessa ohjelmassaan maahanmuuttajien kielitaidon oppimista kaikille maahanmuuttajille riippumatta maahan saapumissyystä. Tällä hetkellä työperäiset maahanmuuttajat ovat vailla oikeutta kotouttamistoimenpiteisiin – edes kielitaidon oppimiseen.  Työnantaja voi halutessaan järjestää heille suomen tai ruotsin kielen opetusta valtion tuella, mutta valtion toimesta työperäisille maahanmuuttajille ei tarjota edes suomen kielen kursseja. Tämä on huolestuttavaa, kun otetaan huomioon maahanmuuttajien heikko työmarkkina-asema. Julkisen vallan tulee vastata siitä, että uudet tulijat oppivat kielitaidon ja suomalaisen työelämän pelisäännöt ja tarvittavat yhteiskuntataidot.

 

Uusinta uutta

Yhteystiedot

Katso tarkemmat yhteystiedot

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

PAMin toimistot
Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-1H4

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme