EU - 29.08.2022 klo 18.43

Voidaanko vihreä siirtymä toteuttaa reilusti?

Miapetra Kumpula-Natri työskentelee europarlamentaarikkona. Kuva: Ilkka Heino

Europarlamenttiedustaja Miapetra Kumpula-Natri kertoo, kuinka EU:n vihreä siirtymä voidaan toteuttaa reilusti ja siten, että pieni- ja keskituloisten elämä ei mene mahdottomaksi.

EU-parlamentti käsitteli vihreän siirtymän ohjelmaa (Green Deal) ja muita ilmastonmuutoksen ehkäisyyn liittyviä hankkeita (Fit for 55) täysistunnossaan Strasbourgissa kesäkuun alussa. Fit for 55 on ilmastopaketti, jonka tavoitteena on kirittää ilmastotoimia talouden, yhteiskunnan ja teollisuuden aloilla.

Keskeiseksi haasteeksi täysistunnossa nousi päästökaupan mitoittaminen oikein eri maiden ja eri puolueryhmien välillä. Asuminen ja liikenne sekä niiden hinta koskee jokaista jäsenmaata, puolueryhmää ja EU-kansalaista.

Ennakkotietojen mukaan niin puolueryhmät kuin maaryhmätkin olivat hajallaan ennen äänestystä.

Yllättäen EU-parlamentti hylkäsi koko valmistellun esityksen. Päästökaupan neuvotteluja jatketaan, joten ei niistä tässä kohtaa enempää.

Hiilileikkaus on mahdollinen

Ennen kuin päästään EU:n vihreän siirtymän reiluuteen ja oikeudenmukaisuuteen, annettaan meppi Miapetra Kumpula-Natrin kertoa EU-ohjelmien nykytilasta. Hän on jäsenenä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta ITRE:ssä.

Mikä on tilanne Fit for 55 -ohjelmassa?

”Suomalaisten ei pidä olla huolissaan Fit for 55:stä, se on EU:lta tärkeä askel ilmastonmuutoksen hillinnässä. Suomen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2035, siis jo aika pian. EU:n oma tavoite on vuodessa 2050.”

”Fit for 55 -ilmastopaketti tukee kaupallisia toimiamme. Irrallaan EU:sta toimiminen olisi vaikeampaa ja kalliimpaa”, Kumpula-Natri sanoo.

”Mutta se, kuinka paketti toteutetaan, vaikuttaa varmasti suomalaisiin.”

Kumpula-Natrin mukaan komission esitykseen ottavat kaikki EU-maat kantaa omia lähtökohtiaan puolustaen. Esimerkiksi keskuslämmityksen takapajula Ranska − jossa on vallalla asuntokohtainen kaasulämmitys − ajaa vahvasti lämmityksen ja liikenteen jättämistä päästökaupan laajentamisen ulkopuolelle. Tuekseen se houkuttelee maita, jotka käyttävät paljon kaasua erillislämmityksessä.

”Jos liikennepolttoaineet jäävät päästökaupan laajentamisen ulkopuolelle, niiden aiheuttama ilmastorasitus täytyy hoitaa jotenkin jäsenmaissa niiden bruttokansantuotteen mukaan”, sanoo Kumpula-Natri.

Hänen mielestään koko EU-alueen suunnan kääntäminen voi kuitenkin olla varmempi ja oikeudenmukaisempi keino.

”Bruttokansantuotteen mukaan maksutaakkaa jaettaessa Suomi joutuisi maksajaksi, joten meidän tulee seurata tarkoin kokonaisuutta”, Kumpula-Natri toteaa ja jatkaa: ”Meriliikenteen päästökaupan kohdalla Suomelle tärkeä talvimerenkulkukysymys tulee myös ottaa huomioon.”

Jo etumatkalla uusiutuvien polttoaineiden suhteen

Suomi on Kumpula-Natrin mielestä hoitanut jo nyt uusiutuvien liikennepolttoaineiden − dieselin, etanolin ja biokaasun − osuuden yli EU-vaatimusten. EU:n vaatimus on, että liikennepolttoaineista 17 prosenttia on uusiutuvia. Suomen prosenttiluku on jo nyt 20.

”Eli Suomen kannattaa ajaa jopa lisäystä liikenteen uusiutuvien polttoaineiden määrään, jotta vähemmän tehneet eivät pääse luistamaan yhteisestä vastuusta”, sanoo Kumpula-Natri.

Mitä ilmasto- ja energiapaketti Fit for 55:a kannattava meppi Miapetra Kumpula-­Natri sanoo niille, jotka vaativat Suomea hidastamaan uusiutuvien polttoaineiden ja vihreän energian tuotannon kehittämisessä, jotta teollisuutemme kilpailukyky ei laske?

”Yritykset pitävät kyllä kilpailukyvystään huolen. Niiden ehdotukset uusiksi päästöttömyyden ja energian käytännöiksi ovat monesti jopa radikaalimpia kuin hallitusten tai EU:n.”

”Olenkin pyytänyt arvostelijoita nimeämään yhden yrityksen, joka ilmoittaa, ettei se välitä päästöjen vähentämisestä ja ilmastonmuutoksesta. Eipä ole yhtäkään yritystä minulle ilmoitettu”, sanoo Kumpula-Natri.

Hänen mielestään uusien polttoaineiden ja energiaratkaisujen kehittämisessä Suomikin on pieni, mutta kokoaan suurempi tekijä. Keksintöjen käyttöönottoon tarvitaan suurempia markkinoita, ja juuri niitä EU voi tarjota.

Ruokaa vai lämpöä asuntoon?

No sitten se reiluuspuoli. Kun ilmastoa pelastetaan, kuinka otetaan huomioon tavalliset kansalaiset: myyjät, tarjoilijat, huoltomiehet ja muut palvelualojen pienipalkkaiset?

”Vihreä siirtymä täytyy toteuttaa niin, ettei ihmisen pidä valita, lämmittääkö asuntoaan vai syökö. Energian hinta on noussut keväällä 2022 hurjasti.”

Kumpula-Natrin mukaan Ukrainan sodan tuoma uhka ja riippuvuus Venäjän energiasta ovat tuoneet hyvin esille uusiutuvan energian turvallisuusnäkökulman. Paikallisesti kestävällä tavalla tuotettu energia on myös osa turvallisuutta.

”Meidän on pakko saada rakennettua jokin sosiaaliturva vihreän siirtymän yhteyteen. Onko se sitten toimeentulotuki tai elinkustannusindeksin muutos, on vaikea sanoa. Valtion on toisaalta tuettava lämmitysjärjestelmän muutoksia ja edistettävä sähköautojen latauspisteiden rakentamista.”

”Toisaalta uskon, että sähköauto­jen ja muiden vähäpäästöisten laitteiden ­hinnat laskevat, kun niistä tulee jokaisen kansalaisen käyttövälineitä. Näinhän kävi matkapuhelimissa: ­ensimmäiset mallit olivat raahattavia ­ja huippukalliita, mutta nykyiset ­puhelimet ovat pieniä, käteviä ja ­huokeita.”

Teksti: Jaakko Takalainen

Uusinta uutta

Yhteystiedot

Katso tarkemmat yhteystiedot

Huom! Puhelinpalvelut ajalla 26.9.–28.10.
ma, ke ja pe klo 10–14. 

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

PAMin toimistot
Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme