Työelämä - 30.06.2022 klo 16.00

Volyymit kaakossa?

kuva: Getty Images

Myyjät, tarjoilijat, vartijat ja hotellityöntekijät kuulevat työpäivänsä aikana keskimäärin seitsemän tuntia taustamusiikkia. Tyytyväisempiä siihen ovat ne, jotka voivat vaikuttaa musiikin valintaan ja voimakkuuteen.

Palvelualan työpaikoilla ja kaupallisissa tiloissa taustamusiikin tehtävänä on kasvattaa myyntiä. Lisäksi musiikki pehmentää suurissa rakennuksissa ja halleissa kuuluvaa melua, kuten ilmanvaihdon, rullakoiden, kassahihnojen ja kylmäkoneiden ääniä.

Työntekijöille taustamusiikki on kuitenkin pyytämätöntä musiikkia eli musiikkia, jonka luokse ei ole etsiydytty, vaan joka tulee kuulijansa luokse pyytämättä.

”Musiikki on asiakaspalvelualalla työskenteleville usein läsnä koko työpäivän ajan. Musiikki myös määrittelee vahvasti sen, millainen on kauppa tai ravintola, jossa työntekijä työskentelee”, musiikin sosiaalihistorian dosentti, VTT Kaarina Kilpiö sanoo.

Kilpiö ja kulttuurisen musiikintutkimuksen dosentti, FT Meri Kytö selvittivät, millaista on työskennellä musiikin kanssa palvelualan työpaikalla ja mikä on taustamusiikin rooli työntekijöiden työhyvinvoinnissa.

Hyvinvointi taustamusiikin kokemuksissa: palvelualalla toimivien näkemykset työskentelystä musiikin kanssa -raportissa olivat mukana Palvelualojen ammattiliiton kanssa yhteistyössä kerätty Taustamusiikkia työpaikalla -verkkokysely ja tamperelaisen Koskikeskus-kauppakeskuksen työntekijöiden lomakehaastattelut. Raportti on osa Itä-Suomen yliopistossa vuoden 2022 loppuun jatkuvaa hanketta Kuuntelun kulttuurit, medioidut äänet ja rakennetut tilat.

Tutkimukseen vastanneet olivat töissä hyvin erilaisissa ääniympäristöissä, mutta suurin osa työskenteli kaupan alalla. Tutkimukseen otti osaa yhteensä 813 vastaajaa. Ikäjakauma oli 18–85 vuotta.

Osa ammatti-identiteettiä

Jopa 82 prosenttia kysymykseen ”Koetko, että musiikki soi työtilassasi pääasiallisesti tiettyä ihmistä/ryhmää varten?” vastanneesta 702 henkilöstä oli sitä mieltä, että taustamusiikki soi heidän työpaikallaan asiakkaita varten. Noin joka neljäs vastanneista koki, että taustamusiikki soi yleisesti työntekijöitä varten.

Vaikka musiikki soi pääosin asiakkaita varten, moni työntekijä kokee silti taustamusiikin kuuluvan olennaisena osana työnkuvaansa. Työntekijät sopeutuvat ääniympäristöönsä ja muodostavat musiikkiin jonkinlaisen suhteen. Jos työntekijä saa taustamusiikin sovitettua osaksi ammatti-identiteettiään, musiikki voi auttaa esimerkiksi työn rytmittämisessä ja asiakaskohtaamisissa.

Tutkimuksessa nousi esille, että työhyvinvoinnin ja musiikin suhde liittyy vahvasti siihen, kokevatko työntekijät taustamusiikin osaksi ammatti-identiteettiään vai eivät.

“Musiikin jatkuva läsnäolo voi tuntua painostavalta.”

”Parhaassa tapauksessa työntekijät voivat hakea musiikista voimaa päiväänsä, esimerkiksi kaupan hyllyttäjävuoroissa. Musiikkia voi myös käyttää virkistäytymiseen, sillä sen tahdissa voi tanssahdella, kun myymälä tai ravintola on tyhjillään”, Kaarina Kilpiö sanoo.

Taustamusiikki voi myös yhdistää asiakkaita ja työntekijöitä: ”No nyt tulee hyvä biisi!” tai ”Taas näitä joululauluja”.

”Asiakkaat ja työntekijät saattavat keskustella musiikista asiakaskohtaamisen yhteydessä tai nyökytellä yhdessä musiikin tahtiin maksutapahtuman aikana”, Kilpiö jatkaa.

Vastauksista kävi kuitenkin ilmi, että kaikki työntekijät eivät jatkuvan taustamusiikin läsnäolosta ilahdu.

”Työtekijällä voi olla esimerkiksi ääniyliherkkyyttä, jolloin työpäivästä täytyy palautua täydellisessä hiljaisuudessa. Pienelle osalle työntekijöitä musiikki voi myös olla sillä tavoin keskeinen osa elämää, että ammatti-identiteettiin sovittaminen on hankalaa ja työpaikalla soiva vääränlainen musiikki tuntuu kärsimykseltä.”

”Jokainen voi jammailla näkymättömissä musiikkinsa tahdissa”

Halu vaikuttaa

Osa vastaajista kertoi, että liian kovalla soiva musiikki kuormittaa heidän työpäiviään.

”Kun musiikki on liian kovalla, äänimaailma ikään kuin puuroutuu ja asiakkaan puheessa voi olla vaikeaa saada selvää”, Kilpiö sanoo ja jatkaa.

”Työntekijät toivoivat, että musiikki ei soisi suurella volyymilla, kun liikkeellä on paljon porukkaa ja tilassa taustamelua. Esimerkiksi jouluruuhkissa kassojen kaiuttimet voisivat olla pois päältä tai soida pienemmällä volyymilla.”

Kaarina Kilpiön mukaan työntekijät kertoivat vähentävänsä musiikin aiheuttamaa kuormitusta esimerkiksi käyttämällä vastamelukuulokkeita, säätämällä äänenvoimakkuutta tai sulkemalla musiikin aukioloaikojen ulkopuolella.

Kaikissa työpaikoissa keinoja kuormituksen vähentämiseen ei ole tarjolla. Se kävi ilmi myös tutkimuksesta, sillä yli puolet verkkokyselyyn vastanneista kertoi, että he eivät voi vaikuttaa työpaikallaan soivaan musiikkiin. Vähiten vaikutusmahdollisuuksia on kaupan alalla, eniten ravintola-alalla.

Tutkijoiden mukaan vaikutusmahdollisuuksia pitäisi olla enemmän. Työpaikoilla olisi hyvä puhua avoimesti, millaisissa tilanteissa työntekijät kuormittuvat.

”Työntekijät ovat tyytyväisempiä silloin, kun heillä on tieto siitä, että taustamusiikkiin on jollain tavalla mahdollista vaikuttaa. Kaikki työntekijät eivät näitä mahdollisuuksia halua käyttää, mutta jos niitä ei ole ollenkaan, musiikin jatkuva läsnäolo saattaa tuntua painostavalta.”

Tutkijoiden mukaan työyhteisössä pitäisi myös tietoisesti keskittyä musiikin sietämisen ohella vahvistamaan yhteisön hyvinä kokemia ominaisuuksia, joita työtila ja ääniympäristö voivat parhaimmillaan tarjota. Kaikkien työhyvinvointi paranee, kun työpaikalla tunnistetaan musiikin hyvät ominaisuudet, mutta ei ummisteta silmiä sen haasteilta.

”Työntekijöillä on tietoa asiakkaista ja siitä, millaiset äänet työtilassa parhaiten toimivat. Vaikka musiikki olisi suuren kauppaketjun tilaamaa ja tarkasti brändäämää, työntekijöiden tietoa äänellisestä kokonaisuudesta ei kannata täysin sivuuttaa”, Kilpiö summaa.

Kaarina Kilpiö ja Meri Kytö ottavat vastaan kommentteja ja kokemuksia taustamusiikista työympäristössä: kaarina.kilpio@uef.fi tai meri.kyto@uef.fi.

”Jokainen voi jammailla näkymättömissä musiikkinsa tahdissa”

Turun Finnkinossa työskentelevä Nina Mata huolehtii konetekniikasta, aulan ja salien siisteydestä sekä paistaa popcornia. Hänen työpaikallaan taustamusiikki on uusi juttu, sillä se on soinut kaksikerroksisen elokuvateatterin myymälässä vasta noin vuoden verran. Musiikki on ulkomaista tanssipopia.

”Myymälässämme pyörivät automaattilistat ja listamusiikki vaihtelee. Periaatteessa listoja pitäisi pystyä itsekin vaihtamaan, mutta järjestelmä ei ole meille työntekijöille tuttu”, Mata kertoo.

Sen sijaan popcorninpaistovuorolaisilla on paljonkin vaikutusmahdollisuuksia työvuorossaan soivaan musiikkiin.

”Paistopiste on seinän takana, ja vein sinne kerran ison kaiuttimen. Jokainen saa valita vuorossaan musiikin itse. Musiikki kuuluu osin myös myymälän puolelle, joten toki sen pitää olla hyvällä maulla valittua.”

Matan mukaan oman musiikin valitsemismahdollisuus on saanut kollegoilta kiitosta ja on vaikuttanut positiivisesti myös työhyvinvointiin. Suosittua musiikkia henkilöstön keskuudessa ovat 1970–1980-luvun klassikkokappaleet.

”Jokainen voi jammailla näkymättömissä oman musiikkinsa tahdissa. Samoin, kun olemme suljettuna, laitamme kaiuttimen kautta omaa musiikkiamme kovemmalle.”

Mata toivoisi, että elokuvien päätyttyä ja salien tyhjennyttyä myös saleihin olisi mahdollista saada musiikkia kuuluviin. Hän tietää, että joissain Finnkinon elokuvateattereissa tämä on mahdollista.

”Siivousmusiikki olisi kyllä todella jees.”

Nina Mata
Turun Finnkino

”Rauhallinen ja miellyttävä musiikki palvelee parhaiten”

Helsingin keskustan Stockmannilla soi parhaillaan taustalle sopiva musiikki, joka sulautuu hyvin ympäristöönsä. Näin kuvailee Stockmannin pitkäaikainen päätyösuojeluvaltuutettu-myyjä Tarja Ceri.

”Asiakkailtamme ja henkilökunnaltamme on tullut viestiä, että rauhallinen ja miellyttävä musiikki palvelee parhaiten sekä asiakkaita että henkilökuntaa”, Ceri sanoo.

Ceri on työskennellyt Stockmannin palveluksessa yli 20 vuotta. Vuosien varrelle on mahtunut erilaisia kokemuksia historiallisen tavaratalon taustamusiikista.

Hän kokee, että taustamusiikin täytyy sopia miljööseensä. Ravintolassa soiva musiikki ei välttämättä toimi tavaratalossa.

”Jos musiikki on liian kovalla tai liian räväkkää, siitä tulee herkästi palautetta. Mielestäni tavarataloomme sopivat parhaiten maltillinen volyymi ja lounge-tyyppinen musiikki”, Ceri jatkaa.

Cerin mukaan taustamusiikin valinta vaikuttaa myös henkilökunnan työhyvinvointiin.

”Liian voimakkaasti soiva musiikki voi häiritä asiakaspalvelua ja kuormittaa myyjien jaksamista. Rauhoittuminen työpäivän päätteeksi on tällöin hankalampaa. Kiireisinä päivinä, kun hälinää on enemmän, musiikin volyymin on hyvä olla sopivalla tasolla.”

Tarja Ceri
Helsingin Stockmann

Teksti: Maiju Majamaa

Uusinta uutta

Yhteystiedot

Katso tarkemmat yhteystiedot

Jäsenyys ja liittyminen 

030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat

030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

PAMin toimistot
Helsinki-Uusimaa avoinna ma-ti ja to-pe klo 9-16. Muut toimistot maanantaisin. Muina aikoina ajanvarauksella.

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska

030 100 640 klo 10-14

Membership services in English

030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English

030 100 625  klo 10-14

Moniin kysymyksiin löydät vastauksia verkkosivuiltamme