Työehtosopimus - 08.09.2021 klo 09.54

Yleissitovat työehtosopimukset ovat työntekijän etu

PAMin Ismo Kokon mukaan yleissitovuudesta luopuminen johtaisi siihen, että osalla työntekijöistä työehdot heikentyisivät dramaattisesti. Kuva: Eeva Anundi.

Yleissitovuuden romuttamisesta kärsisi eniten työntekijä. Nyt sen ansiosta samalla alalla on samat minimit. PAMin sopimuspäällikkö Ismo Kokko ja järjestöpäällikkö Heidi Lehikoinen toivovat keskustelua yleissitovuuden merkityksestä.

Kun työehtosopimus on yleissitova, kaikkien sopimusalalla toimivien työnantajien on noudatettava sitä. Yleissitovuus takaa, että jokaiseen samalla alalla työskentelevään sovelletaan samoja työn vähimmäisehtoja. Näin kaikille alan työntekijöille taataan muun muassa vähimmäispalkka. 

Yleissitovia työehtosopimuksia voidaankin pitää eräänlaisena suomalaisten työmarkkinoiden peruskivenä. Yleissitovuuden merkitystä työntekijöille ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle korostavat myös PAMin sopimuspäällikkö Ismo Kokko ja järjestöpäällikkö Heidi Lehikoinen.

”Työntekijän ei yleissitovuuden vuoksi tarvitse esimerkiksi työtä hakiessaan arpoa, millä vähimmäisehdoilla missäkin yrityksessä työtä tehdään. Ennen kaikkea yleissitovuus takaa kaikille työntekijöille tietyn perustason palkan ja työehdot”, Lehikoinen kiteyttää yleissitovuuden merkityksen.

Lomarahat vaarassa?

 

Työehtosopimusten yleissitovuus ei kuitenkaan nauti varauksetonta kannatusta kaikkialla. Poliittisen oikeiston ja työnantajien suunnalta yleissitovuudesta luopumista on väläytelty aika-ajoin. Palvelualoillakin on oltu huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia työehtosopimustoiminnan rapautuminen toisi alalle.

”Jos yleissitovuudesta luovuttaisiin, osan työntekijöistä työehdot heikentyisivät dramaattisesti. Osalla yrityksistä ei olisi enää velvollisuutta noudattavaa vaikkapa mitään vähimmäispalkkoja. Sopiminen siirtyisi valtakunnan tasolta yksilötasolle, jolloin erot voisivat olla hyvinkin suuria”, Kokko kertoo.

Kokko arvioi, että työnantajilla olisi palvelualoilla yleissitovuuden murentumisen jälkeen suuri kiusaus kilpailla heikentyvillä työehdoilla. Tässä noidankehässä työntekijän asema olisi väistämättä heikko.

”Ilman työehtosopimusten yleissitovuutta lähdettäisiin uudesta tilanteesta liikkeelle. Meillä todennäköisesti jatkuisi valtakunnallisten sopimusten neuvottelu työnantajaliittojen ja niihin järjestäytyneiden suurten yritysten kanssa, mutta tuhansien pienten, yrittäjävetoisten yritysten kanssa lähdettäisiin nollasta liikkeelle. Niissä ei olisi enää samoja minimiehtoja ja neuvottelut alkaisivat tyhjästä paperista. Toki siten, että lainsäädännön pakottavat osat olisivat edelleen voimassa myös näissä yrityksissä”, Lehikoinen taustoittaa.

”Ne työntekijän edut, joita ei määritellä laissa, kuten esimerkiksi lomarahan, perhevapaan- tai sairasajan palkan maksaminen, olisivat kaikki uudelleen neuvoteltavia. Tämä johtaisi luonnollisesti siihen, että samaa työtä tehtäisiin hyvinkin erilaisilla ehdoilla eri yrityksissä ja yritysten välistä kilpailua käytäisiin jatkossa myös työehtojen kautta”, Lehikoinen muistuttaa.

Lainsäätäjät avainasemassa

 

PAM puolustaa vahvasti yleissitovia työehtosopimuksia osana suomalaista työmarkkinajärjestelmää. Lehikoinen kuitenkin muistuttaa, että yleissitovuudesta säädetään laissa ja sikäli asiasta päättää eduskunta. Lainsäätäjät ovat siten avainasemassa, kun yleissitovien työehtosopimusten tulevaisuutta puntaroidaan.

”PAM tekee asiassa vaikuttamistyötä ja pyrkii omalta osaltaan nostamaan keskusteluun etenkin palvelualojen työntekijöiden näkökulmaa. Seuraavat eduskuntavaalit ovat keväällä 2023 ja yleissitovuuden näkökulmasta on erittäin merkittävää, ketkä tulevat tuolloin valituiksi eduskuntaan, Lehikoinen muistuttaa.

Vaikka vaaleihin on vielä aikaa, Lehikoinen kannustaa keskustelemaan työpaikoilla yleissitovuudesta.

”Juuri tällä hetkellä tärkeintä olisi, että asiasta käytäisiin työpaikoilla keskusteluja ja hekin, jotka eivät ehkä vielä tiedä miten järisyttävästä muutoksesta olisi kyse, heräisivät seuraamaan keskustelua ja osallistuisivat mahdollisiin toimenpiteisiin yleissitovuuden säilyttämisen puolesta”, Lehikoinen peräänkuuluttaa.

Teksti: Eemeli Peltonen

Uusinta uutta

Puhelinpalvelu ma–pe

Moniin kysymyksiin löydät  vastauksia verkkosivuiltamme

Jäsenyys ja liittyminen 
Esimerkiksi jäsenyyteen, jäsenmaksuihin sekä jäsenetuihin liittyvät asiat
030 100 600 klo 10-14

Jäsenten työsuhdeasiat
Esimerkiksi palkkaan, työaikoihin, lomiin ja irtisanomisiin liittyvät asiat
030 100 620 klo 10-14

Työttömyyskassa,
Unemployment benefit advice,
Arbetslöshetsskydd

020 690 211 klo 10-14

Frågor om medlemskapet, anslutning och anställning på svenska
Ärenden som bland annat hänför sig till medlemskapet, medlemsavgifter samt medlemsförmåner och frågor som bland annat hänför sig till lön, arbetstider, semester och uppsägning.
030 100 640 klo 10-14

Membership services in English
Matters concerning among others your membership, membership fees and benefits
030 100 630 klo 10-14

Employment advice in English
Questions you have about salary, working hours, holiday and dismissal etc.
030 100 625  klo 10-14

Muut palvelukanavat

Siirry Yhteystiedot-sivulle