Ylivelkaantuminen näkyy työelämässä –rahapuhetta tarvitaan lisää
Minna Markkanen kertoo, että moni pitää hataraa korttipakkaa liian pitkään pystyssä ja hakee uutta velkaa maksaakseen vanhat velat. Kuva: Nelli Kivinen
Kotitalouksien ylivelkaantuminen on niin yleistä, että se heijastuu jo työelämäänkin. Takuusäätiöstä apua hakeva on Minna Markkasen mukaan tyypillisesti keski-ikäinen nainen hoiva-alalta tai kaupan alalta.
Kehittämispäällikkö Minna Markkanen istuu kokoushuoneessa Helsingin Pasilassa. Ollaan Takuusäätiössä, jossa hän on vuosien ajan seurannut työkseen suomalaisten velkaongelmia. Suomalaiset ovat tilastojen mukaan nyt velkaantuneempia kuin koskaan. Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet koko 2000-luvun– nyt luvut ovat hurjat:
”Maksuhäiriömerkintä oli syyskuussa lähes 10 prosentilla aikuisväestöstä. Se on enemmän kuin 90-luvun lama-aikaan. 25-44-vuotiaista miehistä jopa 15 prosentilla on maksuhäiriömerkintä”, Markkanen kertoo.
”Ylivelkaantuminen on jo niin yleistä, että se näkyy myös työelämässä”, Markkanen sanoo.
Takuusäätiö auttaa velkaantuneita Veikkaus-varoin takaamalla heille lainan, jolla vanhat lainat yhdistetään yhdeksi kohtuuehtoiseksi lainaksi.
”Tyypillinen asiakkaamme on keski-ikäinen nainen, joka asuu yksin tai on yksinhuoltaja. Hän on matalapalkka-alalla, hoiva-alalla tai kaupan alalla”, Markkanen sanoo.
”Tulot ovat pienet ja epäsäännölliset, taloudellisia puskureita ei ole, asuminen on kallista”, Markkanen luettelee ja kertoo tyypilliset reitit ylivelkaantumiseen:
Työntekijän oma taloudenpito on hallitsematonta – tulot vaihtelevat liikaa ja luotonsaanti on liian helppoa. Ero parisuhteessa voi laittaa raha-asiat sekaisin. Tai ihminen kohtaa työttömyyden tai sairastuu.
Markkanen kertoo, että rahavaikeuksiin joutunut pelkää maksuhäiriömerkintää, ja se voi yllättäen jopa johtaa velkakierteen syvenemiseen.
”Työntekijä lähtee paniikissa ottamaan uutta velkaa, jolla maksaa vanhan velan pois. Liian pitkään yritetään pitää sitä horjuvaa korttitaloa pystyssä.”
”Moni asiakkaistamme sanoo, että kunpa olisin tiennyt, ettei niin kannata tehdä!”
Velkakierteen syventämisen sijaan ihmisten tulisi siinä kohtaa uskaltaa pysähtyä ja hakea apua, vaikka oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnalta tai Takuusäätiöltä.
Jos ylivelkaantuminen näkyykin työpaikoilla muun muassa jaksamisongelmina, niin työpaikat voivat myös auttaa kuiville pääsemisessä. Meidän tulisi Markkasen mukaan lisätä työssä rahapuhetta, uskaltaa puhua myös velkaongelmista. Hän haluaa purkaa rahavaikeuksiin liittyvää tabua.
Siitäkin on jo malli, että työnantaja voi auttaa velkaantunutta. Tradeka-konserni on aloittanut Takuusäätiön kanssa hankkeen, jossa työnantaja takaa järjestelylainan apua hakeville työntekijöilleen.
Markkanen toivoo mallin yleistyvän muihinkin yrityksiin. Ei tosiaan ole työnantajankaan etu, että raha-asiat valvottavat työntekijää yöllä niin, että voimia ei jää enää työtehtäviin.
”On tutkittu, että talous- ja velkaongelmilla on yhteys mielenterveyden ongelmiin ja kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen.”
Ulosotossa on vuosittain noin puoli miljoonaa ihmistä Suomessa. Maksuhäiriömerkintä taas oli syyskuussa noin 385 700:lla.
”Maksuhäiriömerkintää ei tule heti, jos sakko, vero tai muu julkinen velka menee ulosottoon perittäväksi. Makuhäiriön voi vielä välttää, jos pystyy maksamaan nämä velat ulosotossa kohtuullisessa ajassa. Mutta jos vaikka pankkivelka on jäänyt maksamatta, maksuhäiriömerkintä tulee jo ennen ulosottoa siinä vaiheessa, kun käräjäoikeus on antanut velasta maksutuomion”, Markkanen tiivistää.
Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan maksuhäiriön voi saada, jos maksu on maksamatta riittävän pitkän ajan, kulutusluotoissa yli 60 päivää. Maksuhäiriömerkintä voi tulla myös ulosottolaitokselta.
Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa vaikka asunnon vaihtoa ja sellaisen sopimuksien tekoa, jossa luottotiedoilla on merkitystä. Lopulta se voi olla viimeinen asia, mikä lopettaa hallitsemattoman velanoton.
Jos kaupan ala korostuukin Takuusäätiön asiakaskunnassa, niin tilastoa ei ole siitä, kuinka monen pamilaisen palkasta osa menee ulosottoon.
PAMin työttömyyskassan ulosottoviranomaiselta saamat maksukiellot kuitenkin tiedetään. Viime vuosina lähes 6 prosenttia ansiosidonnaisen päivärahan saajista on sellaisia, joilta kassa joutuu pidättämään osan päivärahasta ulosottoon.
Markkanen muistuttaa, että kuka tahansa voi löytää itseään velkaongelmista nykyisenä aggressiivisen luotonannon aikana– itsensä syyttäminen ja häpeä ovat turhia.
” Toinen vinkkini on, että älä jää yksin. Jos yhtään tuntuu siltä, että et selviä luottokorttimaksujen ja lainojen maksuista, hae apua."
Hae apua:
Oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonta
Lue lisää maksuhäiriömerkinnöistä.
19.12./Juttua täsmennetty ja täydennetty maksuhäiriömerkintöjen osalta.
Tradeka tukee velkaongelmissa painivia työntekijöitään
Tradeka-konserni ohjaa velkaantuneita työntekijöitään taloustiedon ja avun ääreen. Yhtenä keinona on Tradekan takaama järjestelylaina, jonka korko on kohtuullinen ja jolla monet lainat ja vipit yhdistetään yhdeksi järkeväksi lainaksi. Työntekijä toimittaa palkkakuitin, josta käy ilmi, että hän on työsuhteessa konserniin. Työnantaja ei saa selville palveluun ohjautuvien työntekijöiden henkilöllisyyttä. Hankkeelle on ollut kysyntää, sillä ensimmäisten kuukausien aikana apua on hakenut runsaat 20 työntekijää.
Pesukoneen tai silmälasien rikkoutuminen voi käynnistää velkakierteen. Talousongelmat vaikuttavat jaksamiseen kotona ja työpaikoilla.
Noin 5000 työntekijän Tradekaan kuuluu muun muassa ravintolayhtiö Restel.
Liittoon tulee kyselyjä velkaongelmista
Velkaongelmista kysytään myös liitolta. Jäsen haluaa tietää esimerkiksi, miksi ihmeessä maksuhäiriömerkintä ei poistu, vaikka velka on maksettu. Tosiasia onkin, että merkinnän poistuminen voi kestää jopa kaksikin vuotta vielä sen jälkeen, kun velat on maksettu. Tämä koetaan epäreiluna. Lainsäädäntöä tulisikin muuttaa niin, että maksuhäiriömerkintä poistuisi mahdollisimman nopeasti velkojen hoidon jälkeen.
Vastentahtoisen osa-aikatyö ennustaa velkaongelmien kasvua. Pienituloisuus on valitettavasti velkaongelmien keskeisimpiä selittäviä tekijöitä.
Teksti: Marja Ikkala