Uutinen - 27.05.2019 klo 08.54
Yhteiskunta

Yritystuet kääntyivät kasvuun palvelualoilla, suurin saaja kohuttu Kakslauttanen

Graafien aineistot: Tuomas Lehto. Visualisointi: Tuuli Lähteenmäki. Tietojen lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. * Yrityksen kehittämispalveluista oli saatavilla alakohtaisia lukuja vasta vuodesta 2017 alkaen.  ** Aineisto sisältää myös esim. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen, joka on saanut n. 2,5-3 miljoonan palkkatuen vuosittain. Se tarjoaa yleishyödyllisenä yrityksenä palkkatuki- ja työkokeilutöitä ja on luokiteltu kaupan alan yritykseksi.

Graafien aineistot: Tuomas Lehto. Visualisointi: Tuuli Lähteenmäki. Tietojen lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. * Yrityksen kehittämispalveluista oli saatavilla alakohtaisia lukuja vasta vuodesta 2017 alkaen. ** Aineisto sisältää myös esim. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen, joka on saanut n. 2,5-3 miljoonan palkkatuen vuosittain. Se tarjoaa yleishyödyllisenä yrityksenä palkkatuki- ja työkokeilutöitä ja on luokiteltu kaupan alan yritykseksi.

Yksityisten palvelualojen saamat yritystuet palasivat viime vuonna nousuun. Tällä vuosikymmenellä eniten tukea on maksettu palkkakiistoistakin tutulle Kakslauttaselle. PAM kannattaa panostusta matkailuun, mutta Ann Selin toivoo tukien kohdistuvan vastuullisille yrityksille.

Suurimpien yksityisten palvelualojen saamat yritystuet kääntyivät viime vuonna nousuun laskettuaan melko jyrkästi edellisinä vuosina, selviää PAMin työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) saamista tiedoista. Sekä palkkatuet että ns. kehittämisavustukset kasvoivat vuodesta 2017.

PAMin pyytämässä aineistossa olivat kaikki TEMin alaisten TE- ja ELY-keskusten myöntämät tuet kaupan alalle, majoitus- ja ravitsemisalalle sekä kiinteistöpalvelualalle vuosilta 2010–2018. Näistä palkkatuet ovat yhteissummaltaan suurimmat, mutta ne jakautuivat yli 2000 eri yritykselle vuosittain.

Yksittäisistä palvelualojen yrityksistä eniten tukea tällä vuosikymmenellä on saanut Sodankylässä, lähellä Saariselkää toimiva majoitusyritys Kakslauttanen Arctic Resort. Sille on myönnetty yhteensä yli neljä miljoonaa euroa kehittämisavustusta, josta päättävät ELY-keskukset. Suurin yksittäinen summa oli lähes puolitoista miljoonaa vuonna 2014.

Kakslauttanen tunnetaan etenkin lasi-igluistaan, jotka usein komeilevat ulkomaisten lehtien kuvissa, kun ne esittelevät Suomea matkailukohteena. PAMille yritys on kuitenkin tuttu myös riita-asioista: esimerkiksi juuri vuonna 2014 Pam-lehti kirjoitti laajasti työntekijöiden palkkasaatavien selvittämisestä.

”Toivoisimme, että tuet suuntautuisivat vastuullisesti toimiville yrityksille.”

Seuraavina vuosina ulkomaalaisten vuokratyöntekijöiden noin kolmen euron tuntipalkat nousivat myös Helsingin Sanomien ja Lapin Kansan otsikoihin, ja aluehallintoviraston viranomaiset selvittivät asiaa. Muita palkkasaatava-asioita saapui edelleen PAMiin. Lehdet ovat vuosien varrella uutisoineet myös kahdesta ympäristörikosepäilystä. Samaan aikaan yhtiön voittoprosentti on läpi vuosien pysynyt majoitusalalle poikkeuksellisen korkeana, laajennushankkeiden kuluista huolimatta.

Viime ja toissa vuoden tukitilastoista yrityksen nimeä ei enää löydy – sitä aineisto ei kerro, onko se hakenut tukea vai ei.

Kakslauttasen tapauksessa tuista päätti vuoteen 2015 saakka Lapin ja siitä lähtien Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Eija Virtasalo kertoo, ettei viranomaisena voi ottaa kantaa yksittäisen yrityksen asioihin tai yksittäisiin tukipäätöksiin. Yleisellä tasolla kehittämisavustuksen päätöskriteereissä kärjessä ovat kasvu ja työllistäminen, mutta niihin kuuluvat myös kestävä kehitys, eli esimerkiksi energiatehokkuus, sekä yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo. ELY-keskusten asiantuntijat arvioivat näiden toteutumista päätöksiä tehdessään.

Lisäksi Virtasalo muistuttaa, että tukea myönnetään investointeihin 15–35% riippuen yrityksen koosta, ja yritykset rahoittavat siis valtaosan investoinneista itse.

Koko aineiston suurimmat yksittäiset tuet osuivat muutenkin valtaosin majoitusyrityksille. PAM kannattaa lisäpanostuksia matkailun edistämiseen, koska se mahdollistaa uusia työpaikkoja ja talouskasvua.

”Toivoisimme kuitenkin, että tuet suuntautuisivat vastuullisesti toimiville yrityksille. Vaikuttaa siltä, että tässä asiassa valvontaa olisi hyvä vahvistaa”, sanoo PAMin puheenjohtaja Ann Selin.

Palkkatukea taas PAM pitää tehokkaana tapana työllistää, ja siksi toimivana yritystuen muotona.

Yritystukien suuressa kokonaisuudessa palvelualojen tuet jäävät pieniksi. Esimerkiksi energia- ja varustamoalan yritykset ja tutkimuslaitokset saattavat saada kymmenien miljoonien tukia vuosittain, ja kaikkiaan suorat yritystuet nousevat lähes miljardiin euroon per vuosi, selviää YLE:n MOT-ohjelman aiemmin hankkimista aineistoista. TE- ja ELY-keskusten lisäksi tukia myöntää myös Business Finland (aiemmin Tekes), jonka päätökset eivät olleet mukana tässä selvityksessä. Se on tukenut esimerkiksi kaupan alan energiatehokkuushankkeita.

 

 

Teksti: Tuomas Lehto

 

Uusimmat

Suosituimmat