Muokattu: 22.04.2016 - 15:18

Avainsanat: Työsuojelu, Terveys

90 päivän sääntö

Sairausvakuutuslakiin ja työterveyshuoltolakiin tuli kesäkuun 2012 alusta muutoksia. Sairauspäivärahan maksaminen on edellyttänyt siitä lähtien sitä, että työntekijä on toimittanut Kelaan työterveyshuollon lausunnon työkyvystään viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä, joko yhtäjaksoisesti tai pätkissä. Tarkastelujakso on kaksi vuotta.

Kelan edellyttämä työterveyshuollon lausunto sisältää työterveyslääkärin arvion työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä selvityksen työntekijän mahdollisuuksista jatkaa työssä. Selvitys perustuu työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteiseen työterveyshuoltoneuvotteluun.

Kelan toimenpiteet

Ennen 90 päivän täyttymistä ja maksatuksen katkaisemista Kela kuitenkin kehottaa työntekijää kirjeellä hankkimaan tarvittavan lausunnon työterveyshuollosta. Kela käyttää katkaisussa kohtuullisuusharkintaa. Mikäli työntekijä ei ole saanut lausuntoa työterveyshuollosta tai työantajasta johtuvista syistä tai työntekijä on niin sairas, ettei voi huolehtia lausunnon toimittamisesta, ei päivärahaa katkaista. Kohtuullisuusharkintaa käytetään myös silloin, jos 90 päivää täyttyy yllättäen aikaisempien sairauspoissaolojen takia. Sen sijaan työntekijän taloudellinen tilanne ei ole este päivärahan katkaisulle.

90 sairauspäivärahapäivään ei sisälly osasairauspäivärahapäiviä, koska työntekijän työkyky ja työssä jatkamismahdollisuudet on selvitetty jo silloin, kun osapäiväisestä työstä on sovittu.

Jo ennen lain muutostakin Kelan on kuulunut selvittää työntekijän kuntoutustarve, kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 päivältä. Kyseeseen voi tällöin tulla ammatillinen tai lääkinnällinen kuntoutus. Jatkossa Kela lähettää muistutuskirjeen työterveyshuollon lausunnon toimittamisesta, kun sairauspäivärahaa on myönnetty yli 60 päivältä.

Työpaikalle sovitaan varhaisen puuttumisen malli

Jotta Kela saisi tietää pitkittyneistä sairauspoissaoloista ajoissa, työnantajan on haettava sairauspäivärahaa Kelalta nykyisen neljän kuukauden sijasta kahden kuukauden kuluessa työntekijän työkyvyttömyyden alkamisesta. Työnantajan on myös ilmoitettava työterveyshuoltoon työntekijän sairauspoissaolosta viimeistään silloin, kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan.

Mikäli työnantaja haluaa saada Kelalta 60 prosentin korvauksen ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta 50 prosentin sijaan, työpaikalla pitää olla työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyössä laatima suunnitelma työntekijöiden työkyvyn kokonaisvaltaisesta hallinnasta. Suunnitelma tulee käsitellä työpaikan työsuojelutoimikunnassa. Suunnitelmassa pitää ainakin kuvata toimenpiteet työkyvyn heikkenemisen varhaiseksi tunnistamiseksi, tarjottavat tukimuodot, sairauspoissaolojen seuranta ja työhön paluun tuki pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Tukimuotoina voidaan käyttää työtehtävien ja työolojen muokkaamista ja keventämistä, työaikojen joustoa, osasairauspäivärahaa ja osatyökyvyttömyyseläkettä.

Koska PAMin työehtosopimuksissa ei ole sovittu korvaavasta/mukautetusta työstä, voidaan sitä käyttää ainoastaan silloin, kun siitä on työpaikalla erikseen sovittu yhteistoimintamenettelyssä työntekijöiden edustajien (työsuojeluvaltuutetut) kanssa. Sopimisen edellytyksenä on järjestelyn vapaaehtoisuus työntekijälle. Työn tulee myös vaativuudeltaan ja palkaltaan vastata aikaisempaa, mikäli se työntekijän työkyky huomioiden on mahdollista.

Työkyvyn arviointi työterveysneuvottelussa

Työterveyshuoltoneuvottelussa on tarkoitus selvittää työntekijän mahdollisuuksia jatkaa omassa työssään tai muussa työssä työnantajan palveluksessa. Tavoitteena on löytää yhteinen näkemys toimintatavoista, joilla työhön palaaminen onnistuu tai todeta yhteisesti työhön paluun olevan mahdotonta. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan alle vuoden työkyvyttömyyttä omaan työhön ei ole pidetty irtisanomisperusteena. Neuvottelussa ei voida käsitellä ilman työntekijän suostumusta salassa pidettäviä terveystietoja.

Työntekijän on osallistuttava työterveyshuoltoneuvotteluun. Siinä ovat mukana ainakin työterveyshuollon edustaja ja lähiesimies tai muu työnantajan edustaja, jolla on valtaa päättää tarvittavista työpaikalla tehtävistä toimenpiteistä. Työntekijä voi halutessaan pyytää neuvotteluun tuekseen myös luottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun ja tämä onkin suositeltavaa. Neuvotteluun voi työntekijän toivomuksesta osallistua myös hoitava lääkäri. Mikäli työterveyslääkäri ja hoitava lääkäri ovat eri mieltä työntekijän työkyvyttömyydestä, Kela ratkaisee asian oman käytäntönsä mukaisesti. Periaate on se, että hoitava lääkäri arvioi toimintakyvyn ja työterveyslääkäri työkyvyn.

Tavoitteena on pidentää työuria

Sairausvakuutus- ja työterveyshuoltolakien muutokset liittyvät työmarkkinaosapuolten yhteisesti hyväksymään tavoitteeseen pidentää työuria ennenaikaista eläköitymistä vähentämällä. Varhaisempi puuttuminen pitkittyviin työkyvyttömyysjaksoihin helpottaa työntekijän paluuta työhön ja mahdollistaa kuntoutustoimien aloittamisen riittävän ajoissa.

Työkyvyn arviointiprosessin toimivuus ja hyväksyntä työpaikalla myös olettavasti paranee, kun työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyö tiivistyy ja menettelytavoista on sovittu yhteistoiminnassa työntekijöiden edustajien kanssa.

Lakisääteisen työterveyshuollon sisältö myös laajeni, koska työnantaja joutuu kustantamaan työntekijän tarvitseman lääkärinlausunnon ja selvittämään työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssään, vaikka ei olisikaan muuten järjestänyt työntekijöilleen sairaanhoidon sisältävää työterveyshuoltoa.

OHJEITA TYÖNTEKIJÄLLE
- kerro hoitavalle lääkärille, mitä työtä teet ja miten
- ole yhteydessä työterveyshuoltoon ja työnantajaan sairausloman pitkittyessä
- osasairauspäivärahalla oleminen nopeuttaa usein työkyvyn palautumista
-hanki ajoissa lausunto kelaa varten
- työterveyshuoltoneuvottelussa pyydä työterveyshuollolta selvitys lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen tarpeesta tai mahdollisuuksista
- mieti miten työnantajan olisi muokattava työtäsi voidaksesi palata töihin ja kerro mielipiteesi neuvottelussa

OHJEITA LUOTTAMUSHENKILÖLLE
- vaadi, että työterveyshuolto on perehtynyt työpaikan olosuhteisiin
- neuvottele etukäteen pelisäännöt työkyvyn varhaisesta tuesta
- ole työntekijän tukena työterveyshuoltoneuvottelussa sekä ehdota työn ja työolojen muokkaamista
- ota herkästi yhteyttä omaan liittoosi varsikin sopimista edellyttävissä asioissa
- lisätietoja verkkosivuilta: PAM, Kela, SAK, Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA LIITTYEN 90 PÄIVÄN SÄÄNTÖÖN

1. Voiko 90 päivää täyttyä eri diagnooseista?
Kyllä. Kaikki päivät joille on myönnetty sairauspäivärahaa 2 vuoden ajalta kerryttävät 90:n päivän saldoa. Laskenta kuitenkin alkaa 1.6.2012 alkaneista päiväraha-päivistä.

Huom. Alle 1+9 pituiset sairauspoissaolot eivät kerryttä 90 päivää koska sairauspäivärahat alkavat vasta karenssin jälkeen.

2. Mitä jos työnantaja on järjestänyt vain lakisääteisen työterveyshuollon?
Työterveyslääkärin lausunto, samoin siihen tarvittavat selvitykset työterveysneuvotteluineen, kuuluvat työterveyshuollon lakisääteiseen osaan. Hoitava lääkäri voi olla toinen, jos ei sairaanhoito kuulu työterveyshuoltosopimukseen. Hoitava lääkäri antaa kuitenkin arvionsa vain työntekijän toimintakyvystä jonka perusteella työterveyslääkäri arvioi työkyvyn.

3. Entä jos työnantajani vaihtuu.
Kelan myöntämät sairauspäivärahat eivät ole työnantajakohtaisia. Ne kertyvät vaikka työnantaja vaihtuisi.

4. Työsuojeluvaltuutetun rooli työterveysneuvotteluissa
Työsuojeluvaltuutettu on työntekijän tukena työterveysneuvottelussa työntekijän pyynnöstä ja ainoastaan siinä roolissa.

Valtuutetun rooliin ei kuulu sairauspoissaolojen seuranta eikä neuvottelujen järjestäminen. Lain esitöissä lukee nimenomaisesti, että työterveyshuolto toimii yhteistyön koordinoijana pitkittyneissä työkyvyttömyystapauksissa ja järjestää yhteisneuvottelun työnantajan ja työntekijän kanssa.

Käytännössä siis riittää, että työntekijä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon kun saa ilmoituksen Kelalta, että 90 päivää lähestyy

Aiheeseen liittyvät