Muokattu: 21.11.2017 - 15:54

Avainsanat: Kaupan ala, EU, Työmarkkinat, Digitalisaatio, Osa-aikatyö

Analyysi vähittäis- ja tukkukaupan työmarkkinoista EU:ssa (raportti 2017)

Euroopan työmarkkinaosapuolien eli työnantajajien EuroCommercen ja työntekijöiden UNI--Europen yhteinen tutkimushanke, jonka tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten käynnissä olevat keskeisimmät muutossuunnat vaikuttavat työllisyyteen ja työn järjestelyihin vähittäis- ja tukkukaupassa.

Tässä artikkelissa tärkeimmät nostot tiivistelmästä.

Tilastotietoa (luvut vuodelta 2015)

Vähittäis- ja tukkukauppa on tärkeä työpaikkojen luoja Euroopan unionissa. Ala on unionin toiseksi tärkein työllistäjä (15 % työntekijöistä) heti valmistavan teollisuuden jälkeen. Vuonna 2015 Euroopan vähittäiskaupassa työskenteli 23,2 miljoonaa ja tukkukaupassa 9,1 miljoonaa henkeä.

Työntekijät
* Vähittäiskaupassa työntekijöistä on naisia 62 %, tukkukaupassa 34 %. (kaikilta aloilta yhteenlaskettu osuus on 46%)

* Vähittäiskaupassa työntekijöistä on 15-24-vuotiaita 15%, tukkukaupassa 7%. (kaikilta aloilta yhteenlaskettu osuus 8,4%). Nuorten työntekijöiden osuus on pienentynyt 2008 ->2015.

* Sekä tukku- että vähittäiskaupan työntekijöistä 17 % on toisesta EU-maasta. EU:n muiden toimialojen vastaava luku on 3,5 %.

Koulutus
* Vähittäiskaupan työntekijöistä 24 %:lla oli alempi kuin peruskoulutasoinen koulutus, tukkukaupan työntekijöistä 19 %:lla. Korkeakoulutus oli 20 %:lla vähittäiskaupan ja 30 %:lla tukkukaupan työntekijöistä.
Matalan osaamistason työntekijöiden määrä on pienentynyt ja korkean osaamistason työntekijöiden määrä kasvanut vähittäis- ja tukkukaupassa vuoden 2008 kriisin jälkeen. Kehityksen tärkein selittäjä on digitalisaation ja automaation kehitys, joka korvaa matalaa osaamistasoa vaativia rutiinitehtäviä ja toistotyötä.

* Vähittäiskaupassa 30% työntekijöistä sai vähintään yhden työantajan tarjoaman koulutuksen, tukkukaupassa 42%. Vähittäiskaupassa koulutusta saaneiden osuus kuitenkin kasvoi selvästi: vuonna 2010 koulutusta oli saanut vain 21%.

Työsuhteet
* Tukkukaupan työsopimuksista 84 % oli toistaiseksi voimassa olevia, vähittäiskaupan ja muiden alojen sopimuksista 78 %.

* Osa-aikasopimuksilla työllistyy vähittäiskaupassa 32 % työntekijöistä ja tukkukaupassa 16 %. EU:n keskiarvo on 22,5 %.

* Vähittäiskaupan osa-aikatyön työntekijöistä 40 % ja tukkukaupan työntekijöistä 30 % haluaisi enemmän työtunteja.

* Itsensätyöllistäjien osuus kaikista tukkukaupan työntekijöistä on 13 % ja kaikista vähittäiskaupan työntekijöistä 17 %. Muiden alojen vastaava luku on 15 %.

* Nollasopimuksen ovat yleistyneet tukku- ja vähittäiskaupassa.

Palkka
Vähittäiskaupan keskimääräinen bruttotuntipalkka oli 8,90 euroa vuonna 2015, tukkukaupan 10,50 euroa. Kaikkien alojen bruttotuntipalkka oli keskimäärin 11,50 euroa.

Tärkeimmät muutossuunnat

Selvityksen mukaan tärkeimmät muutossuunnat ovat väestörakenteen muutokset, taloudelliset muutokset, tekniset muutokset, ympäristöhaasteet ja lainsäädännölliset muutokset (aukioloajat, tietosuoja ja yksityisyys, vastuut, kansainväliset kauppasopimukset sekä Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämisen puitteet)

Näistä keskeisimmiksi nousevat:
Digitalisaatio
* Se johtaa uusien yritysten syntyyn. Se voi sekä viedä että tuoda työpaikkoja alalle ja siksi digitalisaation nettovaikutus alan työpaikkoihin on epäselvä.

* Digitalisaatio vaatii uusia taitoja ja lisäkoulutusta alalla.

* Digiyhteiskunnassa toimiminen edellyttää työntekijöiltä kykyä käyttää digitaalisia työkaluja ja digitaalista mediaa.

* Korkean osaamistason (esim. tieto- ja viestintätekniikan osaamisen) merkityksen kasvu on ilmeistä.

* Sen ohella tulee yhä enemmän kysyntää erikoistuneille työntekijöille, joilla on vahvat ihmissuhde- ja kognitiiviset taidot (esim. luovuutta ja tunneälyä), jotta varmistetaan lisäarvo robotteihin verrattuna.

* Työmarkkinaosapuolten tärkeä tehtävä on koulutuksen tärkeydestä tiedottaminen sekä kannustaminen sopivan ja jatkuvan koulutuksen tarjoamiseen alan työntekijöille.

* Digitalisaatio vaikuttaa työn järjestämiseen ja muuttaa työsuhteita. Se lisää itsensä työllistämistä. Yritykset voivat palkata asiantuntijoita tarpeen mukaan ja varautua esimerkiksi suhdannevaihteluihin käyttämällä esimerkiksi itsensätyöllistäjiä.

* Vähittäis- ja tukkukaupan työsuhteet ovat vielä pääasiassa toistaiseksi voimassa olevia, mutta rinnalle on tullut myös itsensä työllistäminen, tilapäistyöt, nollatuntisopimukset sekä usealle työnantajalle tehtävä itsenäinen työ.
Yksi työmarkkinaosapuolten päähaasteista onkin näiden työntekijöiden suojelu.

Työtunnit/aukiolot

* Eräs tärkeä keskustelunaihe alalla on työtuntien määrä. Alan keskeinen haaste on lisätuntien tarjoaminen työntekijöille, jotka haluavat työskennellä nykyistä enemmän.

* Tämä kytkeytyy myös aukioloaikojen säätelyyn. Siitä on käyty kiivasta keskustelua useissa EU-maissa. Työmarkkinaosapuolten tulisi tehdä lisätutkimuksia aukioloaikojen vapauttamisen nettovaikutuksesta varsinkin työaikadirektiivin (2003/88/EY) uudelleenlaatimisen yhteydessä.
Raportin koko tiivistelmä

Koko raportti englanniksi

Uusimmat

Suosituimmat